Amfion pro musica classica

Lauri Gröhn

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 8 viestiä, 226 - 233 (kaikkiaan 233)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: Virtuositeetin estetiikka? #18325
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Toki harjoittelu tekee mestarin ja ”antaa soittamisen vapauden”. Mutta on tuon vapauden väärinkäyttöä tuoda lisää tuota harjoittelua yleisön eteen. Rajojen hakeminen ja estetiikka ovat kaksi eri asia. Tätä juuri kyselin. Mikä on virtuositteetin estetiikka?

    vastauksena käyttäjälle: Mikä on asiaa? #18309
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Tämän ehdin kirjoittaa vastaukseksi Orfeukselle kun ketju sulkeutui:

    Orfeus:
    ”Onko viulun, kitaran tai pianon kieli magiaa ja mystiikkaa?”

    LG: Pythagoraan kielillä ja painoilla (monokordi) tekemät kokeet eivät tietenkään olleet mystiikka. Mystiikka tuli mukaan kun lukusuhteet otettiin maagisen ajattelun välineeksi. Mystiikka vaikutti myös siihen, ettei etteivät luvut 5 ja 7 kiinnostanee niin paljon kuin luku 3, joten Pythagoras jätti tavallaan työnsä kesken ja ” Pythagoraan laatima musiikkiteoreettinen perusta” jäi kovasti kalvakkaaksi. Rohkenen epäillä, että Pythagoras itse oli liian fiksu kaikkeen siihen hömppään, mitä hänen seuraajansa levittivät, esimerkiksi ”maa-kuu” kokosävelaskel, ”maa-merkurius” puolisävelaskel.

    Orfeus
    ”Onko sen havaitseminen, että vastaavat intervallisuhteet löytyvät kaikkialta luonnosta magiaa ja mystiikkaa?”

    LG: Numerologit löytävät lukusuhteista mistä tahan ja sopivasti pyöristäen ja approksimoiden mitä tahansa löytyy mistä tahansa. Lehtirannan hömppäkirjassa on sivukaupalla huuhaa-esimerkkejä.

    Orfeus:
    ”Onko se, että sillä, mitä me näemme ja sillä, mitä me kuulemme, on myös luonnollinen yhteys, magiaa ja mystiikkaa? (Silminnäkyvä valo on noin 40 oktaavia korkeampitaajuista värähtelyä, kuin korvinkuultu ääni.)”

    LG: Jakolaskua vain . Peruskoululaisetkin tietävät, että ääni on pitkittäistä materian värähtelyä ja valo poikittaista sähkömagneettista värähtelyä.

    Orfeus:
    ”Onko sen havaitseminen (kuuleminen), että delfiinin äänen hidastaminen (taajuuden madaltaminen) 64-kertaisesti saa sen kuulostamaan ihmisääneltä ja ihmisäänen taajuuden korottaminen (nopeuttaminen) saa sen kuulostamaan linnunlaululta ja vielä lisää nostaminen delfiinin ääneltä ym., magiaa ja mystiikkaa ja new age-hömppää, vai aivan yksinkertainen fakta?”

    LG: Nykyisin on paljolti bisnestä.

    vastauksena käyttäjälle: Keskustelua musiikin hyvyydestä #18304
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Orfeus: ”Pythagoras ei etsinyt ”universaaleja sääntöjä, joilla koko kosmos soi”, vaan totuutta, ja on tuosta porukasta ainoa, joka löysi sen (muut eivät edes etsineet). ”Totuus on vain vapaudessa” (ei säännöissä ja määräyksissä); ja vapaus vain totuudessa (ei humpuukissa ja anarkiassa). Kaikki säännöt ovat meitä vähäisempiä varten.”

    Noihin aikaan matematiikka ja fysiikka olivat alkeellisella tasolla. Magia ja mystiikka kukoistivat. Musiikkikin piti liittää mukaan maagiseen järtestelmään. Outoa on, että vielä nykyisinkin löytyy ihmisiä, jotka kytkevät musiikin maagiseen hömppään. Yhtenä esimerkkinä vaikka kultaisen leikkauksen käyttö musiikissa. Mutta karmein esimerkki tulee tässä:

    Rondo on julkaissut Erkki Lehtirannan tasoltaan kyseenalaisen kolmen aukeaman artikkelin ”Spirituaalinen musiikki nostaa taas päätään” (Rondo 12/08).

    Lehtiranta toteaa mm: ” monet New Age –kategoriaan lukeutuvat levytykset ovat funktionaalisia ja perustuvat ainakin osin myös tieteellisiin tutkimustuloksiin liittyen esimerkiksi aivoaaltoihin.”

    Yksi Lehtirannan suosikeista on 25 vuotta alalla ollut tohtori ja säveltäjä Geoffrey Thomson, jonka Center of Neuroacoustic Research on kuulemma ”alan johtavia keskuksia maailmassa. Tsekkasin laitoksen nettisivuilta linkin Methods for Stimulation of Brainwave Function Using Sound. Sieltä löytyi “Coming soon”. Laitoksessa kuulemma “neutraloidaan stressiä.” Thomsonin bravuureita on ”ikiaikaisten äänien” hidastaminen tai nopeuttaminen.

    Toinen mainittu uranuurtaja on Aftred Tomatis, ”äänen Einstein”.

