Amfion pro musica classica

Sebastian Hillin Snap Music Teosto-palkintoehdokkaana

Teosto-ehdokkaat. Kuva © AJ Savolainen

Teosto-ehdokkaat. Kuva © AJ Savolainen

Teosto-palkintoehdokkaiksi on valittu tänä vuonna seitsemän teosta. Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Jos palkinnon saa yksi teos tai teoskokonaisuus, palkintosumma on 25 000 euroa. Jos palkinto jaetaan useamman teoksen kesken, palkintosumma on enintään 40 000 euroa.

Ehdokkaana olevat teokset ja teoskokonaisuudet on julkaistu tai kantaesitetty vuoden 2018 aikana.

”Teosto-palkinnon esiraati on erinomainen näköalapaikka Suomessa eri muodoissa julkaistavan musiikin tilaan. Kaksi vuotta raadissa ovat olleet avartava kokemus”, toteaa esiraadin puheenjohtaja, muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen. “Suomalaisten musiikillinen luomisvoima on erinomaisessa terässä, genreistä riippumatta, ja jokaisella vuodella tuntuu olevan oma persoonallisuutensa. Tänä vuonna taidemusiikki ja omintakeiset tulkinnat siitä, mitä on pop, tuntuivat erityisen vahvoilta alueilta. Ehdokkaiden valinta oli tänäkin vuonna vaikeaa, mutta uskomme pystyvämme tarjoamaan voittajan valitsevalle tuomaristolle erittäin antoisan urakan”, Tolonen jatkaa.

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto-palkinnolla musiikintekijät ja -kustantajat nostavat vuosittain esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaetaan 16. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Esiraadin ja tuomariston kokoonpano

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna muusikko-musiikkitoimittajat Arttu Tolonen (esiraadin pj), Tuuli Saksala ja Amanda Kauranne, Pori Jazzin taiteellinen johtaja Mikkomatti Aro, musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist, muusikko Eriikka Maalismaa ja dj Bunuel.

Palkinnon saajan tai saajat ehdokkaiden joukosta valitsee nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat viime vuoden Teosto-palkintovoittajat Astrid Swan ja Joona Toivanen sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet professori Tuija Hakkila-Helasvuo (Taideyliopiston Sibelius Akatemia) ja musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari (Nelonen Median radiot).  Teosto-palkintovoittaja julkistetaan Musiikkitalon Ravintolassa torstaina 25. huhtikuuta pidettävässä tilaisuudessa.

Esiraadin valitsemat Teosto-palkintoehdokkaat perusteluineen:

  • Snap Music – Sebastian Hilli
    Sebastian Hillin sävellys Snap Music. Hilli maalaa teoksessaan häkellyttävän tarkan kuvan turboahdetusta, omaa ääntään nopeammasta ja informaatioähkyyn taipuvaisesta, rajattua huomiokykyä raastavasta ajastamme. Sävellys tanssii taitavasti kaaoksen veitsenterällä, imien siitä energiaa ja inspiraatiota.
  • Ođđa Áigodat – Solju
    Hilda Länsmanin ja Ulla Pirttijärven sävellykset ja sanoitukset sekä Samuli Laihon ja Teho Majamäen sovitukset levyllä Ođđa Áigodat. Soljun levy on häikäisevän kaunista ja suurieleistä pop-musiikkia, yhtä aikaa lokaalia ja globaalia. Sen juuret ovat saamelaisessa traditiossa, mutta se aukoo uusia uria maailmalle. Levyn nimi on kuvaava: Uusia aikoja!
  • Love – Color Dolor
    Stina Koistisen ja Nicolas Rehnin sävellykset, sanoitukset ja sovitukset levyllä Love. Koistinen ja Rehn ovat sävellyksillään ja sovituksillaan luoneet Color Dolorille poikkeuksellisen vahvan ja ainutlaatuisen maailman. Albumi on mielenkiintoinen kokonaisuus, joka koostuu sekä häkellyttävän hienoista ja paikoin jopa röyhkeistä popkappaleista että pienieleisistä teoksista, jotka muistuttavat enemmän äänimaisemaa kuin perinteistä laulua.
  • Taika tapahtuu – Litku Klemetti
    Litku Klemetin sävellykset ja sanoitukset levyllä Taika tapahtuu. Litku Klemetti esittäytyy levyllään taitavana säveltäjänä, jolla on ilmiömäinen taito kuljetella monipolvisia melodisia kuvioita. Sanoitukset tukevat kokonaisuutta kertoen kiemuraisia tarinoita arkisista asioista, joista muodostuukin juonen edetessä suuri seikkailu.
  • Tuomas Palonen – Tuomas Palonen
    Tuomas Palosen sävellykset ja sanoitukset levyllä Tuomas Palonen. Tuomas Palosen levy on mystiikkaa huokuva, mestarillinen sekoitus suomalaista kansanmusiikkia ja anglo-amerikkalaista folk-perinnettä, kiinni yhtälailla historiassa ja nykyisyydessä, perinteessä ja tekijänsä persoonassa.
  • Under the Arching Heavens: A Requiem – Alex Freeman
    Alex Freemanin kuoroteos Under the Arching Heavens: A Requiem Aleksis Kiven, Viljo Kajavan, Edith Södergranin, Siegfried Sassoonin ja Walt Whitmanin teksteihin. Freemanin vaikuttava kuoroteos pureutuu yhteen kansallisista kipupisteistämme, aseenaan kauneus. Sopusuhtainen ja syvällinen teos kutsuu hiljentymään ja tarjoaa lohtua hetkiin, jolloin olemme kasvokkain kaiken katoavaisuuden kanssa.
  • Vihapuheita ja rakkauslauluja – Laineen Kasperi
    Kasperi Laineen ja Pekka Luostarisen sävellykset ja sovitukset sekä Kasperi Laineen sanoitukset levyllä Vihapuheita ja rakkauslauluja. Teräväkatseinen lyyrikko onnistuu uudella levyllään tekemään henkilökohtaisesta yleistä. Ja poliittista. Vihapuheita ja rakkauslauluja kertoo maailmastamme ajattomalla tavalla, joka kestää kuuntelua vuosikymmenestä toiseen.

