Amfion pro musica classica

Lauri Gröhn

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 15 viestiä, 211 - 225 (kaikkiaan 233)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: Musiikkialan koulutuksen aloituspaikkoja halutaan vähentää #18417
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Jos ja kun potentiaalisten kyvykkyyksien haravointi toimii, ei määrä lisää laatua, vaan on haitallista.

    vastauksena käyttäjälle: Musiikkialan koulutuksen aloituspaikkoja halutaan vähentää #18414
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Suomen vahvuus on ollut, että lahjakkuudet on pystytty melko kattavasti seulomaan esiin. Jos lahjakkuuteen liittyy motivaatio ja pitkäjännitteisyys, löytyy joukosta harvakseen huippujakin.

    Luultavasti musiikillinen lahjakkuus on niitä helpoiten tunnistettavia lahjakkuuden alueita. Siksi tietyn vaiheen jälkeen ei luulisi olevan järkevää pitää yllä suuria volyymeja. Alasajossa voi olla järkeä.

    vastauksena käyttäjälle: Virtuositeetin estetiikka? #18348
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Asiaa voisi lähestyä kysymällä, erottaako suuri yleisö syvällisen tulkinnan vähemmän syvällisestä? Teknisen taituruuden suuri yleisö kyllä tunnistaa.

    vastauksena käyttäjälle: Mikä on asiaa? #18316
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Orfeus:
    ”Lehtirannan lähteiden joukossa on kuitenkin (myös) täsmällisesti ja huolellisesti toteutettuja, empiiristieteellisen todentamisketjun kaikki kriteerit täyttäviä, ansiokkaita tutkimuksia,”

    Katsotaanpas!

    ABELL: TALKS WITH GREAT COMPOSERS (CITADEL PRESS, 1994)
    Sata vuotta sitten tehtyjä haastatteluja. Ei mikään tutkimus.

    BERENDT: THE WORLD IS SOUND (DESTINY BOOKS, 1991
    New ageen haksahtaneen lehtimiehen kirja. Ei mikään tutkimus.

    DANIELOU: MUSIC AND THE POWER OF SOUND (INNER TRADITION, 1995)
    ”Alain Danielou was thefirst to wake up the West to the universality of musical harmony and its potential for planetary consciousness”
    Tuskin vaatii kommentointia

    JENNY: CYMATICS. A STUDY OF WAVE PHENOMENA AND VIRBRATION (MACROMEDIA, 2001)
    Symatiikan isä, tutki äänen värähtelykuvioita levyissä ja kalvoissa. Perusfysiikkaa. Steiner-koulun opettaja ja lääkäri. Ei mikään tutkimus.

    SCOTT: MUSIC, ITS SECRET INFLUNCE THOUGOUT THE AGES (THE AQUARIAN PRESS,1958)
    Okkultisti, new agen harrastaja jo ennenkuin se tuli muotiin, Ei mikään tutkimus.

    LEHTIRANTA: MUSIIKIN KORKEAMMAT OKTAAVIT (DIALOGIA, 2004)
    Kritiikitön kokoelma kaikenlaista hömppää.

    vastauksena käyttäjälle: Muusikko! Tule pois ansioluettelon takaa #18413
    Lauri Gröhn
    Osallistuja
    vastauksena käyttäjälle: Virtuositeetin estetiikka? #18345
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    ”Tärkein lähdeteokseni on ollut suomenkielisen wikipedian artikkeli ”Musiikki”

    Niinpä.

    vastauksena käyttäjälle: Mikä on asiaa? #18314
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    ”Lehtirannan lähteiden joukossa on kuitenkin (myös) täsmällisesti ja huolellisesti toteutettuja, empiiristieteellisen todentamisketjun kaikki kriteerit täyttäviä, ansiokkaita tutkimuksia,”

    Mainitsepa jokin noista ansiokkaista tutkimusista.

