Amfion pro musica classica

FIBOn Dido & Aeneas -oopperan esitykseen rekonstruoitiin prologin kadonnut musiikki

20.4.2018 21:36 , Jätä kommentti ,

Barokkioopperoiden suosikki, Henry Purcellin Dido & Aeneas kuullaan 27.4. ja 29.4. konserttiversiona Suomalaisen barokkiorkesterin (FIBO) Ritarihuoneen residenssisarjassa. Nimiosissa laulavat sopraano Tuuli Lindeberg (Dido) ja tenori Juho Punkeri (Aeneas). Prologin aikojen saatossa kadonnut musiikki rekonstruoitiin FiBOa varten.

Pettämättömästä draamantajustaan tunnettu teatterin mestari Henry Purcell on kuulu näyttämömusiikistaan, mutta läpisävellettyjä oopperoita hän jätti jälkeensä vain yhden, Dido ja Aeneas -oopperan. Vergiliuksen eepokseen perustuvassa tarinassa roomalainen sankari Aeneas rantautuu Karthagoon, jonka ylpeä kuningatar Dido rakastuu tulijaan kuolettavalla tavalla.

Oopperan suosion salaisuus piilee Purcellin kyvyssä luoda hahmoja, jotka eivät ole vain myyttisiä sankarittaria ja sankareita, vaan keskeneräisiä ihmisiä. Oopperan keskushenkilö on ehdottomasti Dido. Tämän epävarmuus, valtava rakkaudenkaipuu ja kyvyttömyys päästää ketään aidosti lähelleen kouraisevat syvältä.

1700-luvulle tultaessa oopperasta katosi jonkin verran materiaalia, eikä esimerkiksi prologin musiikki ole säilynyt. Alkuperäinen Nahum Taten libretto on kuitenkin tallessa, ja tähän esitykseen kapellimestari Justin Doyle on rekonstruoinut iloluontoisen prologin Henry Purcellin ja John Blow’n musiikkiin.

Nousujohteista uraa kuoronjohtajana ja kapellimestarina tekevä brittiläinen Justin Doyle vierailee ensimmäistä kertaa Suomessa.

FiBOn taiteellinen suunnittelija, cembalisti Petteri Pitko alustaa konsertin Ritarihuoneella 27.4. kello 18–18.30 ja 29.4. kello 17–17.30.

FIBOn Syksyn konserteista tulivat ensimmäisenä myyntiin liput G. F. Händelin harvoin esitettyyn oratorioon Il trionfo del tempo e del disinganno. Säveltäjä muokkasi teosta myöhemmin useaan otteeseen, ja kielikin vaihtui englanniksi. Alkuperäinen Rooman-versio, jossa barokkinen dramaattisuus on huikeimmillaan, toteutetaan nyt dramatisoituna konserttiversiona yhteistyössä Nürnbergin kansainvälisen urkuviikon kanssa.

Georg Friedrich Händelin (1685–1759) Rooman-vuosien aikana 1706–1710 kirkko oli kieltänyt oopperaesitykset. Monien muiden säveltäjien tavoin Händel kirjoitti tuolloin muunlaista vokaalimusiikkia, jonka tematiikka pyöri usein myyttisten tarujen tai Raamatun aiheiden ympärillä. Vuonna 1707 valmistuneessa oratoriossaan Il trionfo del tempo e del disinganno (Ajan ja tiedon voitto) 22-vuotias Händel uppoutui elämän perustotuuksien pohtimiseen. Roomalaisen kardinaali Benedetto Pamphilin librettoon perustuvassa oratoriossa elämän merkityksistä tai merkityksettömyydestä käyvät filosofista ajatuksenvaihtoa Kauneus (La bellezza), Nautinto (Il piacere), Järjen ääni (Il disinganno) ja Aika (Il tempo).

Händel lienee ollut tietoinen Il trionfo del tempo e del disinganno -oratorionsa musiikillisesta onnistumisesta, koska hän käytti teoksen helmiä kymmeniäkin vuosia myöhemmin uusissa yhteyksissä. Esimerkkinä olkoon vaikkapa Händelin rakastetuimpiin aarioihin kuuluva Lascia ch’io pianga.

Oratorioon voi tutustua täällä.

