Amfion pro musica classica

RSO juhlii 100-vuotiasta Suomen Muusikkojen Liittoa kantaesittämällä Antti Auvisen Turbo Arian

Antti Auvinen

Antti Auvinen

RSO esittää 90-vuotisjuhlakaudellaan yhteensä yhdeksän kantaesitystä, joista 24.11. on vuorossa Antti Auvisen teos Turbo Aria. Uusi teos on Yleisradion ja 100. toimintavuottaan juhlivan Suomen Muusikkojen Liiton yhteistilaus. Lisäksi konsertissa kuullaan Suomen ensiesityksenä Anders Hillborgin toinen viulukonsertto, jonka solistina esiintyy Lisa Batiashvili. Ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla ohjelmassa on myös Erkki Melartinin Traumgesicht ja Aleksandr Skrjabinin Ekstaasin runoelma. Myöhäisillan kamarimusiikissa RSO:n puhaltajat esittävät Joonas Kokkosen puhallinkvinteton.

Konsertti lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/areena. Konsertin taltiointi nähdään kahdessa osassa Yle Teeman RSO Musiikkitalossa -ohjelmassa 3.12. ja 10.12. ja uusintana Yle TV1:ssä 9.12. ja 16.12.

Suomen Muusikkojen Liitto ry on vuodesta 1917 toiminut muusikkojen ammattijärjestö, johon kuuluu noin 3 300 jäsentä. Jäsenistössä on niin orkesterimuusikkoja kuin musiikin eri sektoreilla työskenteleviä freelancereitä. Liitto huolehtii alan yleisestä edunvalvonnasta vaikuttamalla mm. kulttuuripolitiikkaan ja lainsäädäntöön.

Antti Auvinen on tehnyt uuteen teokseensa monta lyhyttä samplea vanhoista oopperoiden ja kansansävelmien levytyksistä vuosilta 1904–1914. Näitä käsittelemällä hän on luonut looppien, rutinoiden ja liukujen äänimaailman, josta syntyy jännittäviä ääniä, sointeja ja rytmejä. Sampleilla Auvinen haluaa viitata mm. aikaan, jolloin ihmiset joutuivat lähtemään Suomesta pois toteuttamaan unelmiaan.

Anders Hillborgin tie taidemusiikin säveltäjäksi on kulkenut kuorolaulun, vapaan improvisaation sekä pop- ja rockmusiikin myötä. Jotain näistä kaikista on jäänyt muistumiksi hänen nykyiseenkin sävelkieleensä. Toinen viulukonsertto sai kantaesityksensä vuosi sitten Tukholmassa myös RSO:n kanssa esiintyvän Lisa Batiashvilin soittamana. Parikymmentä vuotta aiemmin sävellettyyn ensimmäiseen konserttoon verrattuna 2. viulukonserton soolo on rauhallisempi ja sisäistyneempi, mutta seassa on aina yllättäviä käänteitä.

Georgialaissyntyinen Lisa Batiashvili voitti toisen palkinnon Jean Sibelius -viulukilpailussa vuonna 1995, jolloin hän oli vasta 16-vuotias. Batiashvili on sittemmin soittanut ympäri maailmaa huippuorkesterien solistina, mm. New Yorkissa, Bostonissa, Chicagossa, Berliinissä ja Lontoossa. Kuluvalla kaudella hän toimii Rooman Santa Cecilia -akatemian nimikkotaiteilijana ja julkaisee Prokofjevin kahden viulukonserton levytyksen.

