Antti Tikkanen, viulu ja liidaus 5.2.

Suomalaisen barokkiorkesterin Ritarihuoneen residenssisarjan kevään avauskonsertissa 5. helmikuuta klo 19 kuullaan periodisoittimille sävellettyä uutta musiikkia. Miksi barokkiorkesteri soittaa nykymusiikkia? Tavallaan on kuitenkin kyse paluusta vanhaan käytäntöön: esimerkiksi barokin aikana soitettiin vain kyseisen ajan musiikkia, ei vaikkapa 200 vuoden takaisia teoksia. Siksi FiBOkin haluaa tarjota mahdollisuuksia nykysäveltäjille; emmehän edes tiedä, vaikka uudet teokset olisivat tulevaisuuden musiikin valtavirtaa!

Contemporary Baroque -nimen saanut konsertti esittelee Anna Thorvaldsdottirin, Jesper Nordinin, Sarah Nemtsovin ja Max Richterin musiikkia. Esimerkiksi Thorvaldsdottirin Shades of Silence -sävellystä on kuvailtu meditatiiviseksi, ja Nemtsovin beyond its simple space sai faneja jo ensiesityksessään kesällä 2018. Illan päättävä teos on kaikille kuulijoille jollakin tavalla tuttu: kyseessä on Max Richterin uudelleensävellys Vivaldin Vuodenajoista. Lopputulosta on kuvattu korviahiveleväksi ambient-Vivaldiksi, ja alkuperäisen teoksen kyllä tunnistaa – välillä helposti ja välillä mutkan kautta!

Lina Andonovska esiintyy 7.2.. Kuva © Claudia Phares

Festivaalilla koetaan yli 30 konserttia ja kuullaan lukuisia kantaesityksiä kotimaisilta ja kansainvälisiltä säveltäjiltä. Esiintymään saapuvat muun muassa Battles-yhtyeestä tuttu Tyondai Braxton ja The National -yhtyeen kitaristi Bryce Dessner sekä saksalainen elektronisen musiikin yhtye Mouse on Mars. Festivaalia vietetään 1.–10.2.

Musica nova -festivaalilla tutkitaan Atlantin ylittäviä dialogeja. Kansainväliset säveltäjävieraat edustavat aikamme kiinnostavinta taidemusiikkia valtameren molemmin puolin. Yhdysvaltalaisen, Euroopassa asuvan Jay Schwartzin Delta-teos kuullaan festivaalin avajaiskonsertissa 1.2. Helsingin kaupunginorkesteri esittää teoksen kapellimestari Peter Rundelin johdolla. Yhdysvalloista paikalle saapuu myös Tyondai Braxton, jonka massiivinen, elektronien TELEKINESIS saa vihdoin Suomen ensiesityksensä. Radion sinfoniaorkesteri esittää teoksen festivaalin taiteellisen johtajan André de Ridderin johdolla 8.2. Paikalle saapuu myös islantilainen Daníel Bjarnason, jonka viulukonserton Suomen ensiesitys kuullaan niin ikään RSO:n konsertissa. Solistina kuullaan Pekka Kuusistoa, jolle Bjarnason on teoksen varta vasten säveltänyt.

Yhdysvaltalainen säveltäjä ja kitaristi Bryce Dessner saapuu oman Wires-teoksensa solistiksi Tapiola Sinfoniettan konserttiin 7.2., orkesteria johtaa Baldur Brönnimann. Lisäksi virolainen Liisa Hirsch saapuu 4 Glides -teoksensa pianosolistiksi Zagros Ensemblen konserttiin 10.2. Hirschin musiikkia kuullaan myös virolaisen Ensemble U:n virtuaalitodellisuuskonsertissa Look around you, look inside yourself 5.2

