- Schumann: Pianokonsertto A op. 54, Johdanto ja Allegro appassionato op. 92, Johdanto ja konsertto-allegro op. 134
- Angela Hewitt, piano
- Berliinin saksalainen sinfoniarokesteri, johtaa Hannu Lintu
- Hyperion
Jos ei aiemmin ole tullut selväksi, niin nyt. Hyperionin tuottamat levyt ovat paitsi taiteellisesti myös tieteellisesti arvokkaita levyteollisuuden kulmakiviä, jotka saisivat kuulua musiikin alati uudistuvaan lukion opetussuunnitelmaan muuttumattomina elementteinä. Jos aiemmin olikin niin, että Hyperionin levy löysi tiensä soittimeen lähinnä marginaaliohjelmistonsa ansiosta, on tätä nykyä mukaan tullut myös huippuluokan esiintyjät perusohjelmistoineen. Kuten vaikkapa nyt, Angela Hewittin ja Hannu Linnun Schumannin pianokonserttolevyllä.
Klassisen peruskonserton lisäksi mukana on kaksi harvoin esitettyä solistista orkesteriteosta. Kaikista löytyy paljon taustatietoa, säveltäjähistoriaa sekä teosten tarkkaa esittelyä, ja muuten itse Hewittin kirjoittamana. Itse levykin vakuuttaa. Hewitt ja Lintu onnistuvat hienosti möyhimään vanhasta uutta ja perustelemaan taas yhden Schumannin konserton tallentamisen. Hewittin tyylissä on hänen Bach-tulkinnoistaan tuttua eleganssia ja virtaviivaisuutta ja Lintu luotsaa Berliinin saksalaista sinfoniaorkesteria itsevarmasti ja heruttaa hunajaisia paistutuksia soittajistosta. Ajatusta ja merkityksellisyyttä ei tarvitse odotella huippukohtiin saakka, niitä löytyy fraasista kuin fraasista. Ehkä finaaliosan laahaava tempo saa hieman epäilemään ajatuksen kirkkautta, mutta ideana on varmaankin ollut Schumannin polyfonisten hienouksien esille tuominen. Sankarillisen loistelias romantiikkariemu väistyy tutkija-Schumannin tieltä, mikä ei ole mitenkään huono ratkaisu, erikoinen vain.
Konserttoa höystämään lisätyt kaksi pianon ja orkesterin yhteisteosta näyttävät Schumannin pyörineen konserton tunnelmissa vielä pitkään sen valmistumisen jälkeen. Johdannosta allegroon -muoto ei ihan pysy kasassa kummassakaan, mutta kauniitahan ne ovat, ja vaihtelevan riemukkaita puhtaan söpöyden lomassa. Ja onhan Hewittin pehmoinen hivellys ja helppouden vaikutelma herkullista kuultavaa.