24.11. klo 19
Perjantaisarja 6
Muusikkojen liitto 100 vuotta

Hannu Lintu, kapellimestari
Lisa Batiashvili, viulu
Erkki Melartin: Traumgesicht op. 70
Anders Hillborg: Viulukonsertto nro 2, ensiesitys Suomessa
Antti Auvinen: Turbo A, kantaesitys (Ylen ja Suomen Muusikkojen Liiton tilaus)
Aleksandr Skrjabin: Ekstaasin runoelma op. 54

Myöhäisillan kamarimusiikki:
Yuki Koyama, huilu,
Jorma Valjakka, oboe
Giuseppe Gentile, klarinetti
Otto Virtanen, fagotti
Jukka Harju, käyrätorvi
Joonas Kokkonen: Puhallinkvintetto

Turun filharmonisen orkesterin kevätkausi on omistettu pianolle

Kuningasbasso
Kauden avaavat torstaina 11. ja perjantaina 12.1. klo 19 maestro Leif Segerstam sekä kuningasbasso Matti Salminen. Avajaiskonserteissa kuullaan Beethovenin EgmontMax Regerin sävelruno Die Toteninsel sekä Modest Musorgskin Kuoleman lauluja ja tansseja. Voimakas ja dramaattinen Egmont perustuu Johann Wolfgang von Goethen samannimiseen näytelmään. Yksi suosituimmista näyttämömusiikin teoksista kertoo kreivi Egmontin 1500-luvun sankarillisesta elämästä. Matti Salminen on yksi aikamme merkittävimmistä bassolaulajista. Edellisen kerran Salmista kuultiin Turun konserttitalossa elokuussa 2017 Turun musiikkijuhlien Parsifal-konserteissa.

Pianon kevät!
Keväällä kuullaan kuutta pianosolistia kuudessa konsertissa. Perjantaina 2.3. Paavali Jumppanen tulkitsee Brahmsin jämerän pianokonserton konsertissa, jossa kuullaan myös ylikapellimestari Leif Segerstamin johtamana hänen sinfoniansa nro 311 kantaesitys. Jumppanen esiintyy myös kamarimusiikkikonsertissa Tour de force la 3.3. New York Timesin “Islannin Glenn Gouldiksi” nimeämä virtuoosipianisti Víkingur Ólafsson esittää torstaina 8.3. niin ikään islantilaisen kapellimestari-säveltäjä Daníel Bjarnasonin Processions-teoksen. Teos tarjoaa rytmisiä yllätyksiä ja maagissävytteisiäkin sävelharmonioita koko pianon rekisterin laajuudelta. Pianisti Eldar Nebolsin esiintyy yhdessä orkesterin huippusuositun päävierailija Julian Rachlinin kanssa ja tulkitsee Beethovenin pianokonserton nro 4 torstaina ja perjantaina 15.–16.3. Norjalainen pianisti Håvard Gimse tarttuu perjantaina 6.4. Griegin pianokonserttoon. Olli Mustonen taituroi tuplaroolissaan pianistina ja kapellimestarina ja esittää torstaina ja perjantaina 19.–20.4.  Mozartin 26. pianokonserton, lisänimeltään ”Kruunajaiskonsertto”. Säteilevä Martina Filjak tulkitsee Ravelin pianokonserton perjantaina 18.5. Mikko Heiniön 70-vuotisjuhlakonsertissa.

Päävierailija Julian Rachlinin konserteissa klassisen musiikin hittejä
Julian Rachlin johtaa filharmonikoita kevään aikana kahdesti. Torstaina ja perjantaina 15.–16.3. kuullaan wieniläisklassismin ihastuttavia helmiä ja huhtikuussa 12.–13.4. Rachlin nähdään tuplaroolissa kapellimestarina ja viulistina. Konsertissa Rachlin tulkitsee Tšaikovskin elämäniloisen viulukonserton D-duuri.

Julian Rachlinin kaksivuotinen päävierailijasopimus astui voimaan syksyllä 2017. Syksyllä Rachlin esiintyi TFO:n kanssa konserteissa La dolce vita 9.–10.11. Ennen nimitystään Turun filharmonisen orkesterin päävierailijaksi Rachlin on esiintynyt orkesterin kanssa kolmesti: keväällä 2015, keväällä 2016 ja keväällä 2017. Turkulaisyleisö on ottanut Julian Rachlinin omakseen, ja kaikki Rachlinin konsertit ovat olleet lähes poikkeuksetta loppuunmyytyjä.

