Etusivu › Foorumit › Muut aiheet › Virtuositeetin estetiikka?
Eilisessä Cage illassa oli I Chingillä tehty viulusävellys, joka vaati virtuoosin taitoja. Soittaja totesi, että Cage sävellyksen virtuoisiteetti on täysin toisenlaista kuin esim. Paganiinin, johon liittyy kauneusarvojakin.
Eli Cage sävellyksessä on juuri tyhjänpäiväistä enemmän/nopeammin/korkeamme hömppää kuin urheilusta. Urheilun filosofiahan on: Urheilun filosofia: olla paras jossakin tyhjänpäiväisessä.
Kannattaako sormiharjoittelun tarpeiksi tehtyjä teoksia esittää konserteissa?
Eikai se, että teos on ’etydi’ rajaa pois sitä, että se voi myös olla taiteellisesti painokas? Ymmärtääkseni viittaat (konsertti)etydeihin.
Tempullisesti painokas…
…vai hetkinen, viittasitko Glassiin?
Höh