Helvi Leiviskä

Radion sinfoniaorkesteri esittää itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa 6.12.2020 todellisen teosharvinaisuuden, Helvi Leiviskän (1902-1982) v. 1935 kantaesitetyn pianokonserton d-molli op. 7. Kantaesityksessä solisti Ernst Linko poisti useita kohtia omasta osuudestaan vastoin säveltäjän tahtoa, ja nämä kohdat on nyt RSO:n esitystä varten palautettu. Lingon kerrotaan sittemmin sanoneen, että Leiviskän konsertto oli ainoa teos, jonka soittamista hän oli elämässään pelännyt. Ansiokkaan editointityön on tehnyt Savon soitannollinen seura ja solistina esiintyy Mirka Viitala.

Konsertin johtava ylikapellimestari Hannu Lintu on tyytyväinen, että pitkään suunniteltu Leiviskän teoksen esitys vihdoin toteutuu. ”Konsertto on muotorakenteeltaan persoonallinen ja suurieleinen. Toivon, että joulukuun esitys auttaa luomaan kokonaiskuvaa Helvi Leiviskästä säveltäjänä ja tarkentamaan hänen paikkaansa 1900-luvun jälkipuoliskon suomalaisessa musiikkikentässä.” Etenkin sinfonikkona tunnettu Leiviskä suoritti musiikkiopintonsa mm. Erkki Melartinin johdolla Helsingin Musiikkiopistossa ja myöhemmin myös Wienissä Arthur Willnerin opissa. Kolmen sinfonian ja pianokonserton lisäksi Leiviskä sävelsi mm. kolme orkesterisarjaa, yksinlauluja ja Juha-elokuvan musiikin.

Aloite pianokonserton esittämiseen tuli Savon soitannolliselta seuralta, joka tutkii ja valmistelee esityskuntoon unohdettujen säveltäjien suurempia teoksia, kuten sinfonioita ja konserttoja. Leiviskän konsertto tuli vastaan yhdistyksen projektissa, jossa he kartoittavat pohjoismaisten naissäveltäjien tuotantoa. Editointityön suurin haaste oli materiaalin puutteellisuus, sillä jäljellä ovat vain pianopartituuri sekä orkesteristemmat. ”Lisähaasteena ovat olleet kantaesityksen solisti Ernst Lingon tekemät runsaat lisämerkinnät”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Petteri Nieminen.

Kantaesityksensä jälkeen Leiviskän pianokonserttoa ei ole toistamiseen esitetty. RSO:n konsertin solisti Mirka Viitala pitää pianokonserton paluuta ohjelmistoon kulttuuritekona, mutta myöntää solistiosuuden olevan hyvin vaativa. ”Tässä teoksessa ei pianistia säästellä, sen verran virtuoottista soolotekstuuri on. Konsertto on sekä mittasuhteiltaan että ilmaisultaan niin eeppinen teos, että ihmettelen, miksei sitä ole esitetty sitten kantaesityksen.” Petteri Nieminen uskoo, että pianokonserton unohtuminen jäi vaivaamaan Leiviskää. ”Konserton motiiveista yksi löytyy muokattuna ensimmäisestä sinfoniasta ja pääteema ilmestyy kolmannessa sinfoniassa. Leiviskän tuotannon ymmärtämisessä pianokonsertto on keskiössä.”

Konsertin suora lähetys nähdään Yle Teemalla ja Yle Areenassa 6.12.2020 klo 15.

Lue Amfionista lisää Leiviskästä, mm. https://www.amfion.fi/kirja-arvio-sinfonikko-sovinismin-katveessa/

Kansallisoopperan ja -baletin virtuaalinäyttämö Stage24 on saavuttanut valtavan suosion koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeuksellisen kevään aikana. Kun esitystoiminta keskeytyi Oopperatalossa maaliskuussa, on Stage24-palvelussa julkaistu siitä lähtien esitystallenteita menneiltä vuosilta maanantaisin ja torstaisin klo 19. Alkuvuoden aikana Stage24:n tallennesivuja on ladattu lähes 500 000 kertaa, mikä on jopa kaksikymmenkertainen määrä vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Etenkin huhtikuussa tallennesivuja on ladattu keskimäärin jopa 10 000 kertaa päivässä.