Nuorta voimaa
Helmikuussa kisailevat sellistit ja toukokuussa nuoret solistit – keväällä Turun filharmonisen orkesterin solisteiksi nousee maamme taitavimpia nuoria sellistejä ja tulevaisuuden tähtisolisteja. Huippusuosittu Klaus Mäkelä johtaa Sellokilpailun finaalikonsertit ja RSO:n soolokäyrätorvisti sekä useissa orkesterissa kapellimestarina vieraillut József Hárs Nuorten solistien konsertin. Turun XIII Sellokilpailun finaali järjestetään torstaina ja perjantaina 22.–23.2. klo 19 Konserttitalossa ja Nuorten solistien konsertti keskiviikkona 9.5. klo 19 Sigyn-salissa.

Muusikoiden omia ohjelmia

Katedraali soi -konsertissa torstaina 8.2. klo 19 Tuomiokirkossa kuullaan Turun filharmonisen orkesterin muusikoiden suunnittelema ohjelma. Konsertissa soittavat viulistit Maija Kontunen, Ilana Gothóni, Marjaana Holva, Susanna Suorttanen ja Juha Viljanen sekä sellisti Roi Ruottinen. Konsertti koostuu Vivaldin ja Händelin tunnelmallisimmista konsertoista. Konsertti alkaa olympiavuoteen 2018 sopivalla Vivaldin vauhdikkaalla ja voitokkaalla L´Olimpiade-oopperan alkusoitto-sinfonialla. Muusikoiden omia ohjelmakokonaisuuksia kuullaan myös kauden kamarimusiikkikonserteissa, joita on keväällä kolme: Tour de force lauantaina 3.3., 360° sunnuntaina 8.4. ja Fannyn muistolle sunnuntaina 6.5.

”Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 340 vuotta Vivaldin syntymästä. Lisäksi 2018 on olympiavuosi, joten L´Olimpiade sopii teemaan hyvin. Vivaldilla on paljon teoksia ja todella hienoja tuntemattomampiakin konserttoja, mutta niitä ei kovin usein esitetä. On myös hienoa, kun orkesterin omat hyvät soittajat pääsevät solisteiksi”, kommentoi Maija Kontunen, jolla on päävastuu Katedraali soi -konsertin ohjelmistosuunnittelusta.


Åbo filharmoniska orkesters vårsäsong är tillägnad pianot

Basarnas kung
Säsongen inleds torsdagen 11.1 och fredagen 12.1 kl. 19 med maestro Leif Segerstam och basarnas kung Matti Salminen. Vid inledningskonserten spelas Ludwig van Beethovens Egmont, Max Regers tondikt Die Toteninsel samt Modest Musorgskijs Dödens sånger och danser. Den starka och dramatiska Egmont är baserad på Johann Wolfgang von Goethes skådespel med samma namn. Verket hör till den mest populära scenmusiken och berättar om greve Egmonts hjältemodiga liv under 1500-talet. Matti Salminen hör till vår tids viktigaste bassångare. Han uppträdde senast i Åbo konserthus i augusti 2017 på Åbo musikfestspels Parsifal-konserter.