    Noista viritysjärjestelmistä sen verran, että satutko tietämään, mitä viritystä Back käytti teoksessaan Das Wohltemperirte Clavier ja mistä Suomesta löytyisi noin viritetty soitin?

    vastauksena käyttäjälle: Virtuositeetin estetiikka? #18342
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Nimimerkkien kanssa on vaikea keskustella, koska ei voi tietää keskustelijoiden taustaa ja kontekstia. Olen tässä yrittänyt aktivoida musiikin filosofiaan liittyvää keskustelua, koska sattuneesta syystä asia kiinnostaa minua.

    Haluaisin siksi nyt kysyä, mitkä musiikin filosofian kirjat ovat tuttuja hermekselle, orfeukselle ja mangustille? Tai mahdolliset musiikin filosofian kurssit? Päätoimittajakin voisi vastata.

    vastauksena käyttäjälle: Virtuositeetin estetiikka? #18340
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Ei tässä ollut kyse mitkä sävellykset ovat virtuoosisia, vaan mikä on virtuositeetit estetiikka. Mikä tekee virtuoosikappaleista kuuntelemisen arvoisen? Miksi yleisö arvostaa niitä? Jne.

    Voitte valita omat suosikkenne…

    Minun väitteeni on, että kyseessä on pelkkä sirkus.

    vastauksena käyttäjälle: Virtuositeetin estetiikka? #18336
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    ”…a virtuoso was, originally, a highly accomplished musician, but by the nineteenth century the term had become restricted to performers, both vocal and instrumental, whose technical accomplishments were so pronounced as to dazzle the public.”

    http://en.wikipedia.org/wiki/Virtuoso

    vastauksena käyttäjälle: Virtuositeetin estetiikka? #18334
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Toki. Kaikki taitavuus ei ole virtuositeettia. Harjoittelussa käytetään niitä metodeja mitkä on hyväksi havaittu. Mutta kun virtuosiikappaleita ei käytetään harjoitteluun, vaan esitetään yleisölle, onko kyseessä musiikillinen estetiikka vai sirkuksen estetiikka?

    vastauksena käyttäjälle: Virtuositeetin estetiikka? #18331
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Soittajan kannalta ehkä, mutta entä yleisön kannalta, johon aloitusviestissä lähinnä viittaan? Formulan toisinto vain vaiko jotain enemmän?

    vastauksena käyttäjälle: Virtuositeetin estetiikka? #18329
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Hermes:
    ”Ovatko soittajat todellakin temppujen katalysaattoreita?”

    Ilmeisesti nykymusiikki ei ole Hermeksen heiniä, mutta kyselepä itse nuorilta säveltäjiltä tuota asiaa. Halu on molemmin puolinen. Säveltäjä haluaa jotain uutta ja tilaaja myös.

    Pönöttäjien suurin nautinto ovat juuri nuo virtuoosikappaleet, joiden jälkeen voi turvallisesti hakata käsiä yhteen.

    Hermes:
    ”Puolestani olen sitä mieltä, että Beethoven elää, mutta suurin osa ”nykyttäjistä” synnyttää kuolleita lapsia.”

    Olen käynyt taidemuseoissa eri puolilla eurooppaa. Ei kuolleiden taiteilijon suuruus ole nykysäveltäjien vika vaan nyky-yleisön. Peruutuspeilin avulla ei vain ajetaan eteenpäin. Beethovenilla oli kai siinä 140 opusta. Tyypillinen nyky-yleisön edustaja on kuullut niistä ehkä kymmenesosan. Siinä vasta ”kuolleita lapsia”.

    Itse asiaan palatakseni, minua kiinnostaa edelleen otsikon kysymys.

    vastauksena käyttäjälle: Virtuositeetin estetiikka? #18327
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    ”Pitkästyneet soittajat hakevat kvasihaasteita”; tuollaista ajatusta ei voi syntyä jos hiukankin ymmärtää, mistä musisoinnissa on kysymys. ”

    Nykyisin instrumentalistit tilaavat kiitettävän usein uusia sävellyksiä. Tyypillistä on, että sävellyksiin halutaan ”kitkaa”, temppuja joita muut eivät ole tehneet. Tuo on juuri sitä ”virtuositeettia” mihin olen viitannut.