Il trionfo del tempo e del disinganno – Händelin oratorioharvinaisuus
Pe 21.9.2018 klo 19 Johanneksenkirkko, Helsinki

Kategoria: TIEDOTTEET

arvio: Chopin ja Liszt – Pariisin salonkien loistoa Marko Mustosen pianoillassa

19.4.2018 20:23 , Jätä kommentti ,

 

Marko Mustonen

Marko Mustonen

Marko Mustonen (s. 1984) on nuori pianovirtuoosi, joka lukuisten kilpailuvoittojen ja ulkomaisten konserttikiertueiden jälkeen on asettunut taas kotimaahansa ja Kajaanin musiikkiopiston opettajaksi ja säestäjäksi. Ditä paitsi hän on musiikkitieteen maisteri Helsingin yliopistosta. Harvalla nuorella suomalaisella on niin valtaisaa uraa jo takanaan ja … arvaan: myös edessä päin. Hän on parhaimmillaan kaikkein haastavimpien ja hankalimpien romantiikan teosten parissa. Hän nimenomaan nauttii kun saa syöksyä vaikeuksiin, voittaa ne ja keskellä vauhdin hurmaa jopa pysähtyä silmäilemään ympärilleen. Lopputulos on kuulijalle aina henkeäsalpaavan jännittävää.

Miten laittaa nuo kaksi suurta, Chopin ja Liszt samaan ohjelmaan? Tämä tapahtui sulassa sovussa. Chopinilta avausnumerona oli Andante spianato e grande polonaise, erinomainen aloituskappale kuten Jacques Février sanoi, sillä alussa ehtii tottua soittimeen ennen poloneesin briljanssia. Fantasia-impromptusta voi tehdä myös mittavan konserttinumeron kuten Mustonen sen tulkitsi. Lisztin La campanella on puhdasta virtuositeettia; Mustonen soitti sen niukoilla pedaaleilla ja huipentaen säkeet painokkain hidastuksin. Illan varsinainen kohokohta oli kuitenkin Chopinin f-mollifantasia. Se tuo mieleen paljon muistoja Pariisista. Jules Gentil sanoi Ecole Normale de Musiquessa, että alun surumarssi on ’puolalaiset vankeudessa Siperiassa’. Jan Hoffman sovitti siihen sanat: Noch ist Polen nicht verloren (Vielä ei Puolaa ole hävitty). Mutta jatkossa on Chopinilla ja George Sandilla omat teemansa intohimoisina kromaattisesti laskeutuvina asteikkokulkuina. Välitaite on joko kuin nokturno tai koraali, täydellinen hiljentyminen. Tämä on Chopin kuulua synkreettistä tyyliä, jossa hän sekoittaa aiempia lajejaan yhteen teokseen.

Mutta minkälaista on oikea ja autenttinen Chopin-soitto? Ainoa varma asia on, ettei hän itse soittanut koskaan sama teosta kahta kertaa samalla tavalla. Kannattaa lukea sveitsiläisen Eigeldingerin teos Chopin vu par ses elèves (Chopin oppilaittensa näkemänä, Neuchatel 1979). Chopin vastusti mekaanista toistoa harjoitellessa ja neuvoi pitämään taukoja, jolloin saattoi vaikka lukea tai tehdä kävelyretkiä. Hän neuvoi aloittamaan asteikot E-duurilla, jossa pitkät sormet lepäävät mustilla. Mutta hän sovelsi myös murrettujen vähennettyjen septimisointujen harjoituksia, joita Marguerite Long sitten suositteli pianokoulussaan. Hänen mielestään musiikin perusta oli sen suhteessa kieleen. Kuten tunnettua hänen ’pitkäkaulaiset melodiansa’ ovat bel canton jäljitelmiä. Hän varoitti ’germanisoimasta’ fortepaikkoja. Mutta tiedetään, että kun hän soitti itse Andante spianatoa, sen basson arpeggiot aaltoilivat kuin soivassa valtameressä. Kaikkea tätä Mustonen sovelsi niinikään. Fantasiassa voitonmarssi oli aina eri tavalla artikuloitu. Vaikeat vähennettyjen nelisointujen arpeggiot hän soitti yhdellä kädellä, niitähän voi helpottaa poimimalla yhden nuotin välistä aina vasemmalla. Mustosen sonoriteetti on aina täyteläinen, ei koskaan forseeraava; oikeilla hidastuksilla hän kohotti teoksen julistuksellisuuteen. Ylimääräisenä kuultiin huipputaiturillisina tulkintoina etydit C- duuri op. 10 ja As- duuri ja c-molli op. 25.