Suosituin tallenne, Pieni merenneito -baletti, keräsi julkaisupäivänään lähes 60 000 sivulatausta. Huhtikuun loppuun mennessä Pienen merenneidon tallenteelle on kertynyt jo yli 120 000 latausta. Saman verran sivulatauksia on kerännyt myös Peppi Pitkätossu -baletin tallenne.

”Olemme iloisia, että yleisö on löytänyt Stage24-palvelumme ja olemme voineet palvella oopperan ja baletin ystäviä myös esitystoiminnan keskeydyttyä. Jatkamme Stage24-palvelua vahvasti myös palatessamme normaaliin toimintaan, sillä sen avulla palvelemme koko Suomea, avaamme ikkunan kansainväliselle yleisölle ja madallamme kynnystä tutustua ooppera- ja balettitaiteeseen”, viestintäjohtaja Liisa Riekki kertoo.

Toukokuun aikana Stage24-palvelussa julkaistaan seuraavat tallenteet:

– ma 4.5. Kesäyön unelma
– to 7.5. Nykytanssi-ilta: Jord & Pneuma
– ma 11.5. Thaïs
– to 14.5. Carmina Burana
– ma 18.5. Romeo ja Julia
– to 21.5. Giselle
– ma 25.5. Esa-Pekka Salonen 60 vuotta -konsertti
– to 28.5. Seitsemän veljestä

Kevään aikana julkaistut tallenteet ovat katsottavissa Stage24:ssä puolen vuoden ajan. Tällä hetkellä katsottavissa ovat mm. oopperat Don Giovanni, Reininkulta, La Bohème, Lentävä hollantilainen, Tosca, Hulttion tie, Jää, Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth, Madama Butterfly ja Höstsonaten–Syyssonaatti.

Suomen suurin kansainvälinen klassisen musiikin kilpailu, Jean Sibelius -viulukilpailu pidetään Helsingissä 22.11.–3.12.2020.  Kilpailun tuomaristossa on alan kovimpia huippuja: Pekka Kuusisto, Wei Dong Tong, Lucie Robert, Isabelle van Keulen, Ilja Kaler, Ida Kavafian, Nam Yun Kim ja Henning Kraggerud. Tuomariston puheenjohtajana toimii Sakari Oramo. Kilpailun alku- ja välierät järjestetään Taideyliopiston Sibelius-Akatemian R-talossa. Loppukilpailu on Helsingin Musiikkitalossa, jossa viulistit esiintyvät kapellimestari Dima Slobodenioukin johtaman Radion sinfoniaorkesterin sekä ylikapellimestari Susanna Mälkin johtaman Helsingin kaupunginorkesterin solisteina.

Kilpailun alkueriin valitaan esikarsinnan kautta noin 40 viulistia, joista välieriin jatkaa 18 kilpailijaa, ja siitä edelleen finaaliin kuusi kilpailijaa. Alku- ja välierissä kilpailijat esiintyvät sekä soolona että pianistin säestyksellä. Välierissä kaikille kilpailijoille pakollisena ohjelmistona on Magnus Lindbergin kilpailulle tilauksesta säveltämä sooloviuluteos. Finaalissa kilpailijat esittävät kukin kaksi konserttoa, joista toinen on Sibeliuksen rakastettu konsertto op. 47. Kilpailun pääpalkinto on 30 000 euroa, toinen palkinto 20 000 euroa ja kolmas palkinto 15 000 euroa. Sibelius-viulukilpailun uudet verkkosivut on avattu osoitteessa http://www.sibeliuscompetition.fi

Yleisradio lähettää viulukilpailun kokonaisuudessaan Yle Areenassa sekä koostelähetyksinä  radiossa.