Amfion pro musica classica

Ristiveto-festivaalilla Schumannia ja Brahmsia

Viidettä kertaa tapahtuva Ristiveto-festivaali järjestetään tänä vuonna 24.-26.2. Lapinlahden Lähteellä, Sellosalissa ja Nikkilän Artborgissa. “Päätimme keskittyä vuoden 2018 festivaalilla kahteen romantiikan ajan keskeiseen säveltäjään: Robert Schumanniin ja Johannes Brahmsiin. Näiden kahden merkittävän säveltäjän lyhytaikainen ystävyys vuosina 1853–1856 ja sen traaginen loppu Schumannin sairastumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan on yksi länsimaisen musiikin historian kuuluisista tarinoista. Pohdimme, minkälaisessa ilmapiirissä ja mielentilassa Brahms ja Schumann aikoinaan kohtasivat ja päätimme rakentaa festivaalin, jossa soittajat ja yleisö haastetaan miettimään ihmismielen haurautta ja sitä, miten sen kohtaamme. Toki halusimme myös soittaa 1800-luvun lopun merkittävimpiä ja upeimpia teoksia”, kertovat viulisti Eriikka Maalismaa ja pianisti Emil Holmström vuoden 2018 Ristiveto-festivaalista.

Ristiveto-festivaalin vieraaksi saapuu Ruotsin radion sinfoniaorkesterin konserttimestari Malin Broman, joka on kysytty solisti, kamarimuusikko, opettaja sekä konserttimestari. Kamarimusiikille omistautunut Broman on muun muassa Kungsbacka Piano Trion ja Stockholm Syndrome Ensemblen jäsen sekä Musica Vitae -kamariorkesterin taiteellinen johtaja. Lisäksi festivaalilla esiintyvät merkittävää kansainvälistä uraa tekevä, PianoEspoo-festivaalin taiteellinen johtaja pianisti Paavali Jumppanen sekä tutut ristivetolaiset: sellisti Markus Hohti, pianisti Emil Holmström, viulisti Eriikka Maalismaa, alttoviulisti Atte Kilpeläinen, klarinetisti Christoffer Sundqvist ja viulisti Jan Söderblom. Ristiveto-festivaalilla on lisäksi mukana toimittaja ja pianisti Lotta Emanuelsson, joka johdattelee konserteissa Schumannin ja Brahmsin maailmaan erilaisin puheenvuoroin, sekä Lapinlahden Lähteen konsertissa on mukana myös psykologi Pekka Sauri. Tuttuun tapaan jousisoittajat soittavat festivaalilla päällystämättömillä suolikielillä ja pianisteilla on tällä kertaa käytössään Paavali Jumppasen omistama 100-vuotias Blüthner-flyygeli.

Ristiveto-festivaali alkaa lauantaina 24.2. klo 19 Lapinlahden entisellä sairaala-alueella, jossa helsinkiläisiä mieliä hoidettiin aina vuoteen 2008 saakka. Lapinlahden Lähteen konsertin ohjelmassa kuullaan teoksia ja fragmentteja Schumannin ja Brahmsin eri elämänvaiheista. Schumannin Märchenerzählungen alttoviululle ja pianolle op. 113 on säveltäjän paluu nuoruuden satukuviin keskellä muutoin vaikeaa elämänvaihetta. Brahmsin myöhäiseen pianotuotantoon kuuluu teos 3 Intermezzi op. 117, jonka kolmannesta osasta säveltäjä käytti kuvausta “kaiken suruni kehtolaulu”. Pianotrio nro 3, op. 101, on Brahmsin intensiivisimpiä ja tiivistetyimpiä töitä. Lapinlahden Lähteellä esiintyvät Malin Broman, Paavali Jumppanen, Eriikka Maalismaa, Emil Holmström, Atte Kilpeläinen, Markus Hohti ja Jan Söderblom. Kappaleiden väleissä psykologi, työelämäprofessori Pekka Sauri ja pianisti-toimittaja Lotta Emanuelsson tuovat oman näkökulmansa keskusteluun mielenterveydestä ja musiikista.

