Peking, Shanghai, Suzhou, Guangzhou, 7 konserttia 9 päivässä. Gürzenich Orchester, eli Kölner Philharmonie kiersi Kiinaa soittaen Uudenvuoden konsertteja. Vähän Straussin valsseja, Brahmsin 2. Sinfonia, Stravinskin Tulilintu ja pari kiinalaista teosta jälkiruuaksi. Flunssa-aalto oli tehnyt tuhojaan orkesterin riveissä ennen kiertuetta. Molemman ensimmäiset konserttimestarit joutuivat perumaan matkan, joten minä sain vetää koko kiertueen! Tämä oli iloinen yllätys, mutta kiertueen ensimmäisessä kenraalissa ymmärsin kauhuissani, että sairastelevat konserttimestarit eivät olleet ehtineet laittaa jousituksia Straussin valsseihin ja kiinalaisiin ylimäräisiin, joita Kölnissä ei edes harjoiteltu. Koko kiertueen ajan yritin korjata kiireellä tehtyjä merkintöjä.
Ensimmäinen konsertti oli Pekingin 10 000 paikan People’s Hall:ssa eli kommunistisen puolueen mahtirakennuksessa, johon nimestä huolimatta tavallisilla kansalaisilla ei ole pääsyä, paitsi tällaisena iltana jolloin valtavaa katolla komeilevaa punaista tähteä saa ihailla. Akustiikka oli kamala. Orkesterin keskelle laitettiin muutama mikrofoni, joilla tilannetta vain pahennettiin. Salissa istuessa kuului jostain oikeasta nurkasta oboe, parvekkeen takaa harppu, yksinäinen viulu jostain edestä ja kaikki valtavan musiikkipuuron keskellä. Mutta kiertueen sponsorit, Pekingiläiset pankkiirit olivat onnellisia ja kiertue pääsi näin käyntiin. Käsiohjelma oli luultavasti käännetty ensin saksasta kiinaksi ja sitten takaisin. Markus Stenzin nimi olikin Pekingissä Marcoux Shitanzi!