Amfion pro musica classica

Tapiola Sinfoniettassa musiikkia ja vierailijoita Alppien juurelta

Tapiola Sinfonietta esiintyy helmikuussa klassis-romanttisissa tunnelmissa. Alppien aatelia -konserteissa 16. ja 17.2. kuullaan mm. Brahmsin toinen sinfonia, jossa vierailee neljä vaskisoittajaa Bernin sinfoniaorkesterista. Mozartin traagissävyisen c-molli- pianokonserton solistina taituroi nuori amerikkalaispianisti Kit Armstrong ja kapellimestarina on sveitsiläinen Mario Venzago.

Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri, kapellimestari Mario Venzago työskentelee myös Sveitsin suurimpiin orkestereihin kuuluvan Bernin Sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina. Sinfonietta valmistelee Venzagon johdolla kokonaislevytystä Brahmsin sinfonioista, joista tässä konsertissa kuullaan Sinfonia nro 2. Konserteissa ja levytyksessä vierailevat Bernin sinfoniaorkesterin kolme pasunistia Wassil Christoph, Vicente Climent  Calatayud ja Benjamin Green sekä tuubansoittaja Daniel Schädeli.
Mozartin sykähdyttävän pianokonserton nro 24 solistina on Kit Armstrong (s. 1992), joka on ensimmäinen tämän kevään nuorista solistivieraista. Lisää nuoria lahjakkuuksia on luvassa Nuoret virtuoosit -konserteissa maalikuussa. Nuoresta iästään huolimatta Armstrong on ehtinyt hankkia kannuksia maailman merkittävimpien orkestereiden solistina, näiden joukossa mm. esiintymiset Esa-Pekka Salosen johdolla Lontoon Philharmonia-orkesterissa ja Riccardo Chaillyn johdolla Leipzigin Gewandhaus-orkesterissa. Toukokuussa 2017 Kit Armstrong debytoi Wienin Filharmonikoiden solistina.

Mozartin vuonna 1786 säveltämä c-molli-pianokonsertto on pohjimmiltaan traaginen, mutta tunnelmat ulottuvat myös kauniisiin ja tasapainoisiin teemoihin. Teoksessa on suurempi orkesteri kuin Mozartin muissa pianokonsertoissa, ja varsinkin puupuhaltimien osuudet ovat rikkaat ja runolliset.

Johannes Brahmsin toinen sinfonia (1877) on yksi hänen vapautuneimmista ja positiivisimmista teoksistaan. Kokonaisuudessaan toinen sinfonia on rikas kokonaisuus, jossa voidaan erottaa mm. pastoraalinen avausosa, laajoja elegisiä teemoja ja voitonjuhlan tunnelmiin huipentuva finaali.

Pianokonsertto ja sinfonia kuullaan sekä iltapäiväkonsertissa 16.2. että kausikonsertissa 17.2.  Lisäksi kausikonsertissa kuullaan Christoph Willibald Gluckin alkusoitto oopperasta Ifigeneia Auliissa (1774).

 ALPPIEN AATELIA

Iltapäiväkonsertti to 16.2.2017 klo 14, Espoon kulttuurikeskus
Kausikonsertti pe 17.2.2017 klo 19, Espoon kulttuurikeskus

Tapiola Sinfonietta
Mario Venzago, kapellimestari
Kit Armstrong, piano
Janne Koskinen, juontaja (16.2.)

Christoph Willibald Gluck: Alkusoitto oopperasta Ifigeneia Auliissa (vain 17.2.)
Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto nro 24
Johannes Brahms: Sinfonia nro 2

Sibelius-Akatemian ooppera- ja kapellimestariluokat juhlivat 100-vuotiasta Suomea

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ooppera- ja kapellimestariluokkien yhteiskonsertti järjestetään tänä keväänä 18. helmikuuta Musiikkitalon Sonore-salissa. Aiheena on 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi suomalainen ooppera. Laulusolistit ja kapellimestariopiskelijat ovat muodostaneet konserttia varten työskentelypareja ja hioneet aarioiden yksityiskohtia tiimeinä.

Oopperaprofessori Markus Lehtisen kaudella ooppera- ja kapellimestariluokkien yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi, ja luokkien yhteiskonsertti on ehtinyt jo muodostunut perinteeksi. Yhteiskonsertteja on järjestetty jo vuodesta 2007.

Suomi on tunnettu koko itsenäisyytensä ajan kapellimestareistaan ja oopperalaulajistaan. Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa perinnettä, kuin esitellä seuraavan polven lahjakkuudet. Konsertissa kunnioitetaan pitkää rikasta suomalaisen oopperan aarteistoa, jota on tuotu teemana harvemmin esiin, Lehtinen toteaa.

