Amfion pro musica classica

Arvio: RSO ja Lintu rakensivat jännittävän sillan Fagerlundista Nielseniin

Radion sinfoniaorkesteri ja Hannu Lintu kantaesittivät Sebastian Fagerlundin Driftsin Musiikkitalossa tämän viikon konserttisarjassaan. Kuva © Jari Kallio

Radion sinfoniaorkesteri ja Hannu Lintu kantaesittivät Sebastian Fagerlundin Driftsin Musiikkitalossa tämän viikon konserttisarjassaan. Kuva © Jari Kallio

Toki ihmismieli etsii luonnostaan merkityksiä ja yhteyksiä kaikesta kohtaamastaan, mutta Hannu Linnun ja Radion sinfoniaorkesterin tämän viikon konserttiohjelmassa ei voinut olla huomioimatta ilolla niitä musiikillisia siltoja, joita Sebastian Fagerlundin nyt kantaesitetyn Driftsin sekä Carl Nielsenin neljännen sinfonian välille rakentui.

Drifts (2017) on reilun kymmenen minuutin mittainen seikkailu suurelle orkesterille. Sen sukulaisuus Fagerlundin viimeaikaisten orkesteriteosten ja konserttojen kanssa on ilmeinen erityisesti herkullisen orkestraation ja musiikkia eteenpäin vievän peräänantamattoman pulssin suhteen. Uutta on kuitenkin tapa, jolla Fagerlund nivoo oivallisesti yhteen alun tummasävyistä Largo misteriosoa sekä sen lomasta esiin kasvavaa  kirkasta Energicoa.

Hitaan ja nopean musiikin karakterien kietoutuminen samanaikaisesti soivaan kudokseen on tietenkin ilmiö, jota säveltäjät ovat tutkineet monin tavoin ja usein kiehtovin ratkaisuin, oli sitten kysymys renessanssipolyfoniasta, Ligetistä tai Reichista. Ja nautinnollisen omanlaisensa oli myös Driftsin orgaaninen kasvu hitaan ja nopean, tumman ja kirkkaan sävelmateriaalin ympärillä.

Alun syvyyksistä kumpuavat soinnit assosioituivat hetkellisesti Stravinskyyn, kun taas lyömäsoitinten eri väreissä sykkivä pulssi oli hyvin Fagerlundille ominaista ja erinomaisen sähköistävää. Musiikki kantoi kuulijaa riemastuttavan vaivihkaa moninaisiin sointimaisemiin, joiden avautuminen oli alati inspiroivaa avaustahdeista päätösrepliikkiin saakka.

Lintu ja Radion sinfoniaorkesteri ovat tehneet oivallista työtä jo useammankin Fagerlundin teoksen parissa niin konserttisalissa kuin levytysstudiossakin. Driftsin kantaesitys jatkaa tätä perinnettä erinomaisesti. Toivottavasti tämä Hannu Linnulle omistettu teos löytää tiensä meneillään olevaan Fagerlundin teosten levytyssarjaan mahdollisimman pian.

Carl Nielsenin neljäs sinfonia (1914-16), lisänimeltään Det Uudslukkelige eli Sammumaton on paitsi raivokkaan riemuisa kevään, luonnon ja elämän peräänantamaton ylistys, myös mitä nerokkaimmin rakennettu sinfonisen kehittelyn ja orkesterin sointikirjon tutkielma, joka hämmästyttää kuulijaansa vielä vuosisata syntynsä jälkeenkin.

Nielsen, kuten Fagerlundkin, tutki Sammumattomassaan mahdollisuuksia nivoa sinfonisia elementtejä yhteen ilman tarkkarajaisia osajakoja. Tätä yksiosaisuuden ja orgaanisemman kehittelyn ihannetta kohti pyrki samanaikaisesti myös Sibelius, vaikkakin pinnalta katsoen nämä kaksi säveltäjää tuskin voisivat olla orkesteriajattelussaan erilaisempia.