Sunnuntaina 25.2. klo 15 Sellosalissa kuullaan neljä teosta, jotka ovat syntyneet säveltäjien hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Schumannin pianokvintetto on optimistinen, briljantti ja tasapainoinen teos säveltäjän uran huipulta. Brahms kamppaili ikuisuuden pianokvintettonsa kanssa, ja se on ensimmäisiä todella merkittäviä teoksia, joita hän sai valmiiksi, ja jonka viulisti Joseph Joachim nimesi parhaaksi kamarimusiikkisävellykseksi sitten Schubertin päivien. Toinen klarinettisonaatti Es-duurissa on Brahmsin viimeisiä teoksia, täynnä tasapainoista ja hyväntahtoista musiikkia, jossa muutaman kerran välähtävät intohimo sekä pysähtyneet hetket, jotka ovat niin luonteenomaisia hänen nuoruuden tuotannolleen. Sellosalissa esiintyvät Malin Broman, Markus Hohti, Emil Holmström, Paavali Jumppanen, Eriikka Maalismaa, Christoffer Sundqvist ja Jan Söderblom.

Ristiveto-festivaalin kolmas ja viimeinen konsertti kuullaan maanantaina 26.2. klo 19 Nikkilän entisen sairaala-alueen vanhassa pesularakennuksessa (nyk. Artborg 35). Luonnonkauniissa, idylliseksi remontoidulla asuinalueella olivat aikoinaan hoidossa muun muassa Uuno Kailas, Elmer Diktonius ja L. Onerva. Maanantain 26.2. konsertin ohjelmassa on Brahmsin sellosonaatti nro 1, op. 38, eräänlainen käännekohta nuoren säveltäjän uralla. Schumannin vasta vuonna 1956 julkaistu viulusonaatti nro 3 valmistui vain muutama kuukausi ennen säveltäjän terveyden romahdusta. Kontrastina kuullaan Schumannin onnellisemmilta vuosilta teos Fantasiakappaleita klarinetille ja pianolle, op. 73. Nikkilässä järjestettävässä päätökonsertissa esiintyvät Christoffer Sundqvist, Eriikka Maalismaa, Markus Hohti ja Emil Holmström. 

Ristiveto-festivaalin 24.-26.2.2018 koko konserttikohtainen ohjelma: www.ristiveto.fi

Lotta Wennäkosken Uniin asti Teosto-palkintoehdokkaana

Teosto-palkintoehdokkaat

Teosto-palkintoehdokkaat

Teosto-palkintoehdokkaiksi on valittu tänä vuonna viisi teosta. Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Jos palkinnon saa yksi teos tai teoskokonaisuus, palkintosumma on 25 000 euroa. Jos palkinto jaetaan useamman teoksen kesken, palkintosumma on enintään 40 000 euroa.

Ehdokkaana olevat teokset ja teoskokonaisuudet on julkaistu tai kantaesitetty vuoden 2017 aikana.

”Suomessa tehdään ja julkaistaan joka vuosi valtava määrä kiinnostavaa musiikkia. Skaalan laajuudesta saa esiraadin jäsenenä erinomaisen kuvan”, toteaa esiraadin puheenjohtaja, Turun filharmonisen orkesterin intendentti Maati Rehor. ”Tällä kertaa pöydällä oli erityisen paljon mielenkiintoisia taide- ja kansanmusiikkiteoksia. Kävimme kuitenkin tarjontaa läpi keskittyen – Teosto-palkinnon sääntöjen mukaisesti – nimenomaan teoksiin, ei genreihin tai tekijöihin. Valinnan tekeminen ei ole koskaan helppoa, mutta painokkaan puntaroinnin jälkeen päädyimme tähän hienojen ehdokkaiden edustavaan joukkoon”, Rehor jatkaa.

Esiraadin valitsemat Teosto-palkintoehdokkaat perusteluineen (aakkosjärjestyksessä teoksen nimen mukaan):

From The Bed And Beyond – Astrid Swan
Astrid Joutsenon sävellykset ja sanoitukset levyllä From The Bed And Beyond.

Swanin teos tekee yksityisestä universaalia ja nousee synkän aiheensa yläpuolelle lähestymällä sitä yllättävällä, helposti lähestyttävällä kepeydellä – sekä sävellyksellisesti että sanoituksellisesti. Melodiat ja sovitukset, jotka ammentavat itsevarmasti suuresta määrästä kevyen musiikin genrejä, antavat tälle levylle sen aurinkoisen reunuksen. Koskettava, herkkä ja voimakas teos.

