Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
27.11.2009, 14:26 vastauksena käyttäjälle: Voiko hyvän sävellyksen tunnistaa huonon esityksen ”läpi”? #18427
Päätoimittaja
Jäsenlgrohn kirjoittaa (siirretty toisesta viestiketjusta):
Uuden Rondon mukaan Cavid Copen tietokoneohjelman säveltämää musiikkia saadaan keväällä levyllä nimellä From Darkness, Light.
Copen haastattelu:
http://www.mitpressjournals.org/doi/abs/10.1162/comj.2007.31.3.10
JäsenJukka Isopuron arvio sellisti Raimo Sariolan konsertista viime viikolla on herättänyt vastustusta Hesarin verkkokeskustelussa. Yhtäältä moititaan sitä, että poikkeuksellisesta ohjelmistosta (esim. Ginastera) huolimatta teoksia ei kuvailla juuri lainkaan. Toisaalta ihmetellään, miksei Isopuro tykännyt sellistin (ja pianisti Risto Laurialan) tulkinnoista, vaikka paikalla olleiden keskustelijoiden mielestä niissä oli paljon hyveitä.
Tämä kaikki on mielenkiintoista. Hyvät lukijat, käyttäkää hyväksenne Amfionin tarjoamaa mahdollisuutta kirjoittaa omia arvioita konserttisuositusten alle. Voitte myös kritisoida täällä julkaistuja kritiikkejä, ja mikäli toimitus ei ole huomannut noteerata mielestänne kiinnostavaa konserttia, ilmoittakaa siitä osoitteeseen toimitus (at) amfion.fi.
JäsenEilen päättyneen kilpailun voitti bulgarialainen Yordan Kamdzhalov. Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla opiskelevista pisimmälle, semifinaaliin, ylsi Huba Hollók?i.
27.10.2009, 15:15 vastauksena käyttäjälle: Väriä syksyyn Kansallisoopperan koululaisprojektista #18637JäsenMyös lapsille ja yli 5-vuotiaille lapsenmielisille suunnattu Kansallisoopperan suosittu produktio Pappa Bach kiertää Suomea ja vierailee marraskuussa Pieksämäellä ja Kuopiossa. Hilpeän barokkiseikkailun on nähnyt jo lähes 6000 katsojaa, ja sen esittävät Eric-Olof Söderström, bassobaritoni Hannu Forsberg ja Helsingin kamarikuoron 12 laulajaa.
19.10.2009, 14:38 vastauksena käyttäjälle: Mielipide: Sibelius-Akatemian rehtorivalinnan tulos pettymys #18627JäsenKerettiläinen kysymys: miksi muusikon pitäisi ylipäätään pyrkiä elättämään itsensä solistina tai voittaa merkittäviä kilpailuja?
Yksi esimerkki marginaalimuusikon mainitsemista virtuooseista – vaikkakin venäläinen – lienee viime viikolla HKO:n solistina vieraillut Vadim Repin, kaikkien aikojen nuorin Queen Elisabeth -kilpailun voittaja. En ole ainoa, jonka mielestä Repinin Brahms kuulosti ontolta ja paikoin jopa hutiloidulta. Kaikilla on huonot päivänsä, totta kai. Mutta mielestäni on suhtauduttava kriittisesti kilpailuihin, kansainvälisten tähtien lennättämiseen suomalaisten sinfoniaorkesterien solisteiksi ja pidettävä myös muunlaisen ohjelmiston tai yleisön parissa työskentelevien toimijoiden puolta.
Musiikkiyliopistokaan ei voi tätä sivuuttaa. En usko, että yllä mainittu ”positiivinen kasvuympäristö lahjakkuuden kehittämiselle” syntyy pääaineeseen keskittymisellä. Yksi opintoympäristössä koetuista ongelmista on kohtuuton kilpailumentaliteetti, johon voisi auttaa yhteisöllisempi, avoimempi asenne musisoimiseen. Esimerkiksi orkesteriperiodeissa, joihin ei aina olla valmistauduttu riittävällä keskittyneisyydellä. Tämän sivuaineen hyödyllisyydestä ei kuitenkaan liene erimielisyyttä.
Tässä pari poimintaa Siban strategiasta: tavoitteena on
– kannustaa sekä perinteen säilyttämiseen että uudistumiseen, uteliaisuuteen ja riskinottoon
– kasvattaa suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta erilaisia tavoitteita ja ilmaisukeinoja kohtaanEn tietenkään ole eri mieltä siitä, että muusikon tärkein työväline on pitkälle kehittynyt soitto- tai laulutaito. Mutta missä vaiheessa taidot opitaan? Kaija Saariaho sanoi sen kriittisessä puheenvuorossaan mielestäni hyvin: ”Tärkeintä on löytää oma työmetodi, kuinka motivoida itsensä tekemään työtä koko elämä eväillä, jotka saa muutaman vuoden koulutuksessa.”
Ps. Juilliard-artikkelin haastatellut olivat perustutkinto-opiskelijoita. Tohtoriopinnoilla Yhdysvalloissa on toinen funktio kuin täällä: opetusvirkaa havittelevalla on käytännössä oltava jatkotutkinto.