Sibeliuksella ja Nielsenillä oli tietenkin pyrkimyksissään yhteisiä esikuvia. Molemmat olivat kuulleet Schönbergin yksiosaisen Kamarisinfonian (1906), jossa allegrojen, scherzon ja hitaan osan elementit muodostavat katkeamattoman jatkumon, joskin näiden väliset rajat ovat vielä tuossa teoksessa suhteellisen selväpiirteisiä.

Luonnollisesti erityinen merkitys niin Nielsenille kuin Sibeliuksellekin oli Beethovenilla, joka jo viidennessä sinfoniassaan (1804-08) kuljetti temaattisia aiheita osasta toiseen lujittaen sinfonista kokonaisrakennetta ennennäkemättömällä tavalla.

Kaikesta rakenteellisesta oivaltavuudestaan huolimatta Nielsenin neljäs sinfonia ei ole vain mielikuvituksellisten sävelaiheiden taidokas sommitelma, vaan se kasvaa vähintään Mahlerin veroiseksi seikkailuksi, jonka häikäisevä orkestraatio ja välillä liki mahdottomuuksiin yltävä taipumus sulauttaa mitä erilaisimpia soivia aineksia johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi hakee vertaistaan sinfoniakirjallisuudessa.

Neljäs sinfonia tutkii sinfoniaorkesterin sointimahdollisuuksia hätkähdyttävällä raikkaudella. Oli sitten kyseessä huilun ja käyrätorven vuoropuhelu, jousikvintetti tai kahden patarumpalin karnevaali, kuulija voi vain riemuita soinnin rikkaudesta, varsinkin kun teoksen saa kuulla sellaisessa soivassa asussa kuin RSO:n ja Linnun kanssa lauantaisessa Musiikkitalon iltapäivässä.

Fagerlundin ja Nielsenin riemastuttavien sointimaailmojen ja rakenteellisten seikkailujen lomassa kuultiin Maurice Ravelin G-duuripianokonsertto (1929-31). Tämän baskien kansanmusiikkiaiheita, jazzia ja Mozart-vaikutteita yhdistelevän, mutta erehtymättömästi aina Ravelilta itseltään kuulostavan mainion konserton solistina oli Daniil Trifonov, yksi aikamme puhutuimmista nuorista pianisteista.

Ilahduttavahan tuo Ravelin teoksen tulkinta oli, rikkaasti soiva ja monissa detaljeissaan varsin huoliteltu sekä kokonaisuutena hyvin harkittu ja tasapainoitettu. Erityisen persoonallinen tai mieleenpainuva Trifonovin tulkinta ei ehkä ollut, mutta toisaalta konserton taidokas konstruktio ja soittimellinen ajattelu välittyivät johdonmukaisesti. RSO ja Lintu olivat Trifonoville mainio partneri.

Ylimääräisenä saatiin kuulla Trifonovilta erinomainen ripaus Stravinskyn Petrushkaa, joka istui myös oivallisesti ohjelmakokonaisuuteen. Lähes täyteen myydyn Musiikkitalon yleisö oli suosionosoituksistaan päätellen varsin tyytyväinen. Lauantaiuusinnat ovat selvästi ottaneet paikkansa.

— Jari Kallio

Radion sinfoniaorkesteri
Hannu Lintu, kapellimestari
Daniil Trifonov, piano

Sebastian Fagerlund: Drifts, kantaesitys
Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri
Carl Nielsen: Sinfonia nro 4 ”Sammumaton”

La 6.5. klo 16.15
Musiikkitalo, Helsinki

Helsingin kamarikuoro vierailee Belgiassa ja julkaisee uuden levyn

Helsingin kamarikuoron, maamme ainoan ammattilaiskamarikuoron kevätkausi huipentuu vierailuun ammattikuoroverkosto Tenson festivaalilla Belgiassa sekä uuden levyn julkistamiseen.