Kantaesityksiä meiltä  ja muualta

Musica novassa kuullaan tuttuun tapaan lukuisia kantaesityksiä suomalaisilta säveltäjiltä. Irlannin johtava nykymusiikkiyhtye Crash Ensemble esittää kanadalais-suomalaisen Matthew Whittallin uuden teoksen Resonance Orbits konsertissaan 2.2. Minna Leinosen uusi teos Sirri kuullaan Uusinta Ensemblen esittämänä 3.2. ja Paavo Korpijaakon Siivet saa kantaesityksensä Polyteknikkojen kuoron ja saksofonikvartetti Aavan konsertissa 4.2. Teosto-palkitun Antti Auvisen uusi videoiden tehostama teos Digital Madrigal kuullaan Tapiola Sinfoniettan konsertissa 7.2. Teoksen video-osuudessa nähdään ja kuullaan tuhoutuvien sähkökitaroiden sikermä. Sähkökitara on pääosassa myös Sami Klemolan uudessa teoksessa Sähkökitarakvartetille. Teos kuullaan G Livelabissa 6.2. Festivaalilla saa kantaesityksensä myös säveltäjä Juhani Nuorvalan ja libretisti Juha Siltasen oopperatapaus FLASH FLASH – the two deaths of andy warhol.

Kansainvälisten säveltäjien kantaesitysten joukossa on muun muassa islantilais-saksalaisen Steingrimur Rohloffin Nothing Else – Nothing More, joka kuullaan ensi kertaa Helsingin kamarikuoron konsertissa 2.2. Irlantilaisen Sam Perkinin uunituore Grey Area yhdistää yllättävästi orkesterimusiikin öiseen skeittivideoon. Crash Ensemble kantaesittää teoksen 2.2. Videota hyödynnetään myös huilisti Lina Andonovskan soolokonsertissa 7.2., jolloin kuullaan niin ikään irlantilaisen Donnacha Dennehyn uusi teos. Uusinta Ensemblen ja kitaristi Petri Kumelan José-María Sánchez-Verdúlta tilaama uusi teos Tombe de sommeil kuullaan 3.2.

Lisäksi festivaalilla kuullaan ensi kertaa Suomessa lukuisia merkittäviä sävellyksiä, muun muassa Louis Andriessenin De Snelheid, Morton Feldmanin For Samuel Beckett sekä monia islantilaissäveltäjä Anna Thorvaldsdottirin teoksia.

Uutta kierrettä nykymusiikin kiistattomaan klassikkoon tuo puolestaan Tyondai Braxtonin, elektroyhtye Mouse on Marsin ja Sonic Robotsin ohjelmoimien robotti-instrumenttien ainutlaatuinen tulkinta Terry Rileyn In C -teoksesta. In C (Off Sea) -konsertti koetaan Ääniwallissa 9.2. Klassikko on myös Ensemble intercontemporain -yhtye, joka saapuu Helsinkiin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Nykymusiikin ikonisin kamariorkesteri konsertoi Musiikkitalossa niin ikään 9.2.

Dalia Stasevska. Kuva © Jarmo Katila

12 koesoiton kautta valittua nuorta muusikkoa esiintyy Radion sinfoniaorkesterin solistina 24.4.Musiikkitalossa. Konsertin johtaa Dalia Stasevska.

Koesoittoihin osallistui yhteensä 105 nuorta ympäri Suomea. Valituiksi tulivat: Jussi Uuksulainen, klarinetti (s. 2000, kotipaikka Veikkola), Severi Huhdanpää, kontrabasso (s. 2006, kotipaikka Helsinki),Pippa Sieppala, viulu (s. 2001, kotipaikka Vantaa), Charlotta Westerback, alttoviulu (s. 1999, kotipaikka Helsinki), Hilda Kunnola, harppu (s. 2000, kotipaikka Helsinki), Lotus Tinat, viulu (s. 2000, kotipaikka Helsinki), Emil Hartikainen, viulu (s. 2003, kotipaikka Espoo), Áron Mojzer, fagotti (s. 1997, kotipaikka Helsinki), Juho Palonen, saksofoni (s. 2002, kotipaikka Hyvinkää), Joel Wendelin, tuuba (s. 1997, kotipaikka Helsinki), Kristian Sallinen, alttoviulu (s. 2001, kotipaikka Espoo) ja Lina Leikola, viulu (s. 1999, kotipaikka Helsinki).