18.10.2009, 10:37 vastauksena käyttäjälle: Mielipide: Sibelius-Akatemian rehtorivalinnan tulos pettymys #18624JäsenVälillä tuntuu, että sinänsä tervetulleessa musiikkikasvatuskeskustelussa sivuutetaan hyvät ja toimivat asiat: esimerkkeinä voisi nostaa esiin Siban Laulubussi-projektin, Kansallisoopperan fantastiset koululaisoopperat ja Konserttikeskuksen toiminnan. Myös näihin soisi viestimien ja keskustelijoiden käyttävän energiaansa.
Onko soittajien taso laskenut vai noussut viime vuosikymmeninä? Ainakin orkesterimuusikot tuntuvat olevan jälkimmäistä mieltä, vaikkei koesoitoissa äänenjohtajapaikkoja aina pystytäkään täyttämään. Jos taso tosiaan on noussut, ei voida olettaa aina uusia, erinomaisia kotimaisia hakijoita, vaan Suomeen pitää houkutella myös kandidaatteja ulkomailta, kuten esimerkiksi Tampereella on tehty.
Gustav Djupsjöbacka mainitsee HS:n jutussa 14.10. Juilliardin antamat puutteelliset valmiudet toimia työelämässä. New York Times julkaisi loppuvuodesta 2004 puhuttelevan artikkelin kymmenen vuotta aiemmin ”Planet Juilliardista” valmistuneiden nykyisistä työkuvioista, jotka eivät useinkaan ole menneet suunnitelmien mukaan.
Ittai Shapira, yksi valmistuneista ja uran luomisessa onnistuneista toteaa: ”Todella hyvin soittaminen ei riitä. Tarvitaan myös visioita, sinnikkyyttä, intohimoa ja kykyä tarjota jotain ainutlaatuista.” Ja Djupsjöbacka: ”Joka vuosi Sibelius-Akatemiassa ei kasva Isokoskia ja Mattiloita.”
14.10.2009, 16:29 vastauksena käyttäjälle: Mielipide: Sibelius-Akatemian rehtorivalinnan tulos pettymys #18620JäsenOsa Hesarin jutuista on vain digilehden tilaajien luettavissa, harmi kyllä. Tekijänoikeussyistä emme voi julkaista tätä tai mitään muutakaan artikkelia. Ylen uutisia sen sijaan voi lukea kuka tahansa.
JäsenDomingo on nyt saanut shekkinsä ja aikoo käyttää 675 000 euron palkintosumman Richard Wagner-aiheisen kilpailun perustamiseen. On kaunis ajatus laittaa raha eteenpäin – mutta tarvitaanko musiikkimaailmaan lisää kilpailuja?
13.10.2009, 12:02 vastauksena käyttäjälle: Mielipide: Sibelius-Akatemian rehtorivalinnan tulos pettymys #18616JäsenLausunto (eli käytännössä Kimasen hakemusta tukeneiden tahojen lista), joka on julkinen dokumentti, on luettavissa kokonaisuudessaan Sibelius-Akatemian kirjaamossa (Töölönkatu 28, 2. krs).
JäsenIntermezzo referoi sanomalehti Le Figaron kahta oopperalaulajien rahatilanteesta kertovaa artikkelia: reilu tusina valovoimaisinta tähteä tienaa yhdestä esityksestä suuressa oopperatalossa 15 000 euroa, Bilbaossa jopa 20 000. Tästä summasta he joutuvat tosin itse kustantamaan matkansa, majoituksensa ja agenttinsa.
Roberto Alagna kertoo matkustavansa Abu Dhabiin tai Japaniin rahaa tarvitessaan: näissä paikoissa hänelle maksetaan jopa 100 000 euroa yhdestä esityksestä.
JäsenKuten etusivulta käy ilmi, on eilen 11.10. julkaistut kommentit kadonneet palvelimelta. Tässä siis eilinen viestini uudelleen:
Orfeuksen kommenttien poistaminen oli toimituksen yhteinen päätös. Tästä eteenpäin tämän aiheen puitteissa keskustellaan vain virtuositeetin estetiikasta. Moderointiin tai muihin aiheisiin liittyen voi halutessaan perustaa uuden ketjun.
JäsenToimitus on poistanut kolme kirjoitusta annettujen keskusteluohjeiden vastaisina.
JäsenElina Vähälä opettaa lokakuusta alkaen myös Detmoldin musiikkikorkeakoulussa, jonka viulunsoiton professoriksi hänet on nimitetty. Kollegion muut viuluprofessorit ovat Kjell Arne Jörgensen, Ulrike-Anima Mathé-Jörgensen, Eckhard Fischer, Thomas Christian ja Marco Rizzi.
Detmoldissa on myös opiskellut suomalaisia, muun muassa alttoviulisti Diemut Poppenin luokalla.
JäsenEuroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon mukaan ”naisten osuus taiteilijoista ja virallisen kulttuurialan työntekijöistä on hyvin pieni”. Päätöslauselmaesitys tähtää kylläkin sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistamiseen myös taidealalla.
JäsenKiitos korjauksesta, ja vielä tarkennus: Litwin itse asiassa soitti sekä pianokappaleet op.19 (vuodelta 1911) että op.11 (vuodelta 1909). Edellisistä hän mainitsi visuaalisesta taiteesta otettuna vaikutteena sen, kuinka jokainen kuudesta kappaleesta on painettu omalle nuottilehdelleen, jolloin kokonaisuuden voi hahmottaa myös silmämääräisesti.
-
JulkaisijaArtikkelit