Schumann: Liederkreis (op. 24 & 39)
Gerald Finley, baritoni; Julius Drake, piano
Hyperion, 2012 (CDA67944)
Baritoni Gerald Finleyn ja pianisti Julius Draken yhteistyön tuorein hedelmä on harkitun kypsä tulkinta Schumannin Liederkreisista op. 39. Tempoilevuudesta tai tulisuudesta ei ole tietoakaan Draken ohjaillessa Finleyn pehmeää ääntä turvallisen tuttavallisesti liedistä liediin.
Schumann kirjoitti vielä kesäkuussa 1839 ”ettei voi pitää vokaalimusiikkia suurena taiteena”. Tämä näkemys ilmenee säveltäjän varhaisempien laulusarjojen heppoisuudessa. Levylle valikoituneet Sechs Gedichte aus dem Liederbuch eines Malers (op.36, Reinickin runoihin) ja Liederkreis op. 24 (Heinen runoihin) ovat suurimmalta osaltaan keskinkertaisia Schubert-pastissseja. Kansanomaisissa melodioissa Finley ja Drake ovat melkoisen kuutamolla; kanadalaisbaritonin joskus alavireisyyteen luisuva ääni ei jaksa taipua pastoraalikepeyteen tai talonpoikaisiin rakkaushuoliin.
Schumann löysi liedin aivan uudella tavalla vuonna 1840. Täyspainoisen vokaalimusiikkinsa ensimmäinen suurteos on Liederkreis op. 39. Joseph von Eichendorffin periromanttisiin teksteihin sävelletyssä kokoelmassa iloisimpienkin näkymien takana vaanii yliluonnollisen pelko. Liedsarjan avaavassa laulussa In der Fremde (Kaukaisuudessa) puhutaan ”Waldeinsamkeitista”, salaperäisestä metsäyksinäisyydestä – tai rauhasta; lumotun metsän taikamaailmaan paennut laulaja on päätynyt hengenvaaralliseen idylliin.
Jos levy joskus kannattaa hankkia ainoastaan yhden raidan takia niin nyt sitten. Finleyn herkän tumma, turhia maneereita välttelevä tulkinta kuuluisasta Mondnachtista (Kuutamoyö) tekee oikeutta liedin vallankumouksellisuudelle; kuutamon valossa ei ole kiire aamuun. Kauniimpaa vokaalinokturnoa ei ole sävelletty.
Linkit: