Amfion pro musica classica

Benjamin Grosvenor Chopinin 2. konsertossa RSO:n solistina

Benjamin Grosvenor

Benjamin Grosvenor

Hämmästyttävää uraa jo varhaisteini-ikäisestä saakka tehnyt Benjamin Grosvenor esiintyy Radion sinfoniaorkesterin solistina 16.-17.2. Musiikkitalossa. Hän tulkitsee Chopinin pianokonserton nro 2. Ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla konsertin ohjelmassa on myös Stravinskyn Symhony in Three Movements ja Lutoslawskin 1. sinfonia.

Konsertti kuullaan myös Lauantaiuusintana 17.2. klo 15, jolloin Chopinin lisäksi orkesteri esittää maaliskuisella Euroopan kiertueella esitettävät Sibeliuksen sinfoniat 7 ja 5.

Konsertti 16.2. lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa. Konsertti nähdään Yle Teeman RSO Musiikkitalossa -ohjelmassa 25.2. ja uusinta Yle TV1:ssä 3.3.

Brittiläinen Benjamin Grosvenor on noussut sensaatiomaisesti yhdeksi nuoren polven kysytyimmistä ja ylistetyimmistä pianisteista. Hänen esityksissään täydellinen tekninen hallinta yhdistyy vahvasti koettuun elämykselliseen sisältöön.

Varhaisen oppinsa pianistiäidiltään saanut Grosvenor nousi esiin poikkeuksellisen nuorena. Hän piti ensimmäisen oman konserttinsa 2003 vain 10-vuotiaana ja debytoi samana vuonna konserttosolistina esittämällä orkesterin kanssa Mozartin pianokonserton nro 21. Seuraavana vuonna hän voitti BBC:n nuorten muusikoiden kilpailun kosketinsoitinsarjan, ja vuonna 2011 hänestä tuli nuorin solisti, joka on esiintynyt BBC:n Proms-konserttisarjan avausiltana, teoksena Lisztin toinen pianokonsertto.

Vuonna 2011 Grosvenor teki sopimuksen levy-yhtiö Deccan kanssa, jolloin hänestä tuli yhtiön nuorin taiteilija kautta aikojen. Hänen ensimmäinen levynsä sisälsi Chopinin, Lisztin ja Ravelin musiikkia ja toi hänelle 2012 Gramophone-palkinnot kahdessa sarjassa. Hän on sen jälkeen tehnyt useita levyjä, joista Homage sai Diapason d’Or -palkinnon. Hänen monista muista palkinnoistaan mainittakoon ensimmäinen New Yorkin filharmonikkojen kolmen vuoden välein nuorille pianisteille myönnettävä The Ronnie and Lawrence Ackman Classical Piano Prize vuonna 2016.

Kanadalainen toimittaja ja pianoentusiasti Mark Ainley haastatteli Grosvenoria viime syyskuussa:

http://www.thepianofiles.com/category/interview/

16.2. klo 19
Perjantaisarja 9

Hannu Lintu, kapellimestari
Benjamin Grosvenor, piano
Igor Stravinsky: Symphony in Three Movements
Frédérick Chopin: Pianokonsertto nro 2 op. 21
Witold Lutoslawski: Sinfonia nro 1

17.2. klo 15
Lauantaiuusinta

Hannu Lintu, kapellimestari
Benjamin Grosvenor, piano
Jean Sibelius: Sinfonia nro 7 op. 105
Frédérick Chopin: Pianokonsertto nro 2 op. 21
Jean Sibelius: Sinfonia nro 5 op. 82

13. MUSIIKKIA! RUOVESI TARJOAA KONSERTTIELÄMYKSIÄ KAMARIMUSIIKIN JA KIRJALLISUUDEN PARISSA

Musiikkia! Ruovesi -festivaali järjestetään jo 13. kerran luonnonkauniin Ruoveden kirkoissa, seurakuntakeskuksessa ja kylätalolla 26.6.–1.7.2018. Luvassa on kamarimusisointia upea-akustisissa tiloissa sekä ainutlaatuisia konserttikokonaisuuksia, joissa yhdistyvät kekseliäästi musiikki ja kirjallisuus. Intiimejä ja lämminhenkisiä konsertteja Ruoveden vehreässä kesässä tähdittävät mm. taiteilijat Sergey Malov ja Waltteri Torikka sekä kirjailijat Kjell Westö ja Eppu Nuotio.

