Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Lauri Gröhn
OsallistujaTuollaistahan se museomusiikki on. Deja vuuta, kierrätystä ja alluusioita menneestä formaattiin paketoituna …
OsallistujaPuhumattakaan siitä, että tietokoneeni säveltää kuvista musiikkia generoiden enkä minä: http://www.synestesia.fi/
Väki väittää, että minä olen säveltäjä, vaikka en ole nuottiakaan kirjoittanut. Katsotaan sitten kun jokainen voi iPhonella kuunnella kuvia.OsallistujaYlipäätänsä tuo sana ”teoria” mainitussa kontekstissa on väärä. Taustalla on sanapari teoria vs. käytäntö. Kyseessä on vain työkalupakki täydennettynä sovelletun fysiikan alkeilla.
OsallistujaAsian vierestä?
Cage mainittiin ennen minua 4 kertaa. Aikaisemmin poistetussa viestissäni mainitsin, etten pidä tiettyjä Cagen teoksia sävellyksinä, vaan performanssina. Eikö ollut osallistumista keskusteluun?
Kun yleisö osallistuu teokseen, on kyseessä oikeastaan Happening, siitä edellinen.
Tuo viesti jäi kaiketi paikalleen, koska ”päätoimittaja” pääsi nälväisemään fooruminsa asiakasta…
OsallistujaINTERVIEWER: Say something about Happenings. You are credited with being the spiritual daddy of the Happening.
CAGE: Happenings are boring. When I hear the word ”Happening” I spew wildly into my lunch!
INTERVIEWER: But Allan Kaprow calls you ”the only living Happening.”
18.3.2010, 8:59 vastauksena käyttäjälle: Kehuja sateli Kriikulle ja Lindbergille New Yorkissa #18736OsallistujaMutta linkeiksi pääsivät vain Vänskä, Salonen ja Mustonen…
OsallistujaOPM:n kulttuuriraportin luovuuden parantamiseen liittyvät ehdotukset osoittavat karmealla tavalla ministeriöiden ja heidän vasalliensa luovan tilan tason. Poimin vain yhden kohdan toimenpide-ehdotukset (alla).
Pääsanat ovat: vahvistetaan, lisätään, huolehditaan, kytketään, laaditaan, tunnistetaan, luodaan, kehitetään. Niinkuin aina byrokraatien ehdotuksissa.
Huvittavinta tuossa on ”kultaisen leikkauksen periaate”, mikä osoittaa, että vasalleista oli mukana myös ainakin yksi taiteentuntija!
2.5 Vakava leikki – luovuuden edellytykset
Toimenpide-ehdotukset:
• Vahvistetaan taide- ja taitoaineita yleissivistä- vässä koulutuksessa lisäämällä niitä kaikille yhteiseen oppimäärään valinnaisten kurssien pohjaksi myös yläasteella ja lukiossa. ’Kultainen leikkaus’ -periaate tarkoittaa sitä, että asetetaan tavoitteeksi opettaa taide- ja taitoaineita 1/3 oppiaineista. Kytketään taide- ja taitokasvatuksen kehittäminen keskusteluun eheytetystä koulupäivästä (koordinaatio: taito- ja taideaineet taiteen perusopetus, kerho- ja iltapäivätoiminta). Huolehditaan taide- ja taitoaineiden opetuksen laadusta lisäämällä luokanopettajien taito- ja taideaineiden koulutusta sekä taide- ja taitoaineiden opettajien täydennyskoulutusta ja soveltamalla nii- den käyttöä yli ainerajojen.
• Laaditaan kulttuurialaa kokonaisvaltaisesti koskeva, työelämän ja koulutustarpeiden ennakointiin ja uusiin tarpeisiin pohjautuva koulutusstrategia, jossa otetaan huomioon alan kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijatehtävien laajeneminen ja niihin liittyvä koulutustarve, taiteilijauran eri vaiheita vahvistava ja monipuolistava koulutus, johtamis- ja liiketoimintakoulutus, sekä koko kulttuurialaa koskeva ’kulttuurireppu’ – elinikäisen oppimisen ohjelma eri koulutusorganisaatioiden yhteistyönä.
• Tunnistetaan luovan työn erityisluonne (työsuhde -ammatinharjoittajuus -yrittäjyys) ja kehitetään sen edellytyksiä, koulutusta, työtiloja sekä toimeentuloa ja työllistymistä.
• Luodaan edellytykset kehittää tekijänoikeudellisia sopimuskäytäntöjä ja tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta.
