- Tämä aihe sisältää 0 vastaukset, 1 ääni, ja päivitettiin viimeksi 15 vuotta, 5 kuukautta sitten toimesta.
Esillä 1 viesti (kaikkiaan 1)
Esillä 1 viesti (kaikkiaan 1)
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Muusikko-lehden toukokuun numerossa haastellaan palkinnonsaajaa mittavasti. Monille voi olla yllättävää, että klarinetisti toimi 80-luvun alussa varaäänenjohtajana Kansallisoopperan orkesterissa. Kriikku kertoo myös tutustumisestaan uuteen musiikkiin, Paavo Heinisen ja Magnus Lindbergin soolokappaleiden kautta: ”Kun ei siihen ole mitään suhdetta, niin sehän vain naurattaa, että mitä nuo täällä pelleilevät. Siellä me silloin tirskuttiin, mutta ei mennyt kauan, kun itse pääsin kiinni siihen musiikkiin.”
Samoihin aikoihin Kriikku hankki myös basettiklarinetin, jolla on mahdollista soittaa esimerkiksi Mozartin konserton alkuperäisversio. Hän myös toi Istanbulin-lomaltaan tuliaisena myös metallisen turkkilaisen klarinetin, jota voi kuulla Ismo Alangon kappaleessa Värityskirja. Etnistä musiikkia soittava muusikko puhuu amatööriydestä positiivisena asiana: ”Amatöörihän tarkoittaa innokasta asian harrastajaa, jopa rakastajaa. Siinä omassa jutussa menee helposti niin kireälle, että siitä häviää se spontaani innostus. Jostakin se pitää saada.”