Amfion pro musica classica

Stefan Astakhov ja Johanna Wallroth voittivat 8. Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun

29.5.2019 21:37 , Jätä kommentti ,

Tuomaristo on valinnut kilpailun palkinnonsaajat seuraavasti:

Miehet:
1. palkinto: Stefan Astakhov, baritoni, saksalainen
2. palkinto: Rodrigo Sosa Dal Pozzo, kontratenori, italialainen/venezuelalainen
3. palkinto: Bryan Murray, baritoni, amerikkalainen
4. palkinto: Jussi Juola, bassobaritoni, suomalainen

Naiset:
1. palkinto: Johanna Wallroth, sopraano, ruotsalainen
2. palkinto: Olga Cheremnyh, sopraano, venäläinen
3. palkinto: Teaa An, mezzosopraano, eteläkorealainen
4. palkinto: Palesa Malieloa, sopraano, eteläafrikkalainen

Palkintosummat ovat 1. palkinto 30 000 €, 2. palkinto 20 000 €, 3. palkinto 15 000 €, 4. palkinto 10 000 €.

Lisäksi italialais-venezuelalainen kontratenori Rodrigo Sosa Dal Pozzo sai 3 000 euron palkinnon, joka myönnetään parhaan suomalaisen yksinlaulun esityksestä ei-suomalaiselle laulajalle.

Kilpailussa jaettujen palkintojen yhteissumma on 173 000 euroa.

Kahdeksanteen Kansainväliseen Mirjam Helin -laulukilpailuun 20.-29.5.2019 osallistui 46 laulajaa. Tuomaristo valitsi välikilpailuun 20 ja loppukilpailuun kahdeksan laulajaa. Mirjam Helin -laulukilpailu huipentui loppukilpailuun Musiikkitalossa, jossa finalisteja säesti Radion sinfoniaorkesteri kapellimestarinaan Hannu Lintu.

Kategoria: Uutiset

Nasima Razmyar Musiikin edistämissäätiön puheenjohtajaksi

29.5.2019 21:28 , Jätä kommentti ,

Apulaispormestari Nasima Razmyar on valittu Musiikin edistämissäätiön hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Razmyar sanoo olevansa todella iloinen, että saa toimia seuraavan kaksivuotiskauden Musiikin edistämissäätiön puheenjohtajana:

Säätiö tekee tärkeää työtä kotimaisen musiikin monimuotoisuuden edistämisessä ja tässä työssä olen innolla mukana.

Uusi varapuheenjohtaja on muusikko Pekka Lehti ja toisena varapuheenjohtajana jatkaa säveltäjä Kimmo Hakola.

Musiikin edistämissäätiö MES edistää kotimaista musiikkia tukemalla sen tekijöitä, esittäjiä, tuottajia, kustantajia ja julkaisijoita avustuksin ja apurahoin. Vuonna 2018 säätiön suora tuki suomalaiselle musiikille oli yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Lisäksi se ylläpitää soitinpankkia sekä taiteilijaresidenssejä Raaseporissa ja Lontoossa. Toiminta rahoitetaan yksityisen kopioinnin hyvitysvaroilla, valtionavustuksilla ja säätiön taustayhteisöjen lahjoituksilla. Säätiön perustivat vuonna 2012 tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto.

Kategoria: Uutiset

Suuri Kuorogaala Kansallisoopperassa

19.5.2019 21:40 , Jätä kommentti ,

Kansallisoopperan kuoron kausi huipentuu 24.–28.5.2019 Suureen kuorogaalaan, jossa kuullaan joukko oopperataiteen vaikuttavimpia kuorokohtauksia.

Vuonna 2015 juhlistettiin kuoron 70-vuotispäivää Suurella kuorogaalalla. Ohjaaja Jere Erkkilän ja puku- ja lavastussuunnittelija Anna Kontekin käsissä gaalasta tuli enemmän kuin konsertti. Näyttävä spektaakkeli sai suuren suosion, ja siksi esityksiä järjestetään nyt kolme: 24., 27. ja 28.5.

Ohjelmassa ovat mm. Boris Godunovin kruunajaiskohtaus, kuorokohtaus Trubaduurista sekä matruusien kuoro Lentävästä hollantilaisesta. Mukana on myös hienointa kuoromusiikkia suomalaisista oopperoista, kuten loppukuoro Kaarle-kuninkaan metsästyksestä, häjyjen tulo Pohjalaisista sekä Punaisesta viivastatuttu Onko Suomessa kevät?

Esitykset johtaa Kansallisoopperan ja -baletin päävierailija, kapellimestari Patrick Fournillier. Jere Erkkilän ohjaaman visualisoidun gaalan solisteina laulavatMika Pohjonen, Jyrki Korhonen, Roland Liiv ja Daphne Bečka. Puvustus ja lavastus ovat Anna Kontekin käsialaa. Mukana ovat myös Suomen kansallisoopperan orkesteri, Kansallisoopperan lisäkuoro ja lapsikuoro sekä Kansallisbaletin tanssijoita.

Suomen kansallisoopperan kuoro on maan ainoa ammattikuoro. Sen kaikki 50 jäsentä ovat oopperalaulajia, joita on nähty usein myös solistirooleissa. Kansallisoopperalla on ollut kuoro jo yli sata vuotta, ja vuodesta 1945 toiminta on ollut täysin ammattimaista.