Lauantaina 13.5. HKK esittää Mechelenin Pyhän Rumboldin katedraalissa konserttikokonaisuuden In(ter)dependence, jossa kuullaan myös kauden toinen kantaesitys. Argentiinalaissyntyisen, nykyään Lontoossa vaikuttavan Alejandro Viñaon teos Fear käsittelee ensimmäistä maailmansotaa usealla eri kielellä. Fear on Helsingin kamarikuoron, Viron filharmonisen kamarikuoron, Eric Ericsons kammarkörin ja Accentus-kuoron yhteistilaus.

Belgian ensiesityksensä saa myös Sampo Haapamäen vaikuttava kokonaisuus Maailmamaa vuodelta 2010. Teos ei ole poliittinen kannanotto, mutta säveltäjää on kiehtonyt etenkin jännite kansallismielisyyden ja Maailmamaa-utopian suuntaan etenevän ”kansainvälisyysmielisyyden” välillä. Belgiassa HKK esittää lisäksi Jean Sibeliuksen klassikkoteoksen Rakastava. Kuoroa johtaa Nils Schweckendiek ja elektroniikasta vastaa Timo Kurkikangas.

Mechelen-vierailun jälkeen sama ohjelma Sibeliusta lukuun ottamatta kuullaan myös Helsingissä, Klang-konserttisarjassa maanantaina 29.5. Musiikkitalon Camerata-salissa.

Slaavilais-ortodoksista juhlaa
Kevätkauden viimeinen kamarikonsertti kuullaan Meilahden Tuomaankirkossa sunnuntaina 7.5. Sopraano Varvara Merras-Häyrynen avaa yhdessä pianisti Joel Papinojan kanssa ikkunoita slaavilais-ortodoksiseen kulttuuriin. Konsertissa kuullaan Sergei Rahmaninovin säveltämiä lauluja erityisesti hengellisistä teemoista inspiroituneiden venäläisrunoilijoiden teksteihin sekä Einojuhani Rautavaaran pianoteos Ikonit op. 6. Merras-Häyrysellä on läheinen suhde slaavilais-ortodoksiseen kulttuuriin sekä venäläisten sukujuuriensa että Uspenskin katedraalissa kirkkomuusikkona toimimisen myötä.

Bergman vihdoin levyllä
Kuusi vuotta työn alla ollut tuplalevy sisältäen Erik Bergmanin (1911–2006) kuoromusiikkia julkaistiin vihdoin 28.4. BIS-levymerkillä. Suomalaisen modernismin grand old man oli erikoistunut kuoromusiikkiin, ja tällä äänitteellä kuullaan ennen kaikkea kuoroteoksia, joita ei ole ennen julkaistu. Ohjelmisto antaa laajan kuvan säveltuotannosta joka kattaa yli 60 vuotta. Mukana on niin Bergmanin tulkintoja ruotsinkielisistä kansanlauluista kuin Petrarcan soneteista ja Kalevalasta. Kuoroa johtaa Nils Schweckendiek.

Gita Kadambi ehdolla Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajaksi

Gita Kadambi. Kuva © Heikki Tuuli.

Gita Kadambi. Kuva © Heikki Tuuli.

Suomen kansallisoopperan ja -baletin säätiön hallitus ehdottaa talon pääjohtajaksi Gita Kadambia, joka vastaa tällä hetkellä Helsingin kaupunginorkesterista sen intendenttinä. Hallitus päätti ehdokkuudesta kokouksessaan torstaina 4.5. Ennen nimittämispäätöstä hallitus kuulee Oopperan ja Baletin henkilöstöryhmiä.

Gita Kadambin (45) taustassa yhdistyvät johtamiseen, näkemyksellisyyteen ja kulttuurin tuntemukseen liittyvät taidot ja näytöt, joita Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallitus pääjohtajalta edellyttää. Pääjohtaja vastaa koko organisaation johtamisesta, oopperan ja baletin taiteelliset johtajat toimivat hänen alaisuudessaan.

”Gita Kadambilla on vahva ymmärrys musiikista sekä oopperan ja baletin tuotannosta ja hyvä kokemus luovien ihmisten ja organisaatioiden johtamisesta. Hän tuntee koti- ja ulkomaisen klassisen musiikin kentän erittäin hyvin ja hänellä on laajat verkostot. Hänellä on kokemusta strategian johtamisesta ja myös digitaalisten palveluiden ja asiakaskokemuksen kehittämisestä. Gita Kadambi on tavoitteellinen ja näkemyksellinen vastuunkantaja ja avoin ja kuunteleva johtaja”, perustelee hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö.

Kadambi on työskennellyt Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä vuodesta 2013 ja sitä ennen HR-partnerina ja henkilöstöpäällikkönä Yleisradiossa, Radion sinfoniaorkesterin apulaisintendenttinä sekä mm. tuotantotehtävissä Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Hän on suorittanut johtamisen Executive MBA -tutkinnon Aalto-yliopistossa, musiikin maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa sekä Master of Music Performance -tutkinnon London College of Musicissa.

Pääjohtajahaku käynnistyi tammikuussa ja julkisen haun rinnalla käytettiin rekrytointiasiantuntijaa. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta käsitteli yhteensä 45 hakemusta. Muiden hakijoiden nimiä ei julkisteta. Ennen lopullista nimityspäätöstä hallitus kuulee asiassa ensin henkilöstöryhmiä Kansallisoopperan ja -baletin käytännön mukaisesti.

Uuden pääjohtajan on määrä aloittaa tehtävässään vuoden 2018 alussa nykyisen pääjohtajan Päivi Kärkkäisen jäädessä eläkkeelle.

Lisätietoja ehdokkuudesta antaa hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö. Gita Kadambi, hallituksen muut jäsenet tai nykyinen pääjohtaja Päivi Kärkkäinen eivät tässä vaiheessa kommentoi ehdokkuutta.


Gita Kadambi proposed to become the General Director of the Finnish National Opera and Ballet

The Board of the Finnish National Opera and Ballet has proposed Gita Kadambi to be appointed as the institution’s new General Director. Kadambi’s current position is the General Manager of the Helsinki Philharmonic Orchestra. The Board made the proposal in a meeting held on Thursday May the 4th. Before the final decision, the board will invite personnel groups to share their views on the matter.

Gita Kadambi (45) combines the expertise, vision and experience in leadership and the cultural field that the Board of the Finnish National Opera and Ballet requires from the General Director. The position entails the management and leadership of the entire organisation, with the Artistic Directors of the Opera and Ballet reporting directly to the General Director.

”Gita Kadambi has an extensive understanding of music, opera and ballet production, complemented by experience in managing both creative people and organisations. She knows the field of classical music very well both in Finland and internationally, and she has a broad network of contacts. She has proven skills in strategic leadership as well as digital service and customer experience development. Gita Kadambi is a target-oriented, highly responsible visionary who leads through open communication and listening,” the Chair of the Board Leena Niemistö explains.

Kadambi has been the General Manager of the Helsinki Philharmonic Orchestra since 2013. Earlier in her career she has worked as the HR Partner and Manager at the Finnish Broadcasting Company (Yle), as the Orchestra Manager for the Finnish Radio Symphony Orchestra, and in production and other roles at the Finnish National Opera and the Savonlinna Opera Festival. As well as an Executive MBA from Aalto University in Helsinki, she has completed a Master of Music degree at Sibelius Academy and a Master of Music Performance at London College of Music.

The recruitment for the position of General Director started in January, and a recruitment consultant was employed to complement the public application process. The nomination and remuneration committee of the Board processed a total of 45 applications. The names of the other applicants will not be published. Before making the final decision the Board will invite personnel groups to share their views on the matter according to established FNOB practice.

The new General Director is set to take up the post at the beginning of 2018, upon the retirement of current General Director Päivi Kärkkäinen.