Kamarimusiikkifestivaali Musiikkia! Ruovesi on laajentunut vuosien aikana merkittäväksi kesätapahtumaksi, ja viime vuosien taloushaasteista on selvitty. ”Festivaali on saanut uusia tukijoita, ja se ilahduttaa kovasti. Tuntuu että työtämme arvostetaan ja sen Ruovedelle tuomat mahdollisuudet nähdään. Festivaalin tulevaisuus näyttää hiukan valoisammalta kuin vuosi sitten”, kertoo taiteellinen johtaja, huilutaiteilija Anna Aminoff.

Tämän kesän festivaalilla nautitaan yhteensä kahdenkymmenen taiteilijan esiintymisistä kymmenessä konsertissa. Tapahtuman avaa kesäruovesiläisen Oskar Merikannon syntymän 150-vuotisjuhlaa kunnioittava “ELÄMÄLLE!”, jossa säveltäjän lauluja tulkitsevat baritoni Waltteri Torikka ja pianisti Marko Hilpo. Sofia Magdalenan kirkossa järjestettävässä konsertissa kuullaan myös Merikannon Passacaglia urkutaiteilija Pétur Sakarin esittämänä. Erityisen kiinnostavaksi konsertista tekevät Pétur Sakarin urkuimprovisaatiot Merikannon lauluteemoista.

Kirjallisuus säilyy vahvasti osana festivaalia. Ruovedellä lapsuuden kesänsä viettänyt kirjailija Kjell Westö lukee lauantai-illan “ROMANTIKKOJA UUDEN AJAN KYNNYKSELLÄ” -konsertissa Väärinmajan kylätalolla otteita romaaneistaan. Musiikin ja lukuotteiden vuoropuhelussa kuullaan kamarimusiikkiteoksia Dvořákilta, Zemlinskyltä, Korngoldilta ja Straussilta. Ensimmäisen maailmansodan päättymisen merkkivuoden kunniaksi “ÄKKIÄ KUULIN LINTUJEN LAULUN” -konsertissa kuullaan Eppu Nuotion kirjoittama perheen tarina vuoden 1918 lopulta. Tarinan lukee näyttelijä Carl-Kristian Rundman, ja sen lomassa kuullaan musiikkia Debussylta, Sancanilta, Chaussonilta ja Viernéltä.

Festivaalin päätöskonsertissa “PAIMEN VUORELLA” kuullaan muun muassa Schubertin ikiklassikko Der Hirt auf dem Felsen sekä George Enescun harvinainen jousioktetto.

Vakituisesti vierailevien kotimaisten taiteilijoiden lisäksi festivaalilla iloitaan kansainvälisten huippumuusikoiden, kuten sopraano Lore Binonin, pianistien Jan Michielsin ja Inge Spinetten sekä viulisti Sergey Malovin vierailusta.

Konserttien ohjelmia avaa yleisölle toimittaja Janne Koskinen klarinetteineen.

http://www.musiikkiaruovesi.fi

 

Yle Vuoden levy -palkinto Alba Recordsille

Yle Vuoden levy palkinto myönnettiin keskiviikkona 7.2. Matthew Whittallin musiikkia sisältävälle Nothlands -levylle (ABCD 416) ja edellisenä viikonloppuna vuoden klassinen albumi EMMA -palkinnon sai Emma Gaalassa Kamus Quartetin Homunculus -levy (ABCD 409).

Suomessa jaetaan klassisen musiikin puolella käytännössä kaksi palkintoa: Yle Vuoden levy -palkinto ja Vuoden klassisen albumin Emma-palkinto. Yle Vuoden levy -palkintoa on jaettu vuodesta 1971 alkaen, Alballe palkinto on myönnetty 8 kertaa. Emma-palkintoja on klassisen musiikin levyille myönnetty nyt kaksitoista kertaa ja tämän vuoden palkinto on Alballe jo kahdeksas.

