Vastaa aiheeseen: Musiikki synnyttää kuvia, eli johdatus cymatiikkaan

Vielä kertauksen vuoksi. Nuo koneenrakennus-, lämpökuvaus-, linnunsiipi-, postimerkkeily- ym. esimerkit
olisivat analogisia Jennyn tutkiman ilmiön kanssa, jos niissä olisi jollakin (värähtely-)impulssilla saatu ensin aikaiseksi
kone-, lämpö-, lintu-, siiven liike-, postimerkki-, paperi-, leima- ilmiöt johonkin ilmenemisalustaan tai -ympäristöön,
joita sitten tutkittaisiin, analysoitaisiin ja kuvattaisiin; ja jotka kaikki olisivat hävinneet vähitellen näkyvistä
ja lakanneet lopulta kokonaan olemasta olemassa sen jälkeen, kun ne ilmestyttänyt impulssi olisi vaiennut.

LG ”Enkä edes yritä väittää, etteikö Hans Jenny olisi voinut tehdä myös tieteellisesti kiinnostavaa työtä.”

Joku täällä on kuitenkin yrittänyt väittää, ettei Hans Jennyn työ ole edes mikään tutkimus, eikä hänen tutkimuksensa kohde edes mikään ilmiö;
ja osoittanut, ettei ymmärrä, mitä sanat ’tutkimus’ ja ’ilmiö’ tarkoittavat;
ja paljastanut ”analogioillaan”, ettei ole alkuunkaan tajunnut, mistä Jennyn tutkimissa ilmiöissä on kyse.

…”Asiaan perehtyminen tuossa mielessä ei minusta vain ole kiinnostavaa.”

Hans Jennyn tutkimustyö ja siihen perehtyminen ei siis ole kiinnostavaa tieteellisessä mielessä, vaan pelkästään hömppämielessä.
Ja ainoa kiinnostava lähde on jälleen kerran ja aina vain ”Lehtirannan hömppäkirja”.

Lehtirannan hassu lause – jollainen on omiaan viemään uskottavuuden koko asialta (ja myös Jennyltä, Händeliltä, Messiaalta ja Pythagoraalta) –
ei kerro mitään Jennyn tavoitteista, koska lause ei ole peräisin Hans Jennyltä, vaan Lehtirannalta.

Lehtiranta puolestaan on poiminut sen internetistä (tai jostakin new age-kirjallisuudesta), joka on täynnä vastaavantasoisia lauseita.
Niiden lähteenä on useimmiten ”my source” tai ”our source”.

Kymatiikan eli kymatologian uranuurtaja, tiedemies Hans Jenny kuoli vuonna 1972.
Sen jälkeen hänen nimiinsä on pantu erilaisissa new age- ym. yhteyksissä milloin mitäkin;
ja tutkimuksiaan sovelleltu milloin mitenkin. Niistä Jenny ei ole millään lailla vastuussa.

Jos Lehtiranta ja LG olisivat tutustuneet Hans Jennyn tutkimuksiin ja teksteihin kunnollisesti,
he tietäisivät, että pentagoni- (viisikulma- tai -sakara-) muodon tuottamiseen ei tarvita Händelin Messias-oratoriota,
pythagoralaista, eikä mitään muutakaan veljeskuntaa; pyhiä, eikä epäpyhiä symboleita.
Kyse on paljon perimmäisemmästä asiasta. Niin perimmäisestä, että siihen riittää vain yksi ainoa sävel tai intervalli.

Kyseinen muoto saadaan yksinkertaisimmin tuotetuksi vain yhdellä äänitaajuudella (sävelellä) siten,
että vain sen amplitudia (äänenvoimakkuutta) muutetaan, jolloin (esim.) vesipisara muuttaa (siihen kohdistetun värähtelyn vaikutuksesta)
muotoaan alkutilastaan solun jakautumista muistuttavien (muoto-)vaiheiden kautta erilaisiksi monikulmioiksi (polygoneiksi).