Joka etsii alkuperäistä Chopinia lukekoon tietenkin puolalaisten tutkijoiden teoksia ja niistä ensimmäisenä krakovalaisprofessorin, 100-vuotiaan ja yhä aktiivisen Mieczyslaw Tomaszewskin kirjaa Chopin und seine Zeit (Laaber 1999). Kuitenkin ylitse kaiken ovat Lisztin sinänsä suppea, mutta antoisa ja olennainen Chopin elämäkerta. Liszt jaksoi paneutua jopa puolankielisiiin esitysohjeisiin kuten zalin käsitteeseen, mutta kun hän pyysi Pariisin puolalaisia kääntämään niitä, he huokasivat: Non c’est intraduisible! (Ei, sitä on mahdoton kääntää.) Yksi realistisimpia Chopin- kuvauksia ja samalla demytologisoivia on George Sandin Histoire de ma viessa (Pleiade, Gallimard 1972, vol. 2). Chopinin kumppanina George Sand eli seitsemän vuotta eli pisimpään kuin kenenkään muun mieystävänsä kanssa. Heidän luonteidensa erilaisuus oli täydellinen, mutta Sand ymmärsi Chopinin tyyliä, sitä että hän vetosi vain pieniin salonkiyleisöihin. Hän kirjoitti: ”Chopini nerous on syvintä ja kaikkein eniten täynnä tunteita ja emootioita, mitä on koskaan ollut. Hän puhui yhdellä soittimella äärettömyyden kieltä.” Mutta väärässä hän oli siinä, kun väitti, että ”tarvitaan suurta maun ja älykkyyden kehitystä, jotta hänen teoksensa tulisivat populääreiksi” (Sand, op. cit. s. 421). Chopinista on tullut universaali säveltaiteen figuuri.

— Eero Tarasti

Marko Mustonen, piano
HYMSin pianopiiri, HY Topelia, 18.4.2018 klo 18

Kategoria: Arviot

Petri Sakari Helsinki Concordian kapellimestariksi

19.4.2018 16:34 , Jätä kommentti ,

petri_sakari_web

Kapellimestari Petri Sakari aloittaa 1.8.2018 Helsingin Konservatorion Helsinki Concordia -orkesterin kapellimestarina. Helsinki Concordiassa soittaa konservatorion ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja perusopetuksen opinnoissaan pidemmälle edistyneitä oppilaita.

Petri Sakari (s. 1958) on työskennellyt lukuisten ammattiorkestereiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Hän on ollut Islannin sinfoniaorkesterin, Gävlen sinfoniaorkesterin ja Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja. Hän on myös levyttänyt mm. Sibeliuksen kaikki sinfoniat Islannin sinfoniaorkesterin kanssa.

Helsinki Concordian tavoite on antaa nuorille muusikoille monipuolisia valmiuksia orkesterissa soittamiseen. Orkesteri valmistaa vuosittain kolme eri konserttiohjelmistoa. Se on edustanut Helsingin Konservatoriota Suomessa ja ulkomailla.

Kategoria: Uutiset

Hauhon musiikkijuhlien lipunmyynti vilkkaasti käyntiin

18.4.2018 21:33 , Jätä kommentti ,
Niamh Mckenna, huilu . Kuva: ©Jaakko Paarvala

Niamh Mckenna, huilu. Kuva © Jaakko Paarvala

Ensi kesänä 3.-7.heinäkuuta järjestettävät Hauhon musiikkijuhlat tuntuvat lipunmyynnin ensimmäisten päivien perusteella kiinnostavan yleisöä selvästi aiempia vuosia enemmän.

Totuttuun tapaan Hahkialan Kartanossa Hauholla järjestettävät konsertit  kiinnostavat eniten aktiivisimmin liikkeellä olevia lipunostajia. Nämä neljä kartanokonserttia rakentuvat kukin yhden taiteilijan ympärille: valokeilassa ovat eri päivinä pianotaiteilija Mirka Viitala, RSO:n soolocornisti Jukka Harju, viime kesänä kansainvälisen Crusell-huilukilpailun voittanut Niamh McKenna sekä  tietenkin Hauhon musiikkijuhlien Nuori Taiteilija 2018, alttoviulistilahjakkuus Kristian Sallinen.

Hauhon musiikkijuhlat alkavat tulevana kesänä jo hieman etäämmällä juhlien varsinaisesta kotipaikasta, kun festivaali vierailee tiistaina 3.7. Lopen kirkossa.

Esiintyjinä on nuorten lahjakkuuksien kovassa nousukiidossa oleva Seele-kvartetti, yhdessä alttoviulisti Teemu Kupiaisen kanssa. Muita kirkkokonsertteja järjestetään Rengon kirkossa 4.7. sekä Hauhon kirkossa 6.7. Näissä konserteissa pääosassa on Hauhon musiikkijuhlien residenssiyhtye Virtuosi di Kuhmo.