Metsänpeitto – Meriheini Luoto
Meriheini Luodon sävellykset levyllä Metsänpeitto.

Metsänpeitto laajentaa ymmärrystämme musiikin ajallisesta ulottuvuudesta ja viulun muuntautumiskyvystä. Teos vie kuulijan toisenlaiseen maailmaan pikkuhiljaa johdatellen. Musiikki on välillä uhkaavaa ja välillä lempeää, kuin metsä. Luodon innovatiivinen tapa lähestyä kansanperinnettä on tuottanut rohkean ja ajoittain jopa pelottavan levyn, joka ei mielistele ketään. Omaäänisen säveltäjän teos.

Reflection – Hyväluoma Group
Tero Hyväluoman sävellykset levyllä Reflection.

Vahvat melodiat ja improvisaatioon nojaava ilmaisu vuorottelevat mielenkiintoisella tavalla ja luovat tunteen, että mitä tahansa voi tapahtua. Hyväluoman koukuttavien melodioiden lisäksi mehevät harmoniat ja virtuoosinen äänenkuljetus tarjoavat jatkuvia wau-elämyksiä. Sävellyksissä on läsnä suomalaisen ja pohjoismaisen kansanmusiikin kerrostumia, vaikka ne ammentavat paljon myös jazzin ja populaarimusiikin perinteestä. Riuskaa ja rämäpäistä crossoveria!

Uniin asti – Lotta Wennäkoski
Lotta Wennäkosken sävellys Olli Heikkosen, Saila Susiluodon, Nils-Aslak Valkeapään, Claes Anderssonin ja Kantelettaren teksteihin teoksessa Uniin asti.

Leikkisä ja humoristinen kokonaisuus, joka hyödyntää monipuolisesti ison orkesterin ja kuoron sointivärien koko kirjoa. Wennäkosken rikkaan lyyrinen ote tulee hienosti esille. Uniin asti on kypsän taiteilijan vahva taidonnäyte, joka viittaa kotimaiseen mieskuorolaulun perinteeseen ja katsoo samalla rohkeasti sen tulevaisuuteen.

XX – Joona Toivanen Trio
Joona Toivasen, Olavi Louhivuoren ja Tapani Toivasen sävellykset ja sovitukset levyllä XX.

XX on vahva, niukoista elementeistä rakennettu ja meditatiivinen kokonaisuus. Minimalistisen lyyrisesti soittava ja rytmisesti hienovireinen trio jättää kuuntelijalle paljon tilaa haltioitua omasta kokemuksestaan. Pienistä äänten pisaroista kasvaa musiikin puro, joka hetken virrattuaan erkanee taas pieniksi äänten pisaroiksi muodostaakseen uuden, erilaisen virtauksen.

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto-palkinnolla musiikintekijät ja -kustantajat nostavat vuosittain esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaetaan 15. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Esiraadin ja tuomariston kokoonpano

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna Turun filharmonisen orkesterin intendentti Maati Rehor (esiraadin pj), muusikko-musiikkitoimittajat Arttu Tolonen ja Amanda Kauranne, Pori Jazzin taiteellinen johtaja Mikkomatti Aro, musiikkitoimittajat Wilhelm Kvist ja Tuuli Saksala sekä muusikko Pekka Kuorikoski.

Palkinnon saajan tai saajat ehdokkaiden joukosta valitsee kolmihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat MEP Miapetra Kumpula-Natri (raadin pj), Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa ja viime vuonna Teosto-palkinnolla palkittu säveltäjä-sanoittaja Mikko Joensuu (Amen 1 & 2).

Teosto-palkintovoittaja julkistetaan Musiikkitalon Ravintolassa torstaina 26.4. pidettävässä tilaisuudessa.

Suuren suosion saanut Madama Butterfly suoratoistetaan 15. helmikuuta

Yleisön hurmanneen Yoshi Oïdan ohjaus Madama Butterflysta suoratoistetaan Kansallisoopperasta torstaina 15. helmikuuta 2018. 

