Kauniaisten musiikkijuhlat järjestetään 28.10.–5.11. nyt kahdeksannen kerran teemanaan Todellisuuksia. Pääpaino on kamarimusiikissa, erityisesti jousikvarteteissa, mutta myös tieteellä on suuri rooli. Tänä vuonna musiikkijuhlilla on uusi taiteellinen johtaja, viulisti ja kapellimestari Jan Söderblom. 

Seppo Kimanen, joka oli perustamassa musiikkijuhlia ja johti sitä ensimmäiset seitsemän vuotta, on vetäytynyt taustalle lähes 50 vuoden festivaalijohtajuuden jälkeen. Vanhana festivaalikettuna hän ymmärsi etsiä ajoissa seuraajansa.

–      Seppo ilmoitti ajoissa päätöksestään ja ehdotti seuraajakseen Jan Söderblomia. Hallitus piti ajatuksesta ja valitsi Janin, sanoo Kauniaisten musiikkijuhlat -yhdistyksen puheenjohtaja Staffan Kurtén. Janissa olemme saaneet Sepolle arvoisensa seuraajan ja samalla sukupolven vaihdoksen.

Jan Söderblom ei ole mikään aloittelija festivaalikentällä. Hän on ollut perustamassa Musica Fiskarsia, ollut Joroisten musiikkipäivien taiteellinen johtaja ja toimii Rauma Festivon taiteellisena johtajana joka toinen vuosi.

–      Haluan kehittää musiikkijuhlia värikkääksi ja kiehtovaksi, kaikille avoimeksi festivaaliksi. KMJ on kiinnostava monella tavalla, mutta aivan uniikki kamarimusiikillis-tieteellisenä yhdistelmänä. Toivon osaavani houkutella sekä sitä yleisöä joka tulee kamarimusiikin takia, että sitä, joka tulee tieteentekijöiden takia, ja luoda uusia, odottamattomia kohtaamisia ja elämyksiä.  Ihmiset, jotka kohtaavat toisensa ja kaiken uuden, saavat toivottavasti osallistua sisältöön jonka pariin he eivät ehkä muuten hakeutuisi.

Maailmalla kotonaan oleva pikkukaupunkilaispoika

Söderblom kasvoi Munkkiniemessä, musiikin ja erityisesti oopperan ollessa voimakkaasti läsnä. Hänen isänsä Ulf Söderblom oli Kansallisoopperan ylikapellimestari. Nykyään Jan asuu perheineen Fiskarsissa.

–      Olen taidemusiikin monitoimimies. Eetokseni on loputon uteliaisuus ja renessanssi-ihmisen ihanne ”mikään inhimillinen ei ole minulle vierasta”, sanoo Jan Söderblom.

Janin näkemyksen mukaan hyvän festivaalin tulee olla ajankohtainen ja paikallinen, ihmisille jotka on lähellä. Siten festivaali, joka aina syntyy ajassa ja paikassa, voi saada universaalia merkitystä.

–      Toivon että voimme luoda imun, joka saa yleisön ahmimaan ohjelman kokonaisuudessaan. Festivaalin suunnitteleminen on kuin mikrokosmoksen luomista. Jos todella onnistutaan, niin viikon konsertit muodostavat yhdessä fantastisen ja ainutlaatuisen matkan – joka voi muuttaa elämäsi, sanoo Jan Söderblom.

–      Kaikki tehtävät jotka saan tuntuvat suurilta haasteilta. Ehdottomasti tärkein tehtäväni on kuitenkin olla isä kolmelle lapselleni.

Rohkeaa uutta musiikkia ja luotettavaa laatua

Sebastian Fagerlundin Syyssonaatti on saanut loistavat arvostelut niin ulkomailla kuin täällä kotona. Liput on myyty loppuun. Lokakuussa voit kuulla Fagerlundia Kauniaisten musiikkijuhlilla, kun hänen uusi teoksensa String Quartet no.1 ”From the ground” saa suomalaisen kantaesityksensä.

Fagerlund on yksi tämän hetken suosituimpia suomalaissäveltäjiä, jonka sävellystilausten kirjo kattaa sekä pieni- että laajamuotoisia taidemusiikin teoksia. Hänen toinen jousikvartettonsa From the ground on Amsterdamin Concertgebouwn, Kauniaisten musiikkijuhlien sekä Suomen Benelux-instituutin yhteistilausteos.

Fagerlund on elänyt jo pitkään teoksen musiikillisen materiaalin kanssa:

–      Monet sen ideoista ja aiheista saivat alkunsa jo kymmenen vuotta sitten säveltäessäni ensimmäistä jousikvartettoani. Nyt vielä materiaalin kasvettua ja kehityttyä voi sanoa perustan (the ground) olevan läsnä tässä toisessa kvartetossa.

Vahva visio

Tämän vuoden ohjelma rakentuu musiikkijuhlien vahvalle ja erityiselle traditiolle, kamarimusiikin ja tieteen yhdistelmälle. Uudella taiteellisella johtajalla Jan Söderblomilla on vahva visio.

–      Haluan kehittää KMJ:stä värikylläisen ja kiehtovan festivaalin, joka on avoin kaikille. KMJ on kiinnostava monella tavalla, mutta aivan ainutlaatuinen kamarimusiikin ja tieteen yhdistelmänä. Toivon voivani houkutella sekä sitä yleisöä joka tulee kamarimusiikin takia että sitä, joka tulee tieteiden takia ja siten luoda uusia, odottamattomia kohtaamisia ja kokemuksia.

Uutta tänä vuonna on yhteistyö Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) kanssa. TSV:n kautta KMJ on saanut monta mielenkiintoista luennoitsijaa, muun muassa uskontotieteilijä Sami Pihlströmin ja professori, filosofi ja naistutkija Sara Heinämaan, jotka kummatkin puhuvat Wunderkammer-illoissa.

–      Visioni on luoda festivaali, joka on ajankohtainen ja paikallinen, ihmisille jotka ovat lähietäisyydellä. Silloin voi festivaali, joka aina syntyy ajassa ja paikassa, kasvaa saamaan universaalia merkitystä, sanoo Jan Söderblom.

Olli Virtaperko

Radion sinfoniaorkesterin 90-vuotisjuhlakaudella kuullaan yhdeksän kantaesitystä, joista 27.10. on vuorossa Olli Virtaperkon orkesteriteos Usvapatsas. Pietari Inkisen johtamassa konsertissa on ohjelmassa myös Dvořákin sinfonia nro 8 ja Šostakovitšin viulukonsertto, jonka solistina soittaa Sibelius-viulukilpailun 2000 voittanut Sergei Hatšatrjan.

Myöhäisillan kamarimusiikissa RSO:n alttoviulisti Ilari Angervo esittää niin ikään Šostakovitšia eli sonaatin alttoviululle ja pianolle pianisti Emil Holmströmin kanssa. Loppuunmyyty konsertti lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/areena.

Lokakuun kamarimusiikkikonsertissa 29.10. harjoitussali Paavossa viulu, alttoviulu ja sello ovat apuna, kun musiikkia johtaa pasuuna. RSO:n pasunisti Line Johannesenin suunnitteleman konsertin tunnelmia kuvaa otsikko From Dusk Till Dawn, hämärästä aamunkoittoon. Konsertin säveltäjänimiä ovat Laurence Borden,  Bent Sørensen, Aulis Sallinen, Daniel Schnyder ja Corrado Maria Saglietti.

Edinburghin yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa sävellyskoulutuksensa saaneen Olli Virtaperkon läpimurto säveltäjänä tapahtui 2009 RSO:lle kirjoitetun orkesteriteos Kurun myötä. Sitä seuranneet mm. kaksoiskonsertto sellolle, harmonikalle ja sinfoniaorkesterille ja konsertto vahvistetulle selolle ja orkesterille ovat vakiinnuttaneet Virtaperkon aseman ikäpolvensa keskeisiin kuuluvana säveltäjänä. Virtaperko on kiinnostunut uudella tavalla vanhasta musiikista sekä vanhoista, uusista ja etnisistä soittimista. Orkesteriteoksissa erilaisten sävel- ja viritysjärjestelmien kitka on johtanut omaperäiseen värimaailmaan, jossa menneisyys ja tulevaisuus soivat yhtä aikaa.

Sergei Hatšatrjanin ura käynnistyi vuonna 2000, jolloin hän voitti arvostetun Sibelius-viulukilpailun. Armenian pääkaupungissa Jerevanissa vuonna 1985 syntynyt Hatšatrjan on kautta aikojen nuorin Sibelius-kilpailun voittaja. Kilpailumenestys jatkui vuonna 2005, jolloin hän voitti Queen Elisabeth -kilpailun Brysselissä. Sittemmin Hatšatrjan on tehnyt yhteistyötä monien huippuorkestereiden kanssa. Hän on esiintynyt mm. Wienin, Berliinin ja Los Angelesin filharmonikkojen, Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin sekä Lontoon ja Bostonin sinfoniaorkesterien solistina.