Kategoria: Konserttisuositukset

Musiikintekijöille ja -kustantajille 56,3 miljoonaa euroa Teostosta vuonna 2018

17.5.2019 21:20 , Jätä kommentti ,

Musiikintekijät ja -kustantajat saivat vuonna 2018 Teostosta 56,3 miljoonaa euroa korvauksia musiikkinsa käytöstä. Summasta 27,3 miljoonaa euroa maksettiin kotimaisille ja 29,0 miljoonaa euroa ulkomaisille musiikintekijöille ja -kustantajille. Kotimaisille musiikintekijöille ja -kustantajille maksetut korvaukset kasvoivat miljoona euroa.

”Taloudellisesti vuosi 2018 oli kokonaisuutena hyvä Teoston edustamille oikeudenomistajille. Teoston liikevaihto ylitti 70 miljoonaa euroa toistamiseen järjestön toimintahistorian aikana. Viime vuosi merkitsi meille myös pitkään työstämiemme aiheiden etenemistä. Esimerkiksi musiikintekijöiden Teosto-korvausten tulouttaminen yhtiölle ratkaistiin. Lisäksi EU:n tekijänoikeusdirektiivin uudistamisessa edettiin kohti lopullista hyväksymistä”, Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen toteaa.

Radio ja televisio merkittävimmät tulonlähteet

Teosto keräsi online-korvauksia yhteensä 8,9 miljoonaa euroa. Korvausten kasvu oli pitkälti peräisin video on demand -palveluista, kuten Netflix ja HBO, joissa esitetään mm. elokuvien ja tv-sarjojen musiikkia.

Online-palveluiden kasvusta huolimatta, radio ja televisio ovat edelleen tärkeimpiä tulonlähteitä musiikin tekijöille ja kustantajille. Viime vuonna 52 % Teoston keräämistä korvauksista oli peräisin radiossa ja televisiossa soitetusta musiikista.

Tapahtumien, konserttien ja festivaalien osuus oli 18 % Teoston keräämistä korvauksista. Tapahtumista kerätyt korvaukset ovat merkittävä tulonlähde erityisesti Teoston kotimaisille asiakkaille, sillä Suomen festivaalit ja tapahtumat nojaavat vahvasti kotimaisiin nimiin ja musiikkiin.

Suomalainen musiikki soi ulkomailla 

Ulkomaan korvausten perusteella suomalainen musiikki soi eniten Saksassa ja Ruotsissa. Yhteensä ulkomailla esitetystä musiikista korvauksia kertyi 3,8 miljoonaa euroa.

Kategoria: Uutiset

Esa-Pekka Salonen johtaa Kansallisoopperan Pelléas ja Mélisanden

14.5.2019 21:13 , Jätä kommentti ,

Claude Debussyn Pelléas ja Mélisande palaa Kansallisoopperaan 23.5. Marco Arturo Marellin kiitetyssä ohjauksessa lavalla nähdään 30 000 litraa vettä.

Debussyn ainoa ooppera Pelléas ja Mélisande perustuu Maurice Maeterlinckin näytelmään. 1902 kantaesitetty ooppera herätti hämmennystä, sillä se poikkesi kaikesta siihen asti kuullusta. Sittemmin Pelléas ja Mélisande on tunnustettu yhdeksi oopperakirjallisuuden merkkiteoksista.

Marco Arturo Marellin tulkinta on toteutettu lumoavan kauniisti ja sai kiittäviä arvioita ensi-illastaan vuonna 2012. Vaikuttavan näyttämökuvan hallitseva elementti on vesi: suurissa altaissa on peräti 30 000 litraa vettä, jonka heijastukset luovat kiehtovia näkymiä.

Marellin näkemyksessä tarina tapahtuu rappeutuneessa, veden valtaamassa bunkkerissa. ”Tämä henkilöiden yksinäisyys, tämä eristyneisyys on näyttämökuvan määräävä tekijä, ja niin syntyi vettä lainehtiva tila”, Marelli kuvaa. ”Vesi on myös unenomaisten aavistusten välittäjä, merenneitomaisen Mélisanden elementti, ja samalla sen ahdistuksen elementti, jota miehet kokevat kohdatessaan tuntemattoman ja tutkimattoman – sekä naisessa että heissä itsessään.”

Symbolistisen oopperan tapahtumat sijoittuvat myyttiseen maailmaan. Golaud löytää lähteeltä salaperäisen Mélisanden ja ottaa hänet vaimokseen, Golaud’n veli Pelléas rakastuu Mélisandeen ja Golaud surmaa hänet. Mélisande synnyttää lapsen, kuolee ja jää yhtä arvoitukselliseksi kuin tullessaan.

Pelléasin roolissa nähdään Ville Rusanen, Mélisandena Camilla Tilling, Golaud’n roolissa Laurent Naouri ja Genevièvenä Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Teoksen johtaa Kansallisoopperan taiteellinen partneri Esa-Pekka Salonen, jonka edellinen oopperatulkinta Kansallisoopperassa oli menestyksekäs Elektra vuonna 2016.

Kategoria: Konserttisuositukset