Kansallisoopperan uusi Madama Butterfly sai ensi-iltansa 26. tammikuuta 2018. Puccini vuodatti nuoren tytön rakkaudesta ja pettymyksestä kertovaan tragediaan koskettavinta musiikkiaan. Teos sai uuden ja tyylikkään toteutuksen aidossa japanilaisessa hengessä, kun japanilaislähtöinen ohjaaja-näyttelijä Yoshi Oïda ohjasi teoksen Kansallisoopperan näyttämölle. Madama Butterfly on saanut suuren suosion: lähes kaikki esitykset ovat olleet ensi-illan jälkeen loppuunmyydyt ja suuren kysynnän vuoksi järjestettiin myös lisäesitys.

Ohjaaja Yoshi Oïda on tuonut aasialaista perintöä eurooppalaiseen teatteriin ja oopperaan. Hän on julkaissut kolme kirjaa näyttelijäntyöstä, ja niistä Näkymätön näyttelijä on ilmestynyt myös suomeksi. ”Oopperan ohjaamisessa on kyse siitä, että antaa musiikille tilaa ja päästää sen oikeuksiinsa, toteuttaa säveltäjän tahdon. Kaikki muu, ohjaus, lavastus, puvut ovat vain tukemassa musiikkia ja laulajia, joiden ei pidä olla osa lavastusta”, kertoo Oïda.

Suoratoistossa 15. helmikuuta Madama Butterflyn roolissa nähdään korealaistaustainen Hyeseoung Kwon, Pinkertonina Mika Pohjonen. Muissa rooleissa esiintyvät mm. Jeni PackalenJaakko Kortekangas ja Juha Riihimäki. Esityksen johtaa viime vuosina merkittävään kansainväliseen maineeseen noussut Pietari Inkinen.

Ooppera ja Baletti kiinnostaa digitaalisesti – Stage24-palvelussa yli 250 000 sivulatausta vuonna 2017

Suoratoistot ja tallenteet ovat olennainen osa Kansallisoopperan ja -baletin verkkopalvelua, jonka päämäärä on palvella yhä laajempaa yleisöä aikatauluista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta. Yhteistyökumppaneina lähetyksissä ovat YLE sekä Helsingin Sanomien HSTV-verkkopalvelu. Kansallisooppera ja -baletti on mukana myös eurooppalaisten oopperatalojen OperaVision-suoratoistopalvelussa.

Kansallisoopperan ja -baletin virtuaalinäyttämö Stage24:llä oopperoista ja baleteista pääsee nauttimaan maksutta. Yhteistyössä HSTV:n ja Ylen kanssa toteutetut suoratoistolähetykset aloitettiin uudistuneen oopperabaletti.fi-verkkopalvelun myötä vuonna 2016. Ensimmäinen suoratoisto Stage24-palvelussa oli Indigotammikuussa 2016 yhteistyössä Ylen kanssa. Vuonna 2017 suoratoistolähetyksillä oli jo yli 190 000 katselijaa.

Stage24:n livekanavalla nähdään kausittain noin viidestä kymmeneen päänäyttämön esitystä. Keväällä 2018 suorina lähetyksinä nähdään Madama Butterflynlisäksi mm. Giselle-baletti. Kuukausittain suoratoistetaan myös suositut Oopperan teetanssit. Suorien lähetysten lisäksi myös muut Stage24-palvelun sisällöt kiinnostivat yleisöä: esimerkiksi trailereita ja haastatteluvideoita ladattiin yli 250 000 kertaa vuonna 2017, mikä on 115% enemmän kuin vuonna 2016.


Giacomo Puccini: Madama Butterfly
Suora lähetys torstaina 15.2.2018 klo 18:35 alkaen Oopperan ja Baletin Stage24:llä ja Helsingin Sanomien HSTV-verkkopalvelussa

Uutta Oopperajuhlien ensi kesän ohjelmistossa: Musiikillinen hulluttelu perheille

koira_fb9c5481-0af3-44d0-a878-6d4546b629fa-main_image_email
Laulaja ja lauluntekijä Tuija Rantalaisen ja Vahtikoira Veikon musiikillinen hulluttelu kutsuu perheen pienimmät Savonlinnan Oopperajuhlille ensi kesänä. Kokeneen duon hyväntuuliset, 40-minuuttiset esitykset nähdään Savonlinnan maakuntamuseolla Riihisaaressa 22. heinäkuuta.