Pianots vår!
Under våren uppträder sex pianosolister på sex konserter. På fredag 2.3 tolkar Paavali Jumppanen Brahms robusta pianokonsert vid en konsert, under vilken chefdirigenten Leif Segerstam även dirigerar uruppförandet av sin symfoni nr 311. Jumppanen uppträder även under kammarmusikkonserten Tour de force lördag 3.3. Den virtuosa pianisten Víkingur Ólafsson, av New York Times kallad för ”Islands Glenn Gould”, framför torsdag 8.3 verket Processions av sin isländske landsman, dirigenten och tonsättaren Daníel Bjarnason. Verket bjuder på rytmiska överraskningar och magiskt färgade tonharmonier över hela pianots register. Pianisten Eldar Nebols uppträder tillsammans med orkesterns mycket populäre förste gästdirigent Julian Rachlin och tolkar Beethovens pianokonsert nr 4 torsdag 15.3 och fredag 16.3. Fredagen 6.4 tar den norske pianisten Håvard Gimse sig an Griegs pianokonsert. Olli Mustonen är pianist och dirigent i sin dubbelroll, och på torsdag 19.4 och fredag 20.4 framför han Mozartspianokonsert nr 26, kallad ”Kröningskonserten”. Den strålande Martina Filjak uttolkar Ravels pianokonsert fredagen 18.5 vid Mikko Heiniös 70-årsjubileumskonsert.

Förste gästdirigent Julian Rachlins konserter bjuder på den klassiska musikens hittar

Julian Rachlin dirigerar filharmonikerna två gånger under säsongen. Torsdag 15.3 och fredag 16.3 får vi njuta av förtjusande wienklassicistiska pärlor och den 12-13.4. ser vi Rachlin i dubbelroll som dirigent och solist. Under konserten tolkar Rachlin Tjajkovskijs levnadsglada violinkonsert D-dur.

Julian Rachlins två-åriga avtal som förste gästdirigent trädde i kraft hösten 2017. Innan utnämningen till Åbo filharmoniska orkesters förste gästdirigent har Rachlin uppträtt tre gånger med orkestern. Åbopubliken har tagit Julian Rachlin till sig, och alla hans konserter har varit i princip slutsålda.

Ung kraft
I februari tävlar cellisterna och i maj de unga solisterna – under våren uppträder vårt lands duktigaste unga cellister och framtidens stjärnsolister som solister med Åbo filharmoniska orkester. Den populära Klaus Mäkelä dirigerar Cellotävlingens finalkonserter och RSO:s solovalthornist József Hárs, som gästat flera orkestrar som dirigent, dirigerar Unga solisters konsert. Åbo XIII Cellotävlings final arrangeras torsdag 22.2 och fredag 23.2 kl. 19 i Konserthuset och Unga solisters konsert onsdag 9.5 kl. 19 i Sigynsalen.

Musikernas egna program
Programmet för Katedralen klingar-konserten torsdag 8.2 kl. 19 i Domkyrkan är planerat av Åbo filharmoniska orkesters musiker. Vid konserten uppträder violinisterna Maija KontunenIlana GothóniMarjaana HolvaSusanna Suorttanen och Juha Viljanen samt cellisten Roi Ruottinen. Konserten består av Vivaldis och Händels stämningsfulla konserter. Konserten inleds med den för olympiaåret 2018 lämpliga fartfyllda och segerrika uvertyrsymfonin till Vivaldis opera L’Olimpiade. Musikernas egna program hör vi även vid säsongens tre kammarmusikkonserter: Tour de force lördagen 3.3, 360° söndagen 8.4 och Till minne av Fanny söndagen 6.5.

”År 2018 har det gått 340 år sedan Vivaldi föddes. Dessutom är 2018 ett olympiaår, så L’Olimpiade passar bra in i temat. Vivaldi har en stor produktion och verkligt fina, även okända konserter, men de framförs rätt sällan. Det är även fint att orkesterns egna duktiga musiker får en chans att uppträda som solister”, kommenterar Maija Kontunen som har helhetsansvaret för programplaneringen av Katedralen klingar-konserten.

Sibelius-Akatemiassa koulutettu taidejohtamisen ammattilaisia 20 vuotta

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Arts Management -koulutus täyttää 20 vuotta. Sen kunniaksi julkaistaan kirja, joka pureutuu taidejohtamisen ja yrittäjyyden ajankohtaisiin teemoihin niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta. Teoksen Making Sense of Arts Management: Research, Cases and Practices kirjoittajat ovat kaikki jollakin tavoin vaikuttaneet Arts Management -koulutuksen kehittämiseen – joko opiskelijoina, opettajina tai tutkijoina.