Viime vuonna viulisti Kreeta-Maria Kentalan, Bachia ja Kaustislaista kansanmusiikkia yhdistävä Side by Side levy (ABCD 388) sai molemmat palkinnot.

arvio: Romantiikan loistoa Ritarihuoneella

Risto-Matti Marin oli yksi konsertin pianisteista

Risto-Matti Marin oli yksi konsertin pianisteista

Suomen Chopin-Seura oli saanut ajatuksen järjestää Ritarihuoneella konsertin stipendirahastonsa hyväksi yhteistyössä Steinway-tehtaan kanssa, joka oli lainannut saliin upean D-mallin flyygelin. Talossa ei ole nimittäin vielä ikiomaa flyygeliä, joskin toivotaan, että sellainen pian saadaan ja joku taho ryhtyy tärkeän kulttuurihankkeen sponsoroijaksi. Ritarihuone on nimittäin konserttisalina sinänsä varsin attraktiivinen, sen juhlavat vaakunaseinät virittävät mielen oikealle aaltopituudelle – erityisesti ottamaan vastaan klassis-romanttisen musiikin sanomaa. Ohjelman olivat koonneet professori Erik T. Tawaststjerna ja Hui-Ying Liu vaihtelevasti kolmeen säveltäjään keskittyen: Schubertiin, Chopiniin ja Lisztiin. Schubertia edustivat Tawaststjernojen duon alkusoittona tulkitsema Fantasia f-molli täynnä wieniläistä Sehnsuchtia ja tanssillisuutta, nähtynä ikään kuin etäisinä muistumina. Se on hieno duo, kuin yksi soittaja lavalla. Toinen Schubert-numero, Es-duuri-impromptu, taas kuului Risto-Matti Marinin osastoon. Se on kaikkien tuntema hieman etydimäinen karakterikappale, joka astuu ulos raameistaan lopun accelerandossa ja kiihkossa. Erik T. Tawaststjerna juonti koko konsertin englanniksi.

Mutta Schubertien väliin sijoittui valikoima Chopinin etydejä. Tämän vaativan tehtävän oli ottanut Marko Mustonen, varsinainen virtuoosi, Kajaanista tätä nykyä, mutta takanaan nuoresta iästä huolimatta loistava ura kansainvälisillä lavoilla. Hän on etydeissä elementissään, koska nauttii vaikeuksista ja vauhdin hurmasta. Mutta hänen tulkinnoissaan on huomattavaa, miten hän hallitsee tekstuurin myös esteettisesti, osaten vetäytyä oikeissa paikoissa ’eksistentiaaliselle’ tasolle, hiljentäen virtuositeetin äkkiä pianissimoon jonkinlaisena understatementina. Tällainen oli C-duurietydi kaikessa briljanssissaan. As-duurietydin ’tuulikannel’ -melodia oli johtavana äänenä, tämä oli sitä Jan Hoffmanin kuuluttamaa Schönheit und Poesie, kauneutta ja runoutta, kuten hän kerran sanoi kurssillaan. Cis-mollietydi oli tempoltaan ääripäässä ja suorastaan päällekäyvä. Sille vastakohdan muodosti Ges-duurietydin perhosmainen kuviointi mustilla koskettimilla. As-duurietydi op. 10 on erittäin vaikea, koska aksentointi tunnetusti koko ajan vaihtelee kaksi- ja kolmijakoisen ja staccatojen välillä, väliääni saa laulaa E-duuritaitteessa peukalolla. Kun koko konsertin teemana oli ’Rakkaus ja vallankumous’, oli selvä, että lopuksi tulisi Vallankumousetydi. Marko Mustosta on saatava useammin pääkaupungin lavoille. Sitä paitsi hän on musiikkitieteen maisteri. Lisztin transsendenttietydi Villi metsästys oli kuin ylimääräinen numero, metsästystopokset vietynä tekniikan tuolle puolelle.

Väliajan jälkeen palattiin Chopiniin, ja Marin soitti Barcarollen, samettisella soinnilla, kohottaen keskitaitteen ilmeikkääseen huipennukseen. Lisztin Petrarca-sonetti osoitti, miten Liszt ei ole koskaan pelkkää sointia ja tekniikka, vaan kaikki on ilmaisevaa, takana on aina koko romantiikan literääri kulttuuri. Marin on myös kuin kotonaan näissä romantiikan keskeisissä nimissä, ja itse asiassa tuli ajatelleeksi, miten klassinen oli sekä Schubertin että Chopinin musiikki-ihanne. Chopin aloitti aina säveltämisen soittamalla ensiksi tunnin Bachia.

