Sebastian Hilli. kuva © Sara Kokko,

Kimmo Hakola. Kuva © Saara Vuorjoki / Music Finland

Radion sinfoniaorkesteri kantaesittää kuluvalla kaudella neljä Yleisradion tilaamaa kotimaista teosta. Ensimmäisenä kuullaan Sebastian Hillin orkesteriteos Snap Music itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa 6.12. ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla. Seuraavalla viikolla 12.12. maailman kantaesityksensä saa Kimmo Hakolan ensimmäinen sinfonia.

Kantaesitykset jatkuvat kevätkaudella, jolloin 11.1. kuullaan Jukka Tiensuun pasuunakonsertto ja 27.2. Ville Raasakan orkesteriteos Black cloud, under ground. Suomen ensiesityksiä ovat Sebastian Fagerlundin sellokonsertto, Thomas Larcherin 2. sinfonia ja Tyondai Braxtonin orkesteriteos TELEKINESIS.

Mitä tarkoittaa, kun hallinnan tunne katoaa ja edessä on vain huimaava tyhjyys? Tätä kysymystä Sebastian Hilli pohtii uudessa teoksessaan. Sävellyksen inspiraationa on englannin kielen sana ’snap’, joka voi merkitä esim. katkeamista, räsähtämistä tai napsahtamista.

Hillin tuotannon painopiste oli alkuun kamarimusiikissa, jossa hän on kiinnittänyt huomiota mm. sointiväreihin ja soittotapoihin. Orkesteriteos Reachings voitti 2015 ensimmäisen palkinnon Toru Takemitsu -sävellyskilpailussa Tokiossa sekä kansainvälisen säveltäjärostrumin alle 30-vuotiaiden sarjan Palermossa 2017. Syyskuussa 2018 Hilli sai kansainvälisen Gaudeamus Award -palkinnon Utrechtissä.

Kimmo Hakolan varhaisia menestysteoksia olivat UNESCOn arvostetun säveltäjärostrumin vuorollaan voittaneet ensimmäinen jousikvartetto ja Capriole sellolle ja klarinetille. Sittemmin hän on säveltänyt mm. useita monumentaalisia konserttoja, kuusi oopperaa ja oratorion Le Sacrifice.

Näistä suurimuotoisista teoksista huolimatta sinfonia on saanut odottaa. Vihdoin kantaesityksensä saavasta ensimmäisestä sinfoniastaan Hakola toteaa: ”Olen ylpeä siitä, että vuosien kamppailun jälkeen olen rohjennut erilaisten työstöjen ja hiomisen jälkeen palauttaa sinfonian maisemaan niitä musiikillisia ilmaisuja, joiden vuoksi aikoinaan hylkäsin sinfonian eri versioita. Oppi tästä on se, että aina ei tarvitse etsiä syitä, voi myös kehittää itseään – ja ajatuksiaan.”

Konsertit lähetetään suorina lähetyksinä Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa.

Hetan Musiikkipäivät 2015. Pianisti Johannes Piirto ja Tempera-kvartetin jäseniä kantaesittämässä Piirron säveltämää tilausteosta ’Kaari’. Kuva © Jaakko Alatalo.

Käsivarren Lapissa, Enontekiön Hetassa, on puolen vuosisadan ajan järjestetty klassisen musiikin juhlaviikkoa. Vuonna 2019 HETAN MUSIIKKIPÄIVÄT täyttää 50 vuotta. Jälleen kiipeämme Pyhäkeron autiotuvalle laulamaan, ajelemme iltakonserttiin Norjan puolen rajakylään ja kuuntelemme musiikin mestareita Hetan kirkossa.

Pääsiäiseen sijoittuva tapahtuma sai aikoinaan alkunsa rovaniemeläinen Seitakuoro hiihtoreissuista Enontekiölle. Kuoro konsertoi Hetassa 1969 Mauno Astalan johdolla.  Siitä lähtien Hetan Musiikkipäivät on jatkanut jokavuotiseksi vakiintuneena festivaalina.

Keväinen ajankohta on kannatellut tapahtuman suosiota. Lapin valkoiset hanget, pienen kirkonkylän tunnelma sekä elävä klassinen musiikki houkuttelevat kävijöitä pitkienkin matkojen takaa. Tapahtuman positiivinen vire on piristänyt paitsi Hetan kylää, myös koko Enontekiön kuntaa. ”Sen vuoksi haluamme järjestää tapahtuman ainakin vielä seuraavat 50 vuotta”, toteaa Musiikkipäivien hallituksen puheenjohtaja Irene Salonen.

Juhlavuoden ohjelma keskittyy Johann Sebastian Bachin tuotantoon, jota kuullaan tapahtuman jokaisessa konsertissa.  Muu ohjelmisto on kokonaisuudessaan runsas ja monipuolinen otos saamelaislyriikasta latvialaiseen musiikkiperinteeseen. Seitakuoro konsertoi itseoikeutettuna kunniavieraana. Tapahtuman taiteellinen johtaja on Lauri Pulakka.

Konsertit pidetään pääosin Hetan kauniissa ja akustiikaltaan loistavasti soivassa kirkossa. Festivaalin konsertteja toteutetaan kuitenkin myös perinteiseen tapaan Norjan Kautokeinossa ja Kemissä asti.