    Mutta se varsinainen hauskuus alkaa artikkelin lähdeluettelossa mainitusta Lehtirannan kirjasta ”Musiikin korkeammat oktaavit.” Siitä löytyy mm. taulukko ”oktaavin sävelten fyysiset vaikutukset”, joista esimerkkinä D: ”ruuansulatus, hapettuminen, hengitys, paksusuolentulehdus, haavaumat, lymfa, ohutsuoli”.
    (sivu 28)
    Joko idea selvisi? Harvaan kirjaan on koottu yhtä paljon hömppää. Spirituaalinen huuhaa nostaa päätään …
    … ai niin. ”pyramidikompleksit ja muutkin Egyptin temppelit ovat toimineet ääni- ja energiageneraattoreina.” (sivu 47)

    vastauksena käyttäjälle: Keskustelua musiikin hyvyydestä #18303
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Pääkäyttäjä: ”Keskustelupalstan idea on ajatusten vaihto, mutta keskustelua ei synny, jos argumentit ovat kovin kryptisiä. Voisitko, lgrohn, selittää, millä periaatteella kuva ”ohjelman” ja ”metaohjelman” kautta synnyttää musiikkia? ”

    Synestesia-ohjelma ei ole sellainen piano-player softa, jota maailma on pullollaan. Esimerkkinä olkoon vaikka tämä: http://tones.wolfram.com/generate/

    Tai ohjelma, joka yrittäisi jäljitellä säveltäjien tyylejä kuten tämä: http://arts.ucsc.edu/faculty/cope/5000.html

    Tai graafinen ympäristö, jolla teosta voidaan muokata: http://www2.siba.fi/soundingscore/PWHomePage/patchwork.html

    Synestesia sw eräällä tavoin rakentaa kuvasta sävellysohjelman, joka tekee sävellyksen, midi tiedoston, ilman minkäänlaista satunnaisuutta sanan perinteisessä mielessä. Ohjelma siis tekee kuvan perusteella ratkaisevia päätöksiä, joiden lopputuloksesta ohjelmoijalla ei ole voinut olla minkäänlaista käsitystä a priori. Jokainen kuva tuottaa erilaista musiikkia ja jokaista kuvaa voidaan mekaanisesti suodattaa, jolloin myös yksittäisestä kuvasta voidaan saada lukuisa joukko sävellyksiä, kukin viidessä sekunnissa.

    Kuvat ovat metapartituureja. Viime kesänä Viitasaarella taulu sade asetettiin nuottitelineelle, katso workshop #4:

    http://vimeo.com/timeofmusic/page:2

    vastauksena käyttäjälle: Keskustelua musiikin hyvyydestä #18300
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    ”Eli tietokoneohjelma (jonka olet kirjoittanut) muuntaa (tavalla, jonka olet määritellyt) digitaalisessa muodossa olevan kuvan eli pikseliläjän värit ja hahmot musiikillisiksi parametreiksi.”

    Valitettavasti asia ei ole näin. Kuva ohjelmoi musiikin. Minun ohjelmani on vain metaohjelma.

    ”Minun mielestäni hyvä musiikki on sellaista, jonka hyvyyden, kauneuden, puhuttelevuuden ja mukaansatempaavuuden tavoittaminen vaatii vastaanottajaltaan herkkyyttä ja jonkin asteista ymmärrystä/tyylitajua (mutta joka voi toki olla hyvää, kaunista tai puhuttelevaa ilmankin).”

    Noinhan sitä usein luullaan, mutta ihminen on kultuurisesti ohjelmoitu tietynlaisen musiikin ”ymmärtämiseen”!

    vastauksena käyttäjälle: Keskustelua musiikin hyvyydestä #18298
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    ”Tietokone ei sävellä yhtään mitään. Tietokone suorittaa ohjelman, jonka ihminen on koodannut. Tämä koodi määrittelee täysin sen, millaista musiikkia ohjelma suoltaa. Koodiin on sisällytetty satunnaismuuttujia, joiden ansiosta lopputulos on joka kerta hieman erilainen, mutta ainakin tuo synestesia-sivujen hilipattelu on hyvinkin selvästi laskelmoitua: tietokone ei ole valinnut käytettyjä sointivärejä, sävelkorkeuksia ja rytmejä, vaan ohjelmoija on valinnut tietyt prosessit, joiden kautta maalauksen pikselit muuntuvat soivaksi äänimaisemaksi”

    Tietokone on valinnut sointivärit, sävelkorkeudet ja rythmit eikä satunnaismuuttujia ole. En ole koskaan kirjoittanut nuottiakaan.

    vastauksena käyttäjälle: Keskustelua musiikin hyvyydestä #18297
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    ”Kuka on performanssin esittäjä? Yleisö vai ”esiintyjä”?” (4’33”)

    Itse asiassa tuo touhua on happeningin ja performanssin välissä. Sanoisin, että esiintyhän tai esiintyjien indusoima performanssi, eli yleisön peerformanssi!

    vastauksena käyttäjälle: Keskustelua musiikin hyvyydestä #18294
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Nuo mainitsemasi säännöt ovat kaikkea muuta kuin universaaleja, ottaen huomioon, että länsimainen taidemusiikki on vain osa maapallon musiikista. Maailmaa syleileviä ne ovat.

    Cage on musiikin filosofina mielestäni humbuugimaakari, eikä hänen 4’33” edes ole sävellys vaan performanssi.

    Äänimaisemat pitäisin äänimaisemana enkä sekoittaisi niitä musiikkiin.

    Perinteinen kysymykseni kaikilla foorumeilla on, miksi näissä tietokoneen 5 sekunnissa säveltämillä ja sitten esittämillä sävellyksillä on emootioita synnyttävä vaikutus:

    http://www.synestesia.fi/music.html

Esillä 8 viestiä, 226 - 233 (kaikkiaan 233)