Esityksessä lapsetkin saavat osallistua. Vahtikoira Veikko nimittäin haaveilee laulavan laivakoiran ammatista ja kutsuu lapset mukaan ammatinvalintapohdintoihin. Välillä Veikko matkaa mielikuvituksen voimalla karkuretkilleen, mutta palaa onneksi aina takaisin – ja järjestää juhlat.

Esityksen laulut on säveltänyt monipuolinen muusikko Tuija Rantalainen. Hänen yhden naisen orkesterinsa säestää Vahtikoira Veikkoa, jonka karvoissa esiintyy näyttelijä Veini Nupponen. Esitys sopii erityisen hyvin 3 vuotta täyttäneille. Lipun hintaan sisältyy pääsy Savonlinnan maakuntamuseon näyttelyyn.

Katso myös video:
Tuija Rantalainen: Vahtikoiran vapaapäivä https://www.youtube.com/watch?v=SxylD3hKOgM

Tuija Rantalainen ja Vahtikoira Veikko
Koko perheen musiikillinen hulluttelu Savonlinnan Oopperajuhlilla

Tuija Rantalainen laulu, piano ja haitari
Veini Nupponen (Vahtikoira Veikko), laulu ja saha

Esitykset Savonlinnan maakuntamuseossa Riihisaaressa su 22.7. klo 13 ja 15
Esityksen kesto n. 40 min. Suositellaan 3 vuotta täyttäneille.

Arvio: Sir Simon Rattlen ja Berliinin filharmonikoiden lumoava Paul Whiteman -kunnianosoitus huipensi myöhäisillan konserttien sarjan

Sir Simon Rattle, Miroslav Lacko ja Berliinin filharmonikot loistivat Gershwinin Rhapsody in Bluessa. Kuva © Kari kallio.

Sir Simon Rattle, Miroslav Lacko ja Berliinin filharmonikot loistivat Gershwinin Rhapsody in Bluessa. Kuva © Kari kallio.

Vuosien mittaan riemastuttavaksi traditioksi muotoutunut Berliinin filharmonikoiden myöhäisillan konserttien sarja huipentui lauantaina Sir Simon Rattlen johtamaan päätökseensä Philharmoniessa. Konserttisarjan hengessä liikuttiin jälleen kerran tavanomaisen sinfonisen ohjelmiston ulkopuolella jazzin tienraivaajan, Paul Whiteman Orchestran ohjelmistossa.

Vuosikymmenten ajan Paul Whiteman (1890-1967) orkestereineen oli tunnetuimpia amerikkalaisen big band -jazzin edelläkävijöitä, jonka yhtyeessä esiintyivät niin monet aikansa suurista muusikoista Bing Crosbysta alkaen. Lukemattomien legendaaristen orkesterisovitustensa ohella Whiteman tunnetaan erityisesti George Gershwinin (1898-1937) uran vauhdittajana Rhapsody in Bluen (1924) ansaittua huomiota herättäneen ensiesityksen myötä.

Vaikka Whitemanin saavutukset jakavatkin jazzpiirien mielipiteitä jossain määrin, lienee kuitenkin hyvä muistaa keskeisten aikalaismuusikoiden, erityisesti Duke Ellingtonin, varaukseton kunnioitus Whitemania kohtaan.

Sir Simon Rattlen laajassa ohjelmistossa big band -jazzin henki on ollut läsnä pitkään.  Viimeisimpänä esimerkkinä mainittakoon Leonard Bernsteinin Wonderful Townin mainio konserttiesitys Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa viime joulun alla.

Lauantai-iltaisen Berliinin konsertin aivan erityinen lumo kumpusi oivallisesta uskollisuudesta Whitemanin alkuperäissovitusten hengelle ja kirjaimelle. Berliinin filharmonikot soittivat samoista viskitahrojen värittämistä stemmoista kuin Paul Whiteman Orchestran muusikot aikoinaan. Lisäksi illan solisteina vieraili kaksi alan huippuammattilaista, Miroslav Lacko ja Max Raabe, joiden erityinen osaaminen vahvisti illan autenttisuutta.