Hetan Musiikkipäivät 14.-21.4.2019

Tuuli Lindeberg (kuva Heikki Tuuli) ja Anna-Maaria Oramo (kuva Ville Paul Paasimaa)

Suomalaisen barokkiorkesterin joulukausi käynnistyy 30.11. teemaan sopivasti eri aikakausien adventtimusiikkia sisältävällä konsertilla, joka vie kuulijat 1400-luvun lopun Naantalin birgittalaisluostarista keskiajan Espanjaan ja Englantiin, uskonpuhdistuksen ajan Saksaan ja lopulta Italian renessanssiin ja barokkiin saakka. Ritarihuoneen residenssisarjan syyskauden päättävän konsertin johtaa Anna-Maaria Oramo, joka soittaa myös cembaloa ja harvinaista clavisimbalumia. Solistina laulaa sopraano Tuuli Lindeberg. Konsertti kuullaan Helsingin lisäksi myös Tampereella 1.12.

1400-luvun musiikin osio alkaa Naantalin birgittalaisluostarissa käytössä olleella gregoriaanisella Ave maris stella -hymnillä, joka kuuluu Pyhän Birgitan kokoamaan Cantus sororum -kokoelmaan. Se liittyy muiden osion sävellysten tavoin Neitsyt Mariaan. Maria oli länsimaisen taiteen kuvatuin naishahmo aina 1700-luvulle saakka. Hän edusti eräänlaista arkkityyppiä ja ideaalia, jolle annettiin monenlaisia rooleja.

Seuraava osio 1500-luvun lopulla ilmestyneine Piae Cantiones -kokoelman lauluineen edustaa jo protestanttista aikaa, vaikka niistä on myös löydettävissä viittauksia muuhun eurooppalaiseen musiikkiin, mikä kertoo yleiseurooppalaisten vaikutteiden leviämisestä Pohjolaan saakka. Useat laulut lienevätkin jo ajalta ennen reformaatiota, vaikka niistä on sittemmin poistettu viittaukset katolisuuteen.

Venetsia oli 1600-luvulla länsimaisen musiikillisen sivistyksen kehto. Tyylin vaikutteet näkyvät niin saksalaisten Johann Rosenmüllerin ja Franz Tunderin kuin italialaisten Riccardo Rognonin, Giovanni Battista Bovicellin, Claudio Merulon ja Venetsian oman merkkisäveltäjän Claudio Monteverdin sävellyksissä. 

Konsertti päättyy jouluaaton illallisella vuonna 1700 Roomassa esitettyyn Alessandro Scarlattin joulukantaattiin. Jeesus-lapsen syntymän aihe on juhlaan sopiva ja läpi koko teoksen sävy elegantti, kepeä ja sopivasti affekteja liikuttava. Viimeinen osa sinetöi jouluun huipentuvan adventin tunnelman pastoraalisiin sävyihin.

Anna-Maaria Oramo ja Tuuli Lindeberg alustavat konsertin Ritarihuoneella kello 18–18.30.

Leif Segerstam

Ylikapellimestari Leif Segerstam avaa viimeisen kevätkautensa komealla Richard Strauss -ohjelmalla. Konsertissa kuullaan Straussin keskeisiä töitä. Konsertin avaa Kuolema ja kirkastus, jonka jälkeen sopraano Johanna Rusanen tulkitsee laulusarjan Vier letzte Lieder. Suuri orkesteriteos Don Juan johdattaa kuulijan suuresta energisyydestä melankoliaan. Illan kruunaa orkesterisarja Ruusuritari-oopperasta, joka on yksi maailman eniten esitetyimpiä oopperoita. Vuonna 2019 tulee R. Straussin kuolemasta kuluneeksi 70 vuotta.

TFO:n kevätkausi päättyy Richard Straussin Salome-oopperan konserttiversioon 16.–17.5.2019 Konserttitalossa. Salome on aikanaan saanut vahvan vastaanoton rohkealla aiheellaan ja sävelkielellään. Teos on väkevä, dramaattinen ja intohimoinen. Turun filharmoninen orkesteri esittää oopperasta konserttiversion. Salomen roolissa nähdään ensimmäistä kertaa Anu Komsi, joka on yksi maamme kansainvälisimpiä koloratuurisopraanotähtiä. Komsi on saavuttanut mainetta maailman oopperataloissa ja merkittävillä konserttilavoilla.

Salome on Leif Segerstamin taiteellisen kauden päätösnumero Turun filharmonisessa orkesterissa. 2.3.2019 75 vuotta täyttävän maestron ylikapellimestarikausi Turun filharmonisessa orkesterissa alkoi vuonna 2012 ja päättyy toukokuussa 2019. Segerstam on ylikapellimestarikaudellaan vaikuttanut merkittävästi orkesterin taiteelliseen tasoon ja imagoon.

Leif Segerstam johtaa keväällä myös Sibeliuksen Lemminkäisen sekä Chopinin pianokonserton nro 1, jossa Janne Mertanen loistaa solistina. Konsertti kuullaan torstaina ja perjantaina 4.–5.4. Konserttitalossa.