Myös kesällä 2017 tapahtuman konserttipaikkojen liittynyt Lammin Turvantalo on tänäkin vuonna konserttiestradina. Tässä lauantai-iltapäivän konsertissa on myös tilaisuus kuulla mm. Seele-kvartettia.

Hauhon musiikkijuhlat lauantaina 7.7. päättävällä Hahkialan Makasiiniklubilla esiintyy varmasti nimekkäin festivaalilla tähän asti vieraillut jazz-combo: saksofonitaituri Jukka Perko astuu lavalle yhdessä laulaja Johanna Iivanaisen sekä basisti Eero Sepän ja rumpali Ville Pynssin kanssa. Klubikonsertteja järjestetään kaksi, jotta mahdollisimman monella jazzin ystävällä on tilaisuus päästä mukaan. Konsertit ovat kello 17 ja 20.

Hahkialan konserttien yhteydessä on myös mahdollista nauttia kartanokeittiön antimista. Päiväkonserttien yhteydessä on mahdollista nauttia Kartanon lounaspöydästä, torstai-iltana teemana ovat cocktailit ja lauantaina tarjolla on illallisbuffét.

Kategoria: TIEDOTTEET

SUOMEN ETURIVIN KAMARIMUUSIKOT BRAHMS-KIERTUEELLA ITÄ-SUOMESSA

17.4.2018 21:46 , Jätä kommentti ,

Klarinetisti Lauri Sallinen, sellisti Markus Hohti ja pianisti Emil Holmström kiertävät Itä-Suomen konserttisaleissa huhtikuussa esittäen Johannes Brahmsin kamarimusiikkia. Konsertit kuullaan 24.-27.4. Nurmeksessa, Iisalmessa ja Kuopiossa.

Sellisti Markus Hohti ja pianisti Emil Holmström esittävät Johannes Brahmsin sellosonaatteja ja muuta kamarimusiikkia konsertteihin kutsumiensa vierailijoiden kanssa eri puolella Suomea vuosina 2018–19. Hohti ja Holmström haluavat palauttaa Brahmsin musiikkiin sen ilmaisun rikkauden palaamalla esityksissään lähelle 1800-luvun jälkipuolen sointimaailmaa. ”Modernit konserttiflyygelit ja jousisoitinten metallikielet ovat jyränneet Brahmsin kamarimusiikin inhimillisen ja ekspressiivisen puolen”, Hohti ja Holmström toteavat. He haluavat karsia Brahmsin musiikin esittämisestä pois 1900-luvun tulkintatradition kerrostumat ja löytää näin musiikkiin uutta puhuttelevuutta.

Itä-Suomen kiertueellaan 24.-27.4. Hohdin ja Holmströmin seuraan konserttilavoille liittyy klarinetisti Lauri Sallinen. Nurmeksessa, Iisalmessa ja Kuopiossa kuultavissa konserteissa he esittävät Johannes Brahmsin sävellyksiä klarinetille, sellolle ja pianolle, kuten klarinetti- ja sellosonaatteja sekä klarinettitrion a-molli.

Sallinen, Hohti ja Holmström ovat tämän hetken aktiivisimpia toimijoita Suomen klassisen musiikin saralla. Heitä yhdistää musiikillinen uteliaisuus sekä kiinnostus mahdollisimman vaikuttavaan ja rikkaaseen ilmaisuun musiikin lajista riippumatta.

Klarinetisti Lauri Sallinen on tunnettu rohkeasta ja puhuttelevasta soitostaan ja hän on noussut nopeasti suomalaisten instrumentalistien huipulle.
www.laurisallinen.com

Sellisti Markus Hohti on yksi tämän hetken kiinnostavimmista muusikoista, jonka mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti elektroakustinen musiikki sekä vanhemman repertuaarin soittaminen suolikielillä varustetulla sellolla.
www.markushohti.fi

Pianisti Emil Holmström vakuuttaa vahvoilla tulkinnoillaan niin uuden kuin vanhan musiikin parissa ja hän on yksi maamme kysytyimpiä esiintyjiä.
www.emilholmstrom.com

BRAHMS: Sallinen & Hohti & Holmström 
ti 24.4. klo 19 Nurmes-talo, Hannikaisen sali, Nurmes
to 26.4. klo 19 Iisalmen kulttuurikeskus, Iisalmi
pe 27.4. klo 18 Keskusseurakunnan seurakuntasali, Kuopio

Kategoria: TIEDOTTEET