Sellistinä Wienin sinfonikoissa vuonna 1952 uransa aloittanut kreivi Nikolaus de la Fontaine und d’Harnoncourt-Unverzagt on sittemmin tullut tunnetuksi työstään kapellimestarina – aluksi periodisoitinten maailmassa, nyttemmin myös esimerkiksi Anton Brucknerin ja Alban Bergin musiikin parissa.
Guardian-lehden haastattelussa viime kuussa 80 vuotta täyttänyt Harnoncourt tekee yllättävän paljastuksen: monet muusikot herättäneen Puhuvan musiikin kirjoittaja mainitsee yhdeksi suosikkiteoksistaan George Gershwinin ”amerikkalaisen kansanoopperan” Porgy and Bess. Kapellimestari kertoo tutustuneensa vuonna 1935 ensiesitettyyn sävellykseen aivan tuoreeltaan jo viisivuotiaana, ennen kuin oli kuullut Mozartin tai Bachin musiikkia.
Concentus Musicus Wien -yhtyeen vaimonsa, viulisti Alice Hoffeinerin kanssa perustanut Harnoncourt on määrätietoisesti pyrkinyt pois ”vanhan musiikin” tekijän roolista: hän johtaa nykyään etupäässä moderneilla soittimilla soittavia, maailman tunnetuimpia kamari- ja sinfoniaorkestereita, ja on ottanut repertuaariinsa barokin, klassismin ja romantiikan ajan painokkaimman musiikin lisäksi myös esimerkiksi periwieniläistä operettia. ”Haluan johtamieni muusikoiden soittavan niin kuin eivät olisi koskaan kuulleetkaan työn alla olevaa teosta.”
Niille, jotka pohtivat tämän itävaltalaisen aristokraatin mahdollisuuksia päästä sisään Gershwinin afroamerikkalaiseen perinteeseen, hän muistuttaa Mstislav Rostropovitsin kohdanneen samanlaisia vaikeuksia Lepakon kanssa Wienissä ja vastanneen epäilijöille: ”Minä joudun jatkuvasti kuuntelemaan teidän tulkintojanne Tsaikovskista, joten nyt saatte luvan soittaa Lepakon minun tavallani.
Maistiaisen Porgy and Bessin toisesta näytöksestä saa täältä.