Nuorten solistien konsertilla on pitkät perinteet RSO:n historiassa. Nuoret Radio-orkesterin solisteina -sarjan ensimmäiset konsertit pidettiin jo vuonna 1950. Sarja aloitettiin uudelleen vuonna 2003 pitkän tauon jälkeen: sitä edeltävä konsertti oli järjestetty vuonna 1995.

Nuorten solistien joukkoon ovat kuuluneet mm. Esa-Pekka Salonen, Anssi Karttunen, Martti Rousi, Santtu-Matias Rouvali, Olli Mustonen, Marko Ylönen, Heini Kärkkäinen, Jaakko Kuusisto, Anu Komsi ja Reka Szilvay. RSO:n nykyisistä muusikoista myös nuoriksi solisteiksi on valittu mm. Jukka Harju, Ilari Angervo, Jukka Rautasalo, Kaisa Kortelainen, Laura Vikman, Tuukka Vihtkari, Emma Vähälä, Satu Huuskonen ja Tuomas Lehto.

Konsertti lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa ja myöhemmin Yle Teemalla 5.5. ja 12.5. sekä Yle TV1:ssä 11.5. ja 18.5.

Nuorten solistien konsertti 24.4., Dalia Stasevska, kapellimestari
Crusell: Klarinettikonsertto nro 2 f-molli, 1. osa. Jussi Uuksulainen, klarinetti
Larsson: Concertino op. 45/11, 3. osa. Severi Huhdanpää, kontrabasso
Bruch: Kaksoiskonsertto viululle ja alttoviululle e-molli 1. osa. Pippa Sieppala, viulu ja Charlotta Westerback, alttoviulu
Hannikainen: Morceau de Concert op. 7. Hilda Kunnola, harppu
Sibelius: Humoreskit nro 1 d-molli op. 87/1 ja nro 2 D-duuri op. 87/2. Lotus Tinat, viulu
Wieniawski: Polonaise brillante nro 1 D-duuri op. 4. Emil Hartikainen, viulu
von Weber: Andante e Rondo ungarese op. 35. Áron Mojzer, fagotti
Demersseman: Fantaisie sur un thème original. Juho Palonen, saksofoni
Williams: Tuubakonsertto,1. osa. Joel Wendelin, tuuba
Hindemith: Der Schwanendreher,1. osa. Kristian Sallinen, alttoviulu
Sibelius: Viulukonsertto d-molli op. 47, 3. osa. Lina Leikola, viulu

Metropolian musiikin kevään 2019 suursatsaus on Fredrik Paciuksen 1852 säveltämä ensimmäinen suomalainen ooppera “Kaarle-kuninkaan metsästys”. Teos nähdään huhtikuussa neljästi opiskelijoiden ja korkeakoulusta jo valmistuneiden esittämänä.

Oopperassa ajankohdan poliittinen, isänmaallinen sanoma on verhottu historialliseen menneisyyteen.  Produktiossa ohjaaja Ville Sandqvist sekä visualisti Riina Nieminen ovat tyylitelleet epookkitarinan Ruotsin kuninkaasta, jonka tiedetään 1600-luvulla oikeastikin käyneen metsästysretkellä Ahvenanmaalla. Kansan ja valtaeliitin välinen suhde, virkavallan ja asukkaiden yhteentörmäykset sekä juonittelun ja uskollisuuden teemat puhuttelevat yleisöä nykypäivänäkin yhteiskunnallisten ilmiöiden näkökulmasta.

Laulullisesti “Kaarle-kuninkaan metsästys” on upean rikas teos. Musiikki on vaihtelevaa ja monipuolista. Tyylillisesti se edustaa syntyaikansa romanttista valtavirtaa, ja orkesterisointi on pursuilevan runsasta.