Konsertissa kuullaan aarioita Aulis Sallisen, Kalevi Ahon, Kaija Saariahon, Leevi Madetojan, Tauno Pylkkäsen, Joonas Kokkosen, Paavo Heinisen, Einojuhani Rautavaaran ja Aarre Merikannon oopperoista lähes sadan vuoden ajalta 1922–2013. Konsertin tallenteen voi kuulla myös Yle Radio 1:ssä 22. helmikuuta klo 19.03.

Ooppera- ja kapellimestariluokka estradilla
La 18.2.2017 klo 16.00–17.50.
Sonore, Musiikkitalo
Liput: 17,50/11/6 € (Ticketmaster), 15/10/5 € (Musiikkitalo)
Laulajat:
Mariia Bertus, Alina Koivula, Matias Haakana, Ylva Gruen, Elisabet Petsalo, Samuli Takkula, Tiitus Ylipää, Silja Aalto, Annika Leino, Visa Kohva
Kapellimestarit:
Chloé Dufresne, Emilia Hoving, James Kahane, Christian Øland, Lauri Ahokas, Andres Kaljuste, Kara Koskinen, Kornilios Michailidis, Taavi Oramo
Kapellimestareiden harjoitusorkesteri
Markus Lehtinen ja Atso Almila, juonto
Ohjelmassa: Leevi Madetoja, Aarre Merikanto, Tauno Pylkkänen, Joonas Kokkonen, Einojuhani Rautavaara, Aulis Sallinen, Paavo Heininen, Kalevi Aho, Kaija Saariaho

Die Kalewainen in Pochjola -oopperan harjoitukset alkavat Turussa

Turun musiikkijuhlien ja Turun filharmonisen orkesterin Suomi100-juhlavuoden yhteistuotannon, Die Kalewainen in Pochjola –oopperan, ensi-ilta lähestyy. Kalevalan päivänä 28. helmikuuta Karl Müller-Berghausin (1829–1907) 1860-luvulla säveltämä suurteos saa kantaesityksensä.

Oopperan harjoitukset käynnistyvät toden teolla maanantaina 6.2. Solistit ja turkulainen Chorus Cathedralis Aboensis -kuoro harjoittelevat Tarmon talolla ja puku- ja maskisovituksia järjestetään Pansion koululla. Esiintymispaikalle Logomoon harjoitukset siirtyvät viikkoa ennen ensi-iltaa, viikolla 8.

Intensiivisellä Logomon harjoitusviikolla mukaan saapuu Turun filharmoninen orkesteri Leif Segerstamin johtamana. Sitten koko lähes 200-henkinen esiintyjäkaarti on koossa. Yhteensä oopperan esityksiä on kuusi.

Nelinäytöksinen Die Kalewainen in Pochjola -ooppera piti kantaesittää Hampurin oopperassa 1890-luvulla. Kaupungissa puhkesi kuitenkin koleraepidemia ja oopperatalon toiminta keskytettiin. Kalewainen jäi esittämättä ja Müller-Berghausin edesmentyä teos jäi yli vuosisadaksi unholaan. Tyylillisesti ooppera jatkaa Wagnerin ja saksalaisen romanttisen sankarioopperan perinnettä.

 Die Kalewainen in Pochjola 28.2. klo 18 Logomolla. Kantaesitys. Solistit Tommi Hakala, Kaisa Ranta, Petri Lindroos, Johanna Rusanen-Kartano, Christian Juslin, Anna Danik.

Tampereen pianokilpailulle innostunut vastaanotto

Ensimmäistä kertaa järjestettävään valtakunnalliseen Tampereen pianokilpailuun haki 57 pianistia, mikä ylitti järjestäjien odotukset selvästi. Pianokilpailun yhteydessä järjestettiin
sävellyskilpailu, jonka voittajateoksia esitetään pianokilpailussa. Sävellyskilpailun voitti Minna Leinonen.

Tampereen pianokilpailun 57 hakijasta odotetusti suurin osa on Sibelius-Akatemiasta ja ammattikorkeakouluista, mutta myös nuoria, 15–20-vuotiaita pianisteja on osallistujien joukossa
useita. Järjestäjien mukaan osallistujien määrä ja laaja ikähaarukka kertoo siitä, että tieto kilpailusta on tavoittanut hyvin kaikki toivotut kohderyhmät.

– Olen hyvillä mielin siitä, että uusi kilpailumme on saanut näin innostuneen vastaanoton. Iso osallistujamäärä vaativaan kilpailuun kertoo hyvää suomalaisen pianismin tasosta ja ennakoi
korkeatasoista kilpailua, iloitsee pianokilpailun järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jani Aarrevaara.

