- Tämä aihe sisältää 1 vastaus, 2 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 14 vuotta, 8 kuukautta sitten toimesta.
Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)
Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Etusivu › Foorumit › Päiväkirjat › Hakuammuntaa
Mutta missä määrin säveltäjällä on mahdollisuus eksyä erilaisille poluille ja jopa umpikujiin säilyttäen kuitenkin uskottavuutensa kriittisen musiikkiyleisön ja ammattikunnan silmissä?
Yleisö, muusikot ja kollegat ovat luultavasti vain ilahtuneita säveltäjän tyylillisistä ”harhapoluista”. Ongelman voivat muodostaa apurahalautakunnat, festivaalijärjestäjät ja levytuottajat – eli juuri ne tahot, joiden tehtävänä on luokitella musiikkia toisistaan eristettyihin karsinoihin ja pitää yllä järjestystä! Säveltäjää on vaikeaa markkinoida, jos hänen musiikkinsa identiteetti ei ole kahdella sanalla määriteltävissä.
Puhumattakaan siitä, että tietokoneeni säveltää kuvista musiikkia generoiden enkä minä: http://www.synestesia.fi/
Väki väittää, että minä olen säveltäjä, vaikka en ole nuottiakaan kirjoittanut. Katsotaan sitten kun jokainen voi iPhonella kuunnella kuvia.