Toinen tapa on käyttää kahta kvinttisuhteessa (3:2) toisiinsa olevaa äänitaajuutta,
sävelten keskinäistä amplitudia (ja vaihetta) muunnellen ja siten muodon terävyyttä tai pyöreyttä (ym.) vaihdellen.

Katsokaapa uudelleen tuota (suurennetun) vesipisaran muotodynamiikkaa esittelevää linkkiä http://www.youtube.com/watch?v=fCXZF3NiPIk&feature=related
Kohdassa 06:50 näette juuri kyseisen muodon, matalalla (kuulumattomissa olevalla) säveltaajuudella (tai taajuuserolla) tuotettuna.

Jälkimmäinen lause – jonka LG tulkitsee osoitukseksi Jennyn ”puhtaasta new age uskonnollisuudesta” – on kyllä peräisin Hans Jennyltä.
Lause ei kuulu: ”mitä enemmän new age-hömppään uskoo, sitä selvemmäksi käy, että ääni on luova prinsiippi*”,
vaan: ”mitä enemmän näitä asioita tutkii, sitä selvemmäksi käy, että (soiva) ääni on luova alkuvaikute, eli perimmäisin, ensisijaisin alkutekijä”
(joka tuottaa – sekä fysikaaliselle ilmiömaailmalle, että fysiologiselle, orgaaniselle elämälle ominaisen –
luvun, rytmin, polaarisuuden, suhteiden, symmetrian, samankeskisyyden, muodon, geometrian, liikkeen, sykkeen, muodonmuutoksen ja [kulmamuutos-]voiman harmonian)

*prinsiippi = pr(e)-incipe = ennen alkua (oleva), e(n)sialku tai perialku à pr(e)-incip-al(l) = perialku(inen) [kaikelle]

Vaikka Jenny olikin antroposofi, hänen (po.) johtopäätöksensä ei perustu minkäänlaisiin
hengentieteellisiin tai uskonnollisiin aatteisiin, uskomuksiin, tai otaksumiin,
vaan 14 vuoden huolellisiin, empiiristieteellisiin tutkimuksiin ja tarkkoihin havaintoihin,
jotka ovat milloin tahansa, missä tahansa, kenen tahansa toistettavissa ja todennettavissa.
Niiden tekijän ja tutkijan ei lähtökohtaisesti tarvitse uskoa mihinkään.

Käsitteet ’uskonnollisuus’ ja ’tieteellisyys’ ja se, miten ne eroavat toisistaan, näyttävät menevän yhtä autuaasti sekaisin, kuin, kaikki muutkin merkitykset.
”Puhdasta new agea” ei ole olemassa.
’New age’ kattaa epäyhtenäisen joukon erilaisia, höllästi toisiinsa liitettävissä olevia asioita, aatteita, liikkeitä ja uskomuksia,
jotka kaikki kakkivat vielä kapaloissaan* silloin, kun Jenny teki tutkimuksiaan. *(nyt niistä jotkut jo konttaavat)

Hans Jennyn tekstiä on ilo lukea täydellistä perehtyneisyyttä ja asianhallintaa osoittavan, huipputiedemiehelle ominaisen,
kirkkaanselkeän ilmaisunsa vuoksi; ja juuri siksi siitä puuttuukin kaikenlainen huuhaa ja hömppä!

”Puoskaribisneksestä” sanon vain, että erilaiset äänitaajuuksia ja sävelharmonioita käyttävät terapia- ja hoitomuodot
ovat niin pehmeitä, että niillä ei koskaan aiheuteta hoidettavalle minkäänlaista vahinkoa.
Lääketeollisuuden biljoonabisnestä pyörittävän – solufysiologiaa ja immuunijärjestelmää synteettisillä (myrkky)valmisteilla kuormittavan –
”virallisen” lääketieteen menetelmistä ei voi sanoa samaa.