Viimeisenä numerona oli Irina Zahharenkovan, virolaisen pianistin soittama Chopinin h-mollisonaatti. Hän oli uusi tuttavuus vaikka huomasin, että hän oli juuri esittänyt Tshaikovskin erittäin vaikeaa pianotrioa toisella lavalla Helsingissä. Zahharenkova on saanut erinomaisen koulutuksen ja Chopin pysyi ehdottomasti sonaattimuodon rajoissa. Hän fraseeraa ilmeikkäästi ja antaa jokaisen teeman kasvaa ja kehittyä kuin omassa rauhassaan. Tässä ei ollut mitään hysteriaa, johon tekstuuri saattaa monen myös houkuttaa. Kun kuuli hänen melodista linjaansa tuli ehdottomasti mieleen Marcel Proustin puhe ’Chopinin pitkäkaulaisista teemoista’. Hänen soitossaan basson akordit eivät milloinkaan häiritse musiikin vokaalista linjaa ja sen sukulaisuuttaa italialaiseen oopperaan. Zahharenko antaa koruilulle aikaa, mutta finaalin presto oli myös hurjaa menoa, mutta: aina kuitenkin ohjakset käsissä.

Ritarihuoneen salista noin puolet oli käytössä, flyygeli sijoitettuna toiseen päähän, jolloin saatiin akustiikaltaan suotuisa pitkulainen tila. Yleisössä oli runsaasti helsinkiläistä tunnettua musiikkiväkeä, entisiä Sibelius-Akatemian rehtoreita ja pianisteja.

— Eero Tarasti

Konsertti Suomen Chopin-yhdistyksen stipendirahaston hyväksi
Ritarihuone, Helsinki, 5.2.2018 klo 19

Juontajana Professori Erik T. Tawaststjerna
Chopin, Liszt, Schubert
Hui-Ying Liu, Risto-Matti Marin, Marko Mustonen, Erik T. Tawaststjerna ja Irina Zahharenkova, piano

Myös Piotr Anderszewski peruuttaa – tilalla RSO:n solistina esiintyy Víkingur Ólafsson

Kapellimestari Lionel Bringuierin lisäksi myös pianisti Piotr Anderszewski on joutunut peruuttamaan esiintymisensä RSO:n kanssa 7.-8.2. sairastumisen takia. Uudeksi solistiksi saatiin Islannin Glenn Gouldiksi kutsuttu Víkingur Ólafsson. Kapellimestarina Bringuieria paikkaa Klaus Mäkelä.

Ohjelmasta jää pois Esa-Pekka Salosen Helix ja Rimski-Korsakovin Scheheradzade ja tilalla kuullaan Schumannin Alkusoitto, scherzo ja finaali sekä Sibeliuksen 2. sinfonia. Solistinumerona säilyy Mozartin pianokonsertto nro 24.

Konsertti 7.2. lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/areena. Konsertti nähdään kahdessa osassa Yle Teeman RSO Musiikkitalossa -ohjelmassa 11.2. ja 18.2. ja uusintana Yle TV1:ssä 17.2. ja 24.2.

Juilliardin musiikkikorkeakoulusta valmistunut Víkingur Ólafsson on yksi sukupolvensa kiinnostavimmista pianisteista. New York Timesin kriitikko Anthony Tommasini kutsui häntä Islannin Glenn Gouldiksi elokuisen New Yorkin konsertin jälkeen ja Gramophone puolestaan kuvaili islantilaista ”hengästyttävän nerokkaaksi pianistiksi” Philip Glass -levyn julkaisun yhteydessä.

Voitettuaan kaikki mahdolliset musiikkipalkinnot kotimaassaan, Ólafsson teki kansainvälisen läpimurtonsa solmittuaan merkittävän levytyssopimuksen Deutsche Grammophonin kanssa 2016. Tuolloin levytetyn Glass -levyn jälkeen tänä vuonna julkaistaan Bachin pianoteoksia sisältävä taltiointi.

Kuluvalla kaudella Ólafsson esiintyy mm. Los Angelesin filharmonikoiden, Hampurin radion sinfoniaorkesterin, Japanin radion sinfoniaorkesterin ja Berliinin konserttitalon orkesterin solistina. Resitaaleja hän pitää mm. Kölnin filharmoniassa, Hampurin Elbphilharmoniessa, Wienin Konzerthausissa ja Lontoossa. Ólafsson on myös ruotsalaisen Vinterfest -tapahtuman, Reykjavik Midsummer Music -festivaalin ja Icelandic Weekend at Liepaja -musiikkiviikonlopun taiteellinen johtaja.

Ólafsson on tunnettu nykymusiikin tulkki ja hän on työskennellyt läheisesti mm. Philip Glassin ja Daníel Bjarnasonin kanssa. Viime kaudella hän esitti Haukur Tómassonin uuden konserton Los Angelesin filharmonikkojen ja Esa-Pekka Salosen johdolla.