Kaarle-kuninkaan metsästykseen on valittu koelauluissa yhteensä 16 nuorta solistia. Päärooleissa nähdään mm. Eero Lasorla (Jonathan), Laura Juvonen / Veera Niiranen (Leonora) ja Samuli Takkula (Gyllenstjerna), Ilmari Leisma (Oxenstjerna), Anu Ontronen (leskikuningatar Hedvig Eleonora) sekä muissa rooleissa Anna Arola, Elsa-Maija Helminen, Maija Turunen, Maria Turunen, Hilkka Ylinärä, Kalle Virtanen, Sampsa Heiniö, Jussi Keltakangas, Olli-Jaakko Miettunen ja Joonas Tuominen. Kaarle-kuninkaana vierailee Lina Johansson Lärkkullan kansanopiston musikaalikoulutuksesta (Lärkkulla Musical).

Orkesterina toimii yli 40-henkinen Helsinki Metropolitan Orchestra, jonka riveissä soittaa myös Metropolian nykyisiä ja valmistuneita opiskelijoita. Esitykset johtaa kapellimestari Sasha Mäkilä. Oopperan kuoro-osuuksista vastaa Helsingin filharmoninen kuoro.

Ohjaaja Ville Sandqvist kuvailee produktiota seuraavasti: “Libretisti Zachris Topelius ei ole ottanut sattumalta oopperan tapahtumapaikaksi Ahvenanmaata. Paikalla on väliä, valinta on merkityksellinen. Olemme rajamailla, välissä, kohtaamispaikalla, muistojen ja toiveiden äärellä. Saarella on jotakin kätkettyä, piilossa. Siellä se lymyilee ja kurkkii. Kuninkaalle luvattu hirvi on kaadettu. Sen me tiedämme heti alussa, mutta kuka sen on ampunut ja missä se on nyt? Entä missä nuori kuningas itse on ja kenen kanssa? Onko hän äitinsä kuningattaren seurassa vai kätkeytynyt kansan joukkoon? Joku vehkeilee, se on päivänselvää, mutta ketä vastaan? Minkä puolesta? Miksi? Joku on ihastunut, jopa rakastunut. Kuka? Kalastajatyttö Leonora ainakin, se on varmaa, mutta ehkä myös joku toinen. Kaikkien näiden kysymysten keskellä kehottaa kuningas lopussa meitä antamaan ’kaikkien kukkien kukkia’.”

Erilaiset kasvit luovat oopperaan sen tapahtumapaikat: merenrannan, linnanrauniot ja riemukkaat markkinat. Katsojat viedään 1900-luvun alkupuolen jugendista ja art decosta inspiraatiota ammentaneelle aikakaudelle. Riina Niemisen vahvoina visuaalisina esikuvina ovat esimerkiksi taiteilijat Gustav Klimt ja Alfons Mucha. Roolihenkilöiden pukuja koristavat monet kuosit ja kultainen väri. Kasvien symboliikka paljastaa myös tarinan henkilöistä salaisia merkityksiä.

Teoksessa hyödynnetään kierrätettyjä materiaaleja. Metropolian äsken käytöstä poistuneen historiallisen Bulevardin kiinteistön upeat tekstiilit saavat uuden elämän roolipuvuissa ja lavastuksessa.
Esitykset 5.4.–12.4.2019 Helsingin Konservatorion konserttisalissa

André de Ridder. Kuva © Marco Borggreve

RSO esiintyy Musica nova Helsinki -nykymusiikkifestivaalilla 8.2. Musiikkitalossa. Festivaalin taiteellisen johtajan, André de Ridderin johdolla ohjelmassa on islantilaisen Daniel Bjarnasonin Emergence sekä viulukonsertto, joka on sävelletty solisti Pekka Kuusistolle. Konsertin päättää Tyondai Braxtonin runsaasti elektronikkaa sisältämä orkesteriteos TELEKINESIKSEN Suomen ensiesitys.