The Chair of the Board, Leena Niemistö is available for comments about the proposal. Gita Kadambi, other members of the board or the current General Director will not be providing comments at this stage

Osmo Vänskä johtaa Curtis Institute of Musicin orkesteria Musiikkitalossa 20. toukokuuta

Osmo Vänskä

Osmo Vänskä

Philadelphialaisen Curtis Institute of Musicin sinfoniaorkesteri saapuu keväisellä Euroopan-kiertueellaan Helsinkiin. Osmo Vänskän johtaman Curtis Symphony Orchestran konsertti kuullaan Helsingin Musiikkitalossa 20. toukokuuta klo 19. Konsertti on osa Curtis Institute of Musicin ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian yhteistyötä sekä Nina von Maltzahn Global Touring -hanketta.

Curtis Symphony Orchestran Helsingin-konsertin ohjelmassa kuullaan Maurice Ravelin Daphnis et Chloé, Krzysztof Pendereckin Kaksoiskonsertto viululle ja alttoviululle sekä Richard Straussin Ein Heldenleben. Pendereckin konserton solisteina kuullaan viulisti Benjamin Schmidiä ja alttoviulisti Roberto Diazia, joka tunnetaan myös Curtis Institute of Musicin rehtorina. Itävaltalainen Schmid on yksi nykypäivän tunnetuimmista klassisen musiikin kentän viuluvirtuooseista, joka on esiintynyt useasti myös Suomessa, muun muassa Radion sinfoniaorkesterin ja Kuopion kaupunginorkesterin solistina.

– Curtis Music of Instituten investointi mittavaan kansainväliseen kiertueeseen on samalla investointi nuorten muusikoiden tulevaisuuteen, sillä he saavat ensikäden kokemuksen isosta konserttiproduktiosta jo opiskeluvaiheessaan, kapellimestari Osmo Vänskä kehuu.

Curtis on Tour -projekti kiertää Helsingin lisäksi Saksassa, Iso-Britanniassa, Itävallassa ja Puolassa 20.5.–2.6.2017.

Curtis on Tour: Curtis Symphony Orchestra

Magnus Lindbergin ja Lotta Wennäkosken teosten kantaesitykset huipentavat RSO:n 90-vuotisjuhlat

Konserttikaudella 2017–2018 kolme oopperaa, kaksi festivaalia ja Euroopan kiertue

Radion sinfoniaorkesterin perustamisesta tulee syksyllä kuluneeksi 90 vuotta. 10-jäseninen Radio-orkesteri esiintyi ensimmäisen kerran 1.9.1927 Aleksanterinkatu 46:n studiossa, Helsingissä. 90-vuotiaan RSO:n ja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Magnus Lindberg ja Lotta Wennäkoski ovat säveltäneet uudet teokset, jotka kantaesitetään itsenäisyyspäivänä. ”Magnus Lindberg on yli 30 vuotta ollut yksi RSO:n läheisimpiä yhteistyökumppaneita. Kraftin kantaesityksestä alkaen orkesteri on rakastanut hänen musiikkiaan ja tunnistaa sen herkimmätkin vivahteet. Lotta Wennäkoski on viimeaikaisten menestystensä siivittämänä noussut kotimaisten säveltäjien eturiviin”, kertoo ylikapellimestari Hannu Lintu. Juhlakauden ohjelmassa on ennätykselliset yhdeksän kantaesitystä, kolmen oopperan konserttiesitykset, kaksi festivaalia ja Euroopan kiertue.