Konsertin alkupuoli oli omistettu instrumentaalisovituksille alkaen mainiosta Dardanellasta ja huipentuen Rhapsody in Blueen alkuperäisessä jazzorkesteriasussaan. Heti avauskappaleesta alkaen huomiotaherättävää oli se mieltänostattava Whitemanin tyylin, tekniikan ja ennen kaikkea hengen omaksuminen, jolla Rattle ja Berliinin filharmonikoiden kolmisenkymmentä muusikkoa ohjelmistoon heittäytyivät.

Paul Whiteman Orchestran kokoonpanossa puhaltimilla oli tietenkin keskeinen asemansa. Lyyristä sointiväriä orkesteriin toi pieni jousisto, rytmiikan perustan ja joukon raikkaita koloristisia efektejä puolestaan kolme lyömäsoittajaa, basisti ja kaksi kosketinsoittajaa.

Illan istrumentaalisovitusten ehdoton huipentuma oli luonnollisesti Rhapsody in Blue, Gershwinin verraton klassikko ja ensimmäinen tutkielma tiellä kohti yhä laajamittaisempia konserttisävellyksiä. Nimensä mukaisesti teos on rapsodia, melko vapaasti, mutta johdonmukaisesti ja kertakaikkisen vangitsevasti etenevä konsertoiva sävellys pianosolistille ja soitinyhtyeelle.

Rhapsody in Bluen orkesterijohdannon välittömästi tunnistettava yksityiskohta on luonnollisesti klarinetin herkullinen avausrepliikki joka sytyttää teoksen tunnelman. Orkesteri käy vuoropuhelua pianosolistin kanssa mitä moninaisimmissa sointiväreissä hyödyntäen taidokkaasti yhtyeilmaisun mahdollisuudet.

Gershwinin melodisen keksinnän ehtymättömyys väikkyy siinä hurmaavassa vaivattomuudessa, jolla rapsodian sointivirta pulppuaa alati eteenpäin. Miroslav Lackon pianismia kietoutumista Gershwinin innostavaan henkeen olikin mitä riemukkainta seurata.

Rattle ja berliiniläiset puolestaan pukivat Rhapsody in Bluen täyteen värikylläiseen hehkuunsa huolehtien rytmiikan ja soittimellisten detaljien tarkasta, mutta vapautuneesta toteutuksesta erinomaisesti.

Gershwinin sävelten jälkeen sukellettiin Whitemanin vokaalisovitusten maailmaan yhdessä tämän musiikkityylin taitajan, Max Raaben kanssa. Raabe on omistautunut Palast-orkesterineen juuri tämän ajan musiikille, joten Philharmoniessa saatiin siten nauttia myös ajan hengestä kumpuavasta vokaali-ilmaisusta.

Ja kuinka hienoja elämyksiä nuo aikansa monet listaykköset tarjosivatkaan! Suosikkeja lienee mahdoton valita, mutta ehkäpä My Blue Heaven ja Smoke Gets in Your Eyes piirtyivät mieleen kaikkein syvimmin Raaben mainion tulkinnan, monien hienojen soitinsoolojen sekä Berlinin filharmonikoiden ja Rattlen taidokkaan yhtyetyöskentelyn ansiosta.

Illan tultua päätökseensä yleisö palkitsi Rattlen ja muusikot osoittaen pitkään suosiota seisaaltaan niin tälle nimenomaiselle konsertille kuin koko myöhäisillan konserttien huikealle sarjalle, jonka merkitys Berliinin filharmonikoiden roolin avartajana, ohjelmiston laajentajana ja konserttitunnelman nostattajana on ollut erittäin merkittävä.

— Jari Kallio

Berliinin filharmonikot
Sir Simon Rattle, kapellimestari

Max Raabe, laulu
Miroslav Lacko, piano

Paul Whiteman: Dardanella, Sweet Sue, My Blue Heaven, After You’ve Gone, Nobodyʼs Sweetheart, Smoke Gets in Your Eyes, Makinʼ Whooppe, Cho Cho San

George Gershwin: Rhapsody in Blue

Philharmonie, Berliini
La 10.2.2018, klo 22