Vastaa aiheeseen: Kuoro Musiikkitaloon

..tässäkin lienee ajateltavaa e n n e n k u i n päästään musisoimaan. Kirjoitan omia ajatuksiani myöhemmin, mutta annetaan tässä ääni ”Kyrsiintyneelle kuorolaulajalle” (HS 7.10.2011)
Jos tuossa ei ole asiavirheitä, niin huonolta kuullostaa..

Kyrsiintynyt kuorolaulaja, 7.10.2011 klo 14.13
(..Hyviä pointteja.) Itselleni ja monelle muulle kuorolaulun puoliammattilaiselle kuoron suurimmat ongelmat liittyvät kuoron perustamisen motiiviin ja menettelyyn. ??

Aiemmin tilanne on ollut se, että sinfoniaorkesterit ovat käyttäneet olemassa olevia kuoroja. Usein mukana on ollut useampi kuin yksi kuoro. Yleensä näissä tilanteissa orkesteri on maksanut kuorolle palkkion, laulajat siis eivät ole saaneet mitään (pois luettakoon muutama RSO:n ja Helsingin kamarikuoron yhteisproduktio). Näin on saatu enimmäkseen menestyksekkäästi esitettyä niin helpohkoja massakuoroteoksia kuin supervaikeita Schönbergejä, Messiaenejä ja Webernejä. Miksi tätä toimintaa ei voisi jatkaa ja kehittää? ??

Uuden kuoron taiteellinen taso on tässä vaiheessa kysymysmerkki. Ei voi olettaa, että yleisestä koelaulusta saataisiin 80 laulajan vapaaehtoisjoukko, jolla olisi valmiiksi riittävät äänelliset ja muusikolliset taidot tehdä töitä ammattiorkestereiden rinnalla. Kuorolaulun kehittyminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja ennen kaikkea vahvaa, laulun päälle ymmärtävää johtajaa. Valitettavasti Tapani Länsiö ei ole uransa aikana antanut riittävää näyttöä kyvyistään kuoronjohtajana. Siinä häntä ei mielestäni voi kutsua ammattilaiseksi. Tilanne on samanlainen, kuin jos Musiikkitaloon perustettaisiin korkean profiilin orkesteri ja sen johtajaksi kutsuttaisiin vaikkapa Hyvinkään orkesterin taiteellinen johtaja.??

Kuorolaulu ihan oikeasti on taidetta, ei pelkästään ompelukerhotoimintaa. Sen vieminen korkealle tasolle on tasan yhtä vaikeaa kuin orkesterin kehittäminen.??

Itse en näe Musiikkitalon kuorolla olevan loistokasta tulevaisuutta. En usko, että se pystyy ikinä esittämään massakuoroteoksia paremmin kuin esimerkiksi Helsingin Filharmoninen kuoro saati sitten hyvin vaativia teoksia paremmin kuin pienet, huipputaitavat kuorot.??

Ainoa tapa nostaa orkesterien kuoroproduktioiden tasoa merkittävästi olisi perustaa ammattikuoro. Tässäkin toki on suuret epäonnistumisen mahdollisuudet.??

Myös Musiikkitalon kuoron perustamiseen liittyy outoja piirteitä. Vaikka Sibelius-Akatemia selkeästi on hommassa mukana, asiasta ei mitenkään informoitu esimerkiksi kuoronjohdon professori Matti Hyökkiä. Siitä, millä tavalla tämän mallinen kuoro voitaisiin saada toimimaan, ei ole konsultoitu ketään maamme muistakaan ammattikuoronjohtajista. He lukivat asiasta Helsingin Sanomista. Menettely on siis ollut täysin suljettu ja taiteellisen johtajan valinta vähintäänkin hämmentävä.??

Myönnän, että tämänkaltainen kuoro voisi toimia, jos sillä olisi karismaattinen huippumuusikko johtajanaan. Itseäni ei haittaa yhtään se, että puoliammattilaisena kuorolaulajana en nyt saakaan mahdollista saada lisää rahaa. Hommassa sapettaa vain se, että järjestelyllä viedään osaavilta, ammattitaitoisilta kuoronjohtajilta sekä taitavilta, yhteen hioutuneilta yhtyeiltä mahdollisuus tehdä työtä orkestereiden kanssa. Enkä ole ainoa, ketä sapettaa.?