90 vuotta suomalaisen musiikin menestystarinaa rakentamassa

1926 perustetun Yleisradion radio-ohjelmissa musiikin osuus oli suuri. Pian huomattiin, ettei materiaalitarpeeseen pystytty vastaamaan ilman omaa orkesteria ja niin kapellimestari Erkki Lingon kokoama Radio-orkesteri aloitti toimintansa 1927. Muutama vuosi myöhemmin aloitettiin myös julkinen konserttitoiminta ja sinfoniaorkesterin mitat RSO saavutti Paavo Berglundin ylikapellimestarikaudella 1960-luvulla. Vuonna 2017 RSO nauttii suosiosta niin konserttikävijöiden määrän kuin menestyneiden levytysten ja kiertueidenkin suhteen. Täyttöaste Musiikkitalon konserteissa oli viime vuonna 95 % ja verkossa sekä television äärellä konsertteja seurasi yli 1,4 miljoonaa katsojaa. Radiolähetyksien kuulijoita oli n. 100 000 lähetystä kohti. ”RSO:n asema koko Suomen orkesterina on vahvempi kuin koskaan. Konserttimme ovat kaikkien saavutettavissa ja Ylen sitoutuminen orkesterinsa toimintaan ja taiteelliseen kehitystyöhön on kansainvälisesti katsoen esimerkillistä”, kiittelee Hannu Lintu. Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivisen mukaan RSO on yhtiölle suuren ylpeyden aihe. ”Orkesterin panos on keskeinen Yleisradion kulttuuritehtävän toteuttamisessa. Tulevalla konserttikaudella RSO uudistaa toimintaansa oman festivaalinsa myötä ja vie huippuosaamistaan Euroopan keskeisille foorumeille Saksaan ja Espanjaan.”

Yhdeksän kantaesitystä

RSO on merkittävin kotimaisen ja ulkomaisen nykymusiikin tilaaja ja esittäjä. Ensimmäinen kantaesitetty teos oli Erkki Melartinin Divertimento 1928 ja sittemmin kantaesityksiä on soitettu lähes 500. Juhlakauden yhdeksästä kantaesityksestä kolme on orkesteriteoksia, joita ovat säveltäneet Magnus Lindberg, Olli Virtaperko ja Antti Auvinen. Lotta Wennäkosken uusi teos Uniin asti kuorolle ja orkesterille on Yleisradion ja Polyteknikkojen kuoron yhteistilaus. Lisäksi ohjelmassa on Matthew Whittallin pianokonsertto ja Perttu Haapasen huilukonsertto. Kamarimusiikkia kuullaan RSO:n omilta muusikoilta, Jukka Harjulta ja Jani Niinimäeltä sekä huhtikuussa orkesterin kanssa debytoivalta pianisti Conrad Taolta, joka kantaesittää omia pianokappaleitaan. Suomen ensiesityksiä ovat Sebastian Fagerlundin uusi orkesteriteos, Kaija Saariahon True Fire ja Jörg Widmannin Viola Concerto.

Kolme oopperaa ja 1900-luvun viulukonserttoja

RSO esittää juhlakaudellaan kolme oopperaa Hannu Linnun johdolla. Syyskauden avajaiskonserteissa kuullaan Bartókin Herttua Siniparran linna ja Beethoven-festivaalilla Fidelio. ”Oopperoiden konserttiesitykset ovat hyvä tapa rikastaa kauden muuten niin sinfonista ohjelmaa. Bartókin ja Beethovenin oopperoissa juuri orkesteri on tärkeä draaman käyttövoima”, kertoo Hannu Lintu.  Yle Draaman kanssa yhteistyössä toteutettavan Fidelion ohjauksen ja käsikirjoituksen on tehnyt Jussi Nikkilä, päärooleissa laulavat Johanna Rusanen-Kartano ja Russell Thomas ja puherooleissa nähdään Esko Salminen ja Kati Outinen. Helsingin juhlaviikkojen vierailulla RSO esittää Väinö Raition Prinsessa Cecilian, joka kuultiin viimeksi Suomen Kansallisoopperassa 1936. ”Cecilian konserttiesityksessä voimme uppoutua Raition visionääriseen musiikkiin ja pohtia, olisiko suomalainen oopperahistoria kirjoitettu toisin ilman toista maailmansotaa”, toteaa Lintu. Oopperoiden lisäksi RSO ja Savonlinnan Oopperajuhlakuoro esittävät Hannu Linnun johdolla Beethovenin Missa solemnisin. Juhlakauden ohjelmassa on myös keskeisiä viulukonserttoja 1900-luvulta. Brittenin konserton levytyksestä Gramophonella palkittu Vilde Frang soittaa samaisen konserton RSO:n solistina. Christian Tetzlaffin tulkitsemana kuullaan Bártokin konsertot ja Šostakovitšin 1. viulukonserton esittää Sergei Hatšatrjan. Suomen ensiesityksensä saa ruotsalaisen nykysäveltäjä Anders Hillborgin tuore toinen viulukonsertto, jonka solistina on Lisa Batiashvili.

Ensimmäinen RSO-festivaali

Ensimmäistä kertaa 10.–25.1.2018 pidettävä Beethoven-teemainen RSO-festivaali törmäyttää Beethovenin radikaaleja ratkaisuja niin barokki- kuin nykysäveltäjienkin teoksiin. Vanhan musiikin erikoistuntija Sir Roger Norrington johtaa Beethovenin 9. sinfonian, mutta myös Magnus Lindbergin teoksen Two Episodes. Oman aikansa radikaalina pidetyn ja juhlavuottaan viettävän Bernd Alois Zimmermannin orkesteriteoksia kuullaan Beethovenin 4. sinfonian ja 3. pianokonserton kanssa. Festivaalin vierailuorkesteri on Suomalainen Barokkiorkesteri, jonka solistina esiintyvät fortepianistit Aleksei Ljubimov ja Olga Pashenko. Kauden toinen festivaali on RSO:n muusikoiden suunnittelema kamarimusiikkiviikonloppu ”Aurinko nousee idästä”, jonka ohjelmassa on teoksia mm. Takemitsulta, Debussyltä ja Ungilta. Festivaalin lisäksi kamarimusiikkikonsertteja kuullaan kerran kuukaudessa Harjoitussali PAAVOssa.

Euroopan kiertue 2018

RSO tekee Euroopan kiertueen ylikapellimestari Hannu Linnun ja sellisti Sol Gabettan kanssa maaliskuussa 2018. Orkesteri esiintyy Berliinin Filharmoniassa, Kölnin Filharmoniassa, Münchenissä, Heidelbergissä, Madridissa ja Zaragozassa. Ohjelmassa on Martinůn, Stravinskyn, Tšaikovskin, Ruedan ja Sibeliuksen teoksia.

RSO on mukana Suomen Kulttuurirahaston Taidetestaajat-hankkeessa

RSO on valittu mukaan Kulttuurirahaston mittavaan Taidetestaajat-hankkeeseen, jossa 65 000 kahdeksasluokkalaista viedään erilaisiin taide-elämyksiin lukuvuonna 201718. RSO ja Hannu Lintu tarjoavat Taidetestaajille Sinfoniaorkesteri-tutuksi -konsertin, jossa yhden teoksen kautta tutustutaan mm. sointiin, orkestraatioon, sinfoniaorkesterin soittimiin ja harmoniaan. Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSOn ja RSO:n huippusuositut Piilometsän soitinsatukonsertit jatkuvat myös tulevalla kaudella.

Levylle Sibeliusta, Lindbergiä ja Bartókia

RSO:n, Hannu Linnun ja levy-yhtiö Ondinen menestyksekäs yhteistyö jatkuu edelleen tiiviinä. Tulevan kauden julkaisuja ovat mm. Sibeliuksen Tapiola ja Satu sekä Lindbergin viulukonsertto ja uusi orkesteriteos. Niin ikään julkaistaan Bartókin viulukonserttojen taltiointi Christian Tetzlaffin kanssa ja Olli Mustosen kanssa tehty Prokofjevin pianokonserttojen kokonaislevytyksen viimeinen osa. Sebastian Fagerlundin teoksien levytys ilmestyy BIS-levy-yhtiön kustantamana.

RSO Musiikkitalossa -ohjelma uudistuu

RSO Musiikkitalossa -ohjelma nähdään uudistumisensa myötä Yle Teemalla sunnuntaisin ja syksystä alkaen uusintana lauantaisin Yle TV 1:ssä. Ohjelmassa esitetään yksittäisiä teoksia tai osia konserteista. Osa taltioinneista on myyty myös kansainväliseen levitykseen ARTE Concert -verkkopalveluun. Kaikki RSO:n kausisarjoihin kuuluvat konsertit lähetetään suorina lähetyksinä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/rso.