    Turha niitä kuolleita säveltäjiä on tähän kaivaa. Museomusiikilla on ihan oma estetiikkansa. Yleisö voi turvallisesti haltioitua esittäjän taidoista.

    vastauksena käyttäjälle: Mikä on asiaa? #18311
    Lauri Gröhn
    Osallistuja

    Orefeus:
    ”Harhaanjohtavan tai perättömän tiedon levittäminen – ja (mm.) L.G.:n oman tietokoneohjelman mainostaminen ”

    LG: Ohjelmani ei ole myynnissä, mutta olen ihan ilmaiseksi generoinut 30 kipaletta minulle lähetetyistä valokuvista, jotka (Ilman kuvia) kuultavissa sivuiltani (Music generated from visitors pictures). Olen myös pitänyt esitelmiä Jyväskylän yliopistossa, Helsingissä tietojenkäsittelyopin ja musiikkitieteen laitoksilla ja päärakennuksessa yhdessä konferenssssai. Musiikkia on esitetty Viitasaarella, Tapiolatalossa ja oikein musiikikoiden toimesta ensi kesäksi tilatun sävellyksen puitteissa. Kun tietokoneohjelmani säveltää, miksi siitä ei voisi kertoa, koska ainakin omien tietojeni mukaan softa on paras lajissaan maailmassa. Muutan mielelläni käsitykseni, jos aihetta ilmaantuu. Olisiko haastajaa?

    Orfeus:
    ”Edes yliopistoissa ei tiedetä, mitä esim. magnetismi todella on. Ettei vain ”magiaa ja mystiikkaa”!”

    LG:Teoreettisen fyysikon koulutuksellani voin valistaa sinua, että luonnontieteet eivät edes pyri vastaamaan kysymykseen ”mitä jokin on”. Se on metafysiikan ”suuri tehtävä” ja tuloksettomuus puhuu puolestaan.

    Orefeus:
    ”Aikamme ”kehittynyttä fysiikkaa”(?) edustava” tieto” siitä, että ”ääni on pitkittäistä materian värähtelyä” on yhtä käyttökelpoinen muusikolle ja säveltäjälle, kuin ”tieto” siitä, että ”valo on poikittaista sähkömagneettista värähtelyä” kuvataiteilijalle, tai ”tieto” siitä, että ”ihminen on kaksijalkainen eläin” kirjailijalle ja runoilijalle.”

    LG: Kommentoin lähinnä tätä Orfeuksen oivallusta: ”Silminnäkyvä valo on noin 40 oktaavia korkeampitaajuista värähtelyä, kuin korvinkuultu ääni.”

    Orfeus:
    ”Pythagoraan opit sävelistä, sävelsuhteista, sävel- ja viritysjärjestelmistä (ym.) sen sijaan ovat sellaisenaan tai eri tavoin sovellettuina ja muunneltuina kaikkein oleellisinta ja keskeisintä muusikon ja säveltäjän perustietoa ja taitoa ja ilmaisuvarantoa.”

    LG:Viritysjärjestelmiä on satoja. Pythagoraan ansio oli siinä, että hän ensimmäisenä systematisoi tiettyjä asioita. Ja jos muistan, Pythagoras ei käsitellyt eri tyyppisiä puhaltimia ja kalvoja musiikin mielessä.

    Ja toistan vielä, että tuo kirja ERKKI LEHTIRANTA: Korkeammat oktaavit (Dialogia 2004) on absoluuttisen täydellistä roskaa, jossa täysi vastuu on lukijalla.

Esillä 15 viestiä, 211 - 225 (kaikkiaan 233)