Sibelius-Akatemiaan perustettiin kansainvälinen Arts Management -maisteriohjelma vuonna 1997. Tätä ennen Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus oli jo useana vuonna järjestänyt kursseja muun muassa managerointiin ja musiikkibusineksen johtamiseen liittyen. Koulutus on koko ajan painottunut taideorganisaatioiden johtamiseen. Tärkeää on ollut yhdistää teoria ja käytäntö opiskelijalle mielekkääksi kokonaisuudeksi. Kahdenkymmenen vuoden aikana maisteriohjelmassa on koulutettu lähes 200 taidejohtamisen ammattilaista. Nykyisessä englanninkielisessä Arts Management -koulutuksessa korostuu kulttuuriyrittäjyys, ja opiskelijoista noin 10% toimiikin alan yrittäjinä.

– Opiskelijoiden taidejohtamisen ja yrittäjyyden osaaminen on vuosien varrella noussut huimasti ja ala on ammattimaistunut. Meillä on ollut opiskelijoita 25:stä eri maasta, mikä on vahvistanut koulutuksemme kansainvälisyyttä. Yrittäjyyttä, rahoitusosaamista sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta painottamalla olemme pyrkineet vastaamaan taide- ja kulttuurialan muutoksiin, toteaa Arts Management -koulutuksen ainejohtaja, professori Tanja Johansson.

Koulutus valmistaa opiskelijoita ymmärtämään taidealan rakenteita, toimijoita ja muuttuvia olosuhteita sekä käyttämään osaamistaan taidealan erilaisissa hallinnointi- ja johtamistehtävissä. Maisteriopinnot antavat valmiudet myös jatko-opintoihin. Ensimmäinen taidejohtamisen tohtori valmistui vuonna 2017, ja alan jatko-opinnot ovat vakiinnuttaneet paikkansa Taideyliopiston tohtorikoulutuksessa.

Niamh McKenna tulkitsee Hatšaturjanin huilukonserton TFO:n solistina

Niamh McKenna, kuva / foto Seilo Ristimäki

Niamh McKenna, kuva / foto Seilo Ristimäki

Turun filharmonisen orkesterin huilun äänenjohtaja Niamh McKenna pääsee loistamaan solistina torstaina 16.11. klo 19 Konserttitalossa. Loppuunmyydyssä konsertissa kuullaan Jean SibeliustaAram Hatšaturjania sekä Einojuhani Rautavaaraa ja konsertin johtaa ylikapellimestari Leif Segerstam. Konsertti on Syötävät sävelet -sarjan kolmas konsertti, ja konserttia ennen klo 17.30 maistellaan Sibeliukselle maistuneita herkkupaloja musiikintutkija Susanna Välimäen johdolla.

Konsertin aloittava Pohjolan tytär -sävelruno kuuluu Sibeliuksen loistokkaimpiin teoksiin. Teoksen innoittajana on ollut Kalevalan kahdeksas runo. Konsertin päättää Einojuhani Rautavaaran sinfonia nro 8 ”The Journey”. Nimen taustalla on säveltäjän mukaan kirjailija Milan Kunderan ajatus sinfonisesta musiikista matkana läpi maailman.

Niamh McKenna esittää ennen väliaikaa Aram Hatšaturjanin virtuoottisen huilukonserton. ”Mielestäni Hatšaturjanin konsertto on hyvin intohimoinen ja värikäs teos. Sen juuret ovat armenialaisessa kansanmusiikissa, ja teos on hyvin rytminen ja ilmaisuvoimainen”, kertoo McKenna. Teos on kuuluisasta viulukonsertosta tehty virtuoottinen huilusovitus. ”Olen aina rakastanut tätä teosta. Mielestäni tämä on hienoin huilukonsertto huilistien jokseenkin rajallisessa ohjelmistossa”, kommentoi McKenna teosta.