Tampereen pianokilpailun yhteydessä järjestetty pirkanmaalaisille ja Tampereella opiskeleville tai opiskelleille säveltäjille tarkoitettu sävellyskilpailu ratkesi 27. tammikuuta. Suomen Säveltäjät ry:n kokoama jury valitsi kolme palkinnonsaajaa: Minna Leinonen teoksesta Sunken (1000 euroa), Tuomas Turriago teoksesta Jitters (600 euroa) ja Tero Lanu teoksesta Unilinnut (400 euroa). Jokainen Tampereen pianokilpailuun osallistuja valitsee jonkin palkituista teoksista välieräohjelmaansa.

Tampereen pianokilpailu järjestetään 24.4.–5.5.2017 Tampereen Musiikkiakatemiassa ja Tampere-talossa. Kuusijäseniseen tuomariston puheenjohtajana toimii säveltäjä Kimmo Hakola. Lisäksi tuomaristoon kuuluvat pianistit Liv Glaser (Norja), Paolo Giacometti (Hollanti), Mats Widlund (Ruotsi) sekä Sonja Fräki (Suomi) ja Kristiina Kask-Valve
(Suomi).

Taideyliopistolle miljoonan euron lahjoitus Louise ja Göran Ehrnroothin säätiöltä

Taideyliopiston (joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivätTaide on lahja -varainhankintakampanja on saanut miljoonan euron suuruisen pääomalahjoituksen Louise ja Göran Ehrnroothin säätiöltä. Lahjoitus on suurin kertalahjoitus säätiön historissa. Pääomalahjoituksen lisäksi säätiö aloittaa Taideyliopiston kanssa yhteistyön, jonka tarkoituksena on tukea nuoria taiteilijoita ja kehittää opiskelijoille tarjottavia yrittäjyysopintoja. Yhteistyön muodot tarkentuvat myöhemmin.
.
– Suomen 100-vuotisjuhlavuotena on tärkeää muistaa, miten suuri rooli kulttuurilla ja taiteella on ollut maamme identiteetille jo vuosisadan ajan. Taideyliopiston taiteilijakoulutuksella on suuri vastuu taiteemme tulevaisuuden synnyttäjänä Suomessa. Säätiömme haluaa olla mukana tukemassa Taideyliopiston nuoria taiteilijoita turvaamalla omalta osaltamme yliopiston korkeatasoista sekä monipuolista taiteen opetusta ja tutkimusta. Toivomme tekomme kannustavan myös muita lahjoittamaan Taideyliopistolle sen tärkeään työhön, sanoo Georg Ehrnrooth, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Pankinjohtaja Göran ja rouva Louise Ehrnroothin perustivat nimeään kantavan säätiön vuonna 1990. Säätiö tukee teollisuutta, maataloutta ja ympäristöä, yhteiskunnallista toimintaa sekä kulttuuria Suomessa.

– Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön lahjoitus on huomattava askel varainhankintakampanjassamme, jonka lahjoitusten avulla edistämme Taideyliopiston koulutuksen kehittämistä. Tarvitsemme taidetta ja luovuutta yhteiskuntaamme – niitä ihmisiä, joilla on kyky haastaa ajatteluamme ja luoda uutta. Taideyliopiston taiteilijat tarjoavat tämän potentiaalin, toteaa Karri Kaitue, Taideyliopiston hallituksen puheenjohtaja.

– Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön merkittävä tuki Taideyliopistolle on osoitus siitä, että säätiö haluaa olla mukana aktiivisesti turvaamassa taiteen, kulttuurin ja taiteilijoiden tulevaisuutta Suomessa, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki lisää.

Taideyliopisto on saanut viimeisimmät suurlahjoituksensa Ehrnroothin säätiön lisäksi Saastamoisen säätiöltä sekä Svenska Kulturfondenilta. Merkittävät suomalaiset säätiöt ovat ymmärtäneet Taideyliopiston roolin suomalaisen taiteen sekä kulttuurin kehittäjänä ja lähteneet huomattavilla summilla mukaan Taideyliopiston pääomitukseen.

Taide on lahja -kampanja kerää lahjoituksia yrityksiltä, yhteisöiltä, säätiöiltä ja yksityishenkilöiltä 30.6.2017 saakka. Tavoitteena on kerätä kesään 2017 mennessä lahjoituksia yhteensä viiden miljoonan euron arvosta. Lahjoittaja ei voi kohdentaa lahjoitustaan yksilöityyn tarkoitukseen, vaan pääomasta saatava tuotto käytetään Taideyliopiston strategisiin kehittämiskohteisiin. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Tähän mennessä lahjoituksia on Taideyliopistolle kertynyt noin 3,2 miljoonaa euroa, joka voi valtion vastinrahan avulla olla jo lähes 8 miljoonaa euroa.