Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
15.3.2009, 11:43 vastauksena käyttäjälle: Vastoin säveltaidetoimikunnan esitystä, Savonlinnan oopperajuhlille jättikorotus valtionapuun #18474
Päätoimittaja
Jäsen59000 euroa (tai 19000) olisi jättimäinen summa monelle olemassaolostaan taistelevalle festivaalille!
JäsenTurha pessimismi pois. Konserttikeskuksen listoilla ainakin nokkahuilukvartetti Bravade, luutisti Pentti Hildén, oopperaseurue Kapsäkki ja Vino Prinsessa -yhtye esittävät klassista musiikkia.
JäsenHyvä lgrohn,
sananvapaus on tärkeä asia, eikä tällä sivustolla ole toistaiseksi haluttu juurikaan moderoida keskusteluja. Nyt kuitenkin olet esittänyt palstalla jatkuvasti argumentteja, jotka mielestäni liikkuvat harmaalla alueella asioista puhumisen ja henkilöön käymisen välillä. Tämä on tarpeetonta ja ikävää.Käyttämäsi ilmaisut ovat jatkuvasti tarpeettoman vahvoja, kun puhut esimerkiksi ”pakkomielteisyydestä”, ”roskasta” tai ”täydellisestä harhaisuudesta.” Asioista voi olla eri mieltä myös ystävälliseen sävyyn. Jos haluat jatkossa osallistua Amfionin keskusteluihin, sinun on korjattava ilmaisuasi.
Juho Laitinen,
päätoimittaja10.3.2009, 15:42 vastauksena käyttäjälle: Klassisen musiikin pakkosyöttö saa harrastuksen lopahtamaan #18439JäsenAmmattikorkeakoulu Metropolian sellonsoiton lehtori Tapani Heikinheimo tekee väitöskirjaa vuorovaikutuksesta soittotunnin aikana. Hän siteeraa Annu Tuovilan tutkimusta vuodelta 2003, jossa käsitellään mm. 7–13 -vuotiaiden lasten turhautumia opetustilanteissa. ”Tuovila kiteyttää tutkimuksensa tulokset toteamalla, että myönteisesti merkityksellisten kokemusten syntyminen ja hyvien opiskelutulosten saavuttaminen edellyttivät lapsen, opettajien ja vanhempien välistä yhteistyötä sekä lasten musiikillista itsearvostusta, keskinäistä ryhmäytymistä ja omia aloitteita tukevaa opetusta.”
Niinpä – opettaja ei voi yksin olla vastuussa motivoinnista, vaan aktiivisesti mukana on oltava myös oppilaan vanhemmat, jotka vievät lasta soittotuntien lisäksi konsertteihin ja muualle taiteen pariin.
Tiivistelmä Heikinheimon työstä löytyy täältä.
JäsenKiitos tarkennuksista. Mainitsemasi linkit havainnollistavat hienosti ilmiötä.
JäsenPäivitys: ainakaan New York Timesin Anthony Tommasini ei vaikuttunut Vita Nuovasta Lincoln Centerissä, vaikka yhden positiivisen asian esityksestä mainitseekin: LPO, solistit ja kuoro kuulostivat erinomaisilta renoveeratussa salissa. Itse ooppera saa epiteetit ”banaali” ja ”teennäinen”.
JäsenPäivitys: ainakaan New York Timesin Anthony Tommasini ei vaikuttunut Vita Nuovasta Lincoln Centerissä, vaikka yhden positiivisen asian esityksestä mainitseekin: LPO, solistit ja kuoro kuulostivat erinomaisilta renoveeratussa salissa. Itse ooppera saa epiteetit ”banaali” ja ”teennäinen”.
JäsenHelposti jää taka-alalle se, miten taituruutta/taitavuutta on monessa muussakin ilmiössä kuin vain nopeissa ja äänekkäissä kohdissa: esimerkiksi hermeksen mainitsemassa psykofysiikan hallinnassa ja siinä, miten tavoittaa omat musiikiin liittyvät tunteensa ja pystyy välittämään niitä eteenpäin. Yhtäkin ääntä voidaan muokata huolellisesti – Kiinassa tunnetaan luuttunotaatio, jossa on kolmattakymmenettä erilaista tapaa saada kieli värähtelemään näppäilemällä.
JäsenAmfionin keskustelupalstoja ei käytetä asiattomien viestien välittämiseen. Tämä aihe on siis suljettu.
JäsenKiitos tarkennuksesta!
JäsenKeskustelupalstan idea on ajatusten vaihto, mutta keskustelua ei synny, jos argumentit ovat kovin kryptisiä. Voisitko, lgrohn, selittää, millä periaatteella kuva ”ohjelman” ja ”metaohjelman” kautta synnyttää musiikkia?
JäsenKuka on performanssin esittäjä? Yleisö vai ”esiintyjä”?
JäsenTaide vs. viihde alkaa olla loppuun kaluttu aihe, ainakin sillä juupas-eipäs -tasolla, jolla keskustelu usein käydään. Toisaalta viihdyttävien ja vieraannuttavien elementtien suhteesta voi tyylilajista riippumatta syntyä kiinnostavaa pohdintaa. Katharsis ei synny kuulijaa kiusaamatta!
Universaaleja sääntöjä, joilla koko kosmos soi, ovat etsineet ainakin Pythagoras, John Cage ja R. Murray Schafer. Ensin mainitulle taivaankappaleiden liikkeet ja geometria heijastuivat myös täydellisen musiikin lukusuhteissa. Cage taas tunnetusti hyväksyi kaikki ympäristön äänet yhdenvertaisiksi. Schafer lanseerasi termit ”äänimaisema” ja ”akustinen ekologia” ja on käsitellyt niitä vaikutusvaltaisessa opuksessaan The tuning of the world.
-
JulkaisijaArtikkelit