Pietari Inkinen on Saarbrückenin radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari sekä Japanin filharmonikkojen, Prahan sinfoniaorkesterin ja Ludwigsburg Schlossfestspiele -festivaalin ylikapellimestari. Vuosina 2008–2016 hän työskenteli Uuden-Seelannin sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana. Kuluvalla kaudella Inkinen johtaa Wagnerin Ringiä Japanissa ja Puccinin Madame Butterflyn Suomen Kansallisoopperassa.

Helsingin Konservatorion Säätiö järjestää toista kertaa valtakunnallisen Helsinki Lied -kilpailun 26.–28.10.2018. Helsinki Lied on Suomen ainoa lied-pareille tarkoitettu kilpailu. Kilpailu nostaa esille liediä elinvoimaisena klassisen musiikin taidemuotona ja tarjoaa kolmen vuoden välein katselmuksen liedin opiskelijoiden osaamisesta.

Helsinki Lied järjestetään Ruoholahdessa Helsingin Konservatorion akustiikaltaan erinomaisessa konserttisalissa.

– Olemme vahvasti klassisen musiikin oppilaitos, ja lied on klassisen laulumusiikin ydintä. Haluamme tarjota opiskelijoille, ammattilaisille ja lied-musiikin ystäville mahdollisuuden kokoontua nauttimaan vuoropuhelusta monella tasolla: laulajan ja pianistin, runouden ja musiikin, esiintyjien ja yleisön välillä, sanoo kilpailutoimikunnan puheenjohtaja, Helsingin Konservatorion rehtori Rea Warme-Korpinen.

Liedissä laulaja ja pianisti tulkitsevat yhdessä tasaveroisena parina lauluäänelle ja pianolle sävellettyä runoa.

– Olemme saaneet erinomaisen lied-asiantuntijoista koostuvan tuomariston arvioimaan kilpailijoita. Tuomariston puheenjohtajana toimii pianotaiteilija Tuija Hakkila. Muut jäsenet ovat pianotaiteilija Ralf Gothóni ja laulutaiteilijat Andreas Schmidt ja Mitsuko Shirai, kertoo kilpailukoordinaattori Soila Jaakkola.

Kilpailun säännöt on julkaistu Helsinki Liedin verkkosivuilla. Siellä julkaistaan myös tarkemmat ilmoittautumisohjeet alkuvuonna 2018.

Palkintoina jaetaan 19 000 euroa

Helsinki Liediin voivat osallistua suomalaisissa musiikkiopistossa, konservatoriossa, ammattikorkeakoulussa tai Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskelevat suomalaiset ja Suomessa asuvat tutkintoon tähtäävästi opiskelevat ulkomaalaiset. Osallistua voivat myös suomalaiset, jotka opiskelevat ulkomaisessa korkeakoulussa laulua tai pianonsoittoa.

Helsinki Liedissä on kaksi sarjaa: A-sarjassa kilpailevat 25-vuotiaat ja sitä vanhemmat ja B-sarjassa alle 25-vuotiaat. Palkintoina jaetaan yhteensä 19 000 euroa. A-sarjan voittajapari saa 6000 euroa ja B-sarjassa 4000 euroa. Palkituille voidaan tarjota myös konsertointimahdollisuuksia.

Vuonna 2015 A-sarjan voittivat Juho Punkeri ja Maritta Manner ja B-sarjan Aurora Marthens ja Elias Miettinen.

Kilpailijoilla vapautta suunnitella oma ohjelma

Helsinki Liedissä lied-parit voivat melko vapaasti suunnitella oman kilpailuohjelmansa. Molemmissa sarjoissa kilpailijat esittävät vähintään kaksi saksalaista liediä. A-sarjassa kilpailuohjelmaan tulee sisältyä myös vähintään yksi vuonna 1990 tai sen jälkeen sävelletty teos.

– Näin takaamme, että myös uusi musiikki on mukana liedin opiskelussa ja pääsee konserttilavoille. Kilpailu haastaa duot pohtimaan omia vahvuuksia ja suunnittelemaan konserttiohjelman, jota voi esittää yleisölle useammankin kerran, taustoittaa Helsingin Konservatoriossa liediä opettava Heikki Pellinen. Opiskelijoille on myös tärkeää saada palautetta tuomariston huippuammattilaisilta.

– Lied elää taidemuotona mahdottoman rikasta elämää – onhan se ihmisen omalla äänellä kerrottu tarina minulta sinulle. Sitä paitsi se on loistava tapa päästä sisälle kulttuurihistoriaan, myytteihin ja taruihin. Lied todellakin ansaitsee tulla tutkituksi ja tulkituksi, tiivistää Heikki Pellinen.