McKenna odottaa innolla työskentelyä teoksen ja orkesterin kanssa: ”Työskentely teoksen kanssa on monella tapaa samanlaista kuin harjoittelisi maratonjuoksuun! Teos on noin 40 minuuttia pitkä ja teoksen hallintaan tarvitaan uskomatonta kestävyyttä ja virtuoottisia kykyjä.”

Niamh McKenna on saksalais-irlantilainen huilisti. Hän on toiminut Turun filharmonisen orkesterin huilun äänenjohtajana vuodesta 2014. McKenna on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona myös monilla festivaaleilla, kuten KuruFest-festivaalilla, Kuhmon kamarimusiikissa, Alankomaiden Schiermonnikoog-festivaalilla sekä Crusell-viikolla ja Turun musiikkijuhlilla.


Niamh McKenna tolkar Hatšaturjans flöjtkonsert som ÅFO:s solist

Niamh McKenna, stämledare för flöjtsektionen i Åbo filharmoniska orkester, strålar som solist på torsdagen den 16.11 kl. 19 i Konserthuset. På den slutsålda konserten får vi höra verk av Jean SibeliusAram Hatšaturjan samt Einojuhani Rautavaara. Chefsdirigent Leif Segerstam dirigerar orkestern. Konserten är den tredje konserten i serie Klangsmaker, som före konserten bjuder på smakprov från tonsättarnas tallrikar under ledning av musikforskaren Susanna Välimäki.

Konserten börjar med tondikten Pohjolas dotter, som hör till Sibelius mest strålande verk. Inspirationen till verk har varit den åttonde dikten i Kalevala. Konserten slutar med Einojuhani Rautavaaras symfoni nr 8. När Rautavaara kallade sin åttonde symfoni för ”The Journey” fanns bakgrunden enligt honom i författaren Milan Kunderas tanke om symfonisk musik som en resa genom världen.

Före pausen tolkar McKenna Aram Hatšaturjans energiska flöjtkonserten. ”Jag tycker att Hatšaturjans verk är riktigt passionerad och färgstark. Verket baserar sig på armeniska folkmusiken”, kommenterar McKenna. Flöjtkonserten är ett virtuost arrangemang för flöjt av den berömda violinkonserten. ”Jag har alltid älskat detta verk”, säger McKenna.

Niamh McKenna är en tysk-irländsk flöjtist, sedan 2014 stämledare för flöjtsektionen i Åbo filharmoniska orkester. McKenna har också uppträtt både som solist och i kammarmusikensembler vid flera festivaler, som till exempel KuruFest, Kuhmo kammarmusikfestival, Crusellveckan, Schiermonnikoogfestivalen i Nederländerna och Åbo musikfestspel.

Ilmari Krohn – elämäntyönä musiikki -juhlanäyttely esillä Kansalliskirjastossa

Ilmari Krohn. Kuva Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)

Ilmari Krohn. Kuva Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)

Professori Ilmari Krohn (1867–1960) oli kansainvälisesti tunnustettu, monipuolinen musiikkitieteilijä ja alan ensimmäinen opettaja Helsingin yliopistossa. Krohn oli Suomen musiikkielämän suuri rakentaja ja loi elämänsä aikana myös ainutlaatuisen sävellystuotannon sekä toimi viisi vuosikymmentä kirkkomuusikkona.

150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kansalliskirjaston Café Rotundassa avautui 10.11. näyttely, joka on auki aina 12.1.2018 saakka. Suuri osa näyttelyn aineistosta tulee Kansalliskirjaston omista kokoelmista, mutta mukana on myös aineistoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Näyttelyyn sisältyy runsas kuvitus sekä paljon Ilmari Krohnin sävellysten käsikirjoituksia, äänitteitä ja tieteellisiä julkaisuja. Se esittelee monipuolisesti Ilmari Krohnin elämäntyötä musiikkitieteellisen tutkimuksen aloittajana Suomessa, säveltäjänä ja kirkkomuusikkona.