Amfion pro musica classica

Levyarvio: Raikas tuulahdus barokkia


Domenico Scarlatti: Complete Keyboard Sonatas vol. 14
Duanduan Hao, piano
Naxos, 2011

Naxos on ottanut projektikseen levyttää kaikki tiedossa olevat Domenico Scarlattin (1685–1757) sonaatit, eli 555 pientä mestariteosta CD-levyille. Viisaasti jokainen albumi esittelee eri soittajan, joten väkisinkin tulkinnat säilyvät monipuolisina, eikä ole pelkoa yhden leipääntyneen puurtajan kiireellä väännetystä arkistointiurakasta.

Nyt ääneen pääsee nuori kiinalainen Duanduan Hao, joka yllättää iloisesti pirtsakalla näppäilyllään ja lennokkaalla lähestymistavallaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita mitään heppoista piknikkiä Scarlatin kustannuksella. Haon aristokraattisen ylväs nakutus ilmentää oivallisesti sonaattien vivahteita, eikä hän hautaa karaktäärejä itsekorostuksen tai irrallisten maneerien alle; nuoren miehen innokkuus pääsee vain hetkittäin vapaasti liihottelemaan juoksevin tempoin, mutta muutoin ilme on hillityn charmanttia. Tarkoin harkitut dynaamiset oivallukset ja painopisteiden jäsentely on vaikuttavaa, eikä ole helppo uskoa äänten takana olevan vasta 21-vuotiaan levytysdebytantin.

Jo d-molli-sonaatin K.295 alkutahdit kielivät keksimisen riemusta, ja sonaatin kummittelevat tauot ja leikkisät trillit tuntuvat Haon käsissä verhoavan jotain rajantakaista, selittämätöntä. Toinen esimerkki Haon kyvystä luoda monimerkityksellistä Scarlattia tulee esille a-molli-sonaatissa K.217, jonka kirpeys, tragiikka ja melankolia livahtavat vaivattomasti rallatuksen puolelle vain tullakseen sieltä nöyränä takaisin, mutta jotain uutta oppineena.  Haon äänen notkeus ja sormityön ilmeinen taituruus antaa lupauksia vielä monista hienoista hetkistä tulevaisuudessa.

Vastaa

Post Navigation