• Kehitetään Taiteen keskustoimikunnan rakennetta ottamaan paremmin huomioon uusia taiteen ja kulttuurin aloja.9.3.2010, 10:26 vastauksena käyttäjälle: Sibelius-Akatemia uuden Musiikkitalon myötä suomalaisen taidemusiikin pelastajaksi? #18759OsallistujaNäin sivuhuomatuksena Aalto-yliopistossakin pantiin ensin byrokratiat kuntoon, eikä niin, että ensin substanssi ja vasta sitten tukiorganisaatio. Tulos olikin sitten tämmöinen:
http://www.aalto.fi/fi/about/organization/aalto_organisaatio_fi.gif
4 komiteaa, ilmeisesti 5 neuvostoa, kerroksittain ja sivuttain…
.
.<img src=”http://www.aalto.fi/fi/about/organization/aalto_organisaatio_fi.gif” />6.3.2010, 10:23 vastauksena käyttäjälle: Sibelius-Akatemia uuden Musiikkitalon myötä suomalaisen taidemusiikin pelastajaksi? #18755OsallistujaTuo lied-säestystätä osaava rehtoni on niin edistyksellinen, että englanninkielisessä seminaarissakin piti 10 minuutin esityksensä suomeksi.
OsallistujaMillähän perusteella artikkelin kirjoittaja ja Sibis laajemminkin ovat ryhtyneet kutsumaan elektronista musiikkia ”elektronimusiikiksi”?
”… Karlheinz Stockhausen ja tämän elektronimusiikin pioneeriteos Gesang der Jünglinge.”
3.3.2010, 9:01 vastauksena käyttäjälle: Mielipide: Sibelius-Akatemian rehtorivalinnan tulos pettymys #18634OsallistujaTarasti ei päiväkirjassaan no 6 maininnut tuota edillisen viestin episodia…
OsallistujaKokeellinen musiikintutkimus osoittaisi, että Tarasti tuossakin väärässä. Semiotiikka ei ole empiiristä tutkimusta, vaan liian usein vain tyhjää sanoilla leikkimistä. Mutta ”tutkimusta” kyllä syntyy kun saman brandin harrastajat vertaisarvioivat toisiaan.
OsallistujaEsimerkki kokeellisesta musiikintutkimuksesta:
Tutkimus pureutuu useisiin tieteenalan ajankohtaisiin kysymyksiin. Yksi niistä on erilaisten musiikin kokemiseen liittyvien prosessien, kuten emootioiden, ilmeneminen neuraalisella tasolla. Muita aiheita ovat musiikin ja kehollisuuden välinen yhteys sekä musiikkia ja musiikillista liikettä analysoivien ja luokittelevien tietokonejärjestelmien kehittäminen.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/musiikki/tutkimus/htyOsallistujaUteliaisuuttani kurkkasin Salla Hakolan mySpacea:
http://www.myspace.com/sallahakkola
Pari ikäänkuin 70-luvun kipaletta ja sitten yksi maailman lukemattomista valaanlaulukipaleista, jotka tulivat suosioon New Agen myötä.
PS.
Sikäli kuin tiedän, nuo äänitteet valaan ”laulusta” ovat eräänlaista huijausta. Monimutkaisen prosessin tulosta, jossa taajuuksia muutetaan.21.2.2010, 8:58 vastauksena käyttäjälle: Tuon tuosta ulkomailta – Korvat auki ry avautuu maailmalle ja kulttuurituo #18718OsallistujaEn päässyt Aikamme kamarimusiikkia konsertteihin, mutta ylläkirjoittavan Korvataukilaisen musiikkia Hesarin kriitikko piti ”perinteellisenä”. Kunniakasta Korvat aukisille?
On myös mieleenkiintoista, että muut keskustelijat ovat tässä ketjussa pääosin kirjoittaneet keskustelusta (metakeskustelu) ja päätoimittaja korostaa ”pääkirjoituksissaan” kävijöiden määrää ja laatua.
Myös on mielenkiintoista, että Amfion julkaisee Tarasti päiväkirjamerkintöjä, jotka jo nyt tekstin määrällä ylittävät kaiken, mitä kesän jälkeen on julkaistu. HY:n musiikkitieteen laitos on muuten pahasti jäänyt jälkeen Jyväskylän musiikin tutkimuksesta ja Turkukin menee ohi. Semiotiikka tuottaa tekstiä ja kirjoja, mutta onko kyse musiikin tutkimuksesta vai semiotiikasta musiikin aiheista. Itse en pidä semiotiikkaa tieteenä.
-
JulkaisijaArtikkelit