Helmi Vesa -pianokilpailu alkaa huomenna 7.2.

Helmi Vesa -pianokilpailun kilpailujärjestys on arvottu: Iiro Pulkkinen aloittaa yli 18-vuotiaiden kilpailusuoritukset torstaina 7.2. . Sunnuntaina alle 18-vuotiaiden kisan käynnistää Tähe-Lee Liiv.  Kilpailua voi seurata Uniarts TV:n välityksellä osoitteessa www.uniarts.fi/uniartstv.
.
Edellisessä, vuoden 2015 kilpailussa, palkittiin viisi opiskelijaa  kahdentuhannen euron palkinnolla: Hannu Alasaarela, Juho Lepistö, Sauli Lämsä, Ayane Matsuura ja Thomas Puissochet. Heistä varsinkin Alasaarela ja Lepistö ovat niittäneet menestystä kilpailun jälkeen. Aiempien kilpailujen palkittuja ovat mm. Tuomas Turriago ja Ville Matvejeff.
.
Kilpailu on nimetty musiikinopettaja Helmi Vesan  (1895-1971) mukaan. Testamentissaan hän määräsi, että puolet hänen Sibelius-Akatemian säätiölle jättämänsä omaisuuden tuotosta on käytettävä rahaston pääoman kartuttamiseen ja puolet pianonsoiton edistämiseen.
.

Violences pohtii väkivaltaa ja vallankäyttöä

violence_blobid1_1548924310377

Kansallisoopperan Alminsalissa esitettävä Violences tarjoaa musiikkiteatteri-illan (6.2., 8.2. ja 9.2.), jossa yhdistetään ensi kertaa kaksi rikasta teosta. Esitykset toteutetaan Musica nova Helsinki -festivaalin ja Kansallisoopperan yhteistyönä.

Violences yhdistää kaksi teosta: Hans Werner Henzen Katharina Blumin elokuvamusiikin ja Juha T. Koskisen monikielisen musiikkiteatteriteoksen Ophelia/Tiefseen, joka perustuu useaan Ofelia-tekstiin. Koskisen teos sai kantaesityksensä Pariisissa helmikuussa 2017 ja nyt se nähdään uudistettuna versiona Alminsalin näyttämöllä. Ohjaaja Aleksi Barrièren ja kapellimestari Clément Mao-Takacsin johtaman musiikkiteatteriryhmä La Chambre aux échosin esitys avaa uusia tapoja kertoa tarinoita, joista perinteisesti vaikenemme.

”On puistattavaa, miten Hamlet hyväksikäyttää Ofeliaa ja miten Shakespearen näytelmän henkilöt häntä kohtelevat. #MeToo tuli kantaesityksen jälkeen, ja nyt teos näyttäytyy vielä uudella tavalla”, säveltäjä Juha T. Koskinen pohtii. ”On kiinnostavaa, mitä näistä teksteistä syntyy kun niitä valotetaan eri kulmista. Esityksen videoelementit tuovat vielä oman tasonsa.”

Pääosissa ovat kaksi oman alansa virtuoosia, näyttelijä Thomas Kellner ja alttoviulisti Vladimir Percevic. Kansallisoopperan orkesteri toimii teoksen moniulotteisena äänimaisemana ja tragedian keskeisenä kuorona. Libretistinä ja ohjaajana teoksessa on suomalais-ranskalainen Aleksi Barrière.

Keskustelutilaisuus lauantaina 9.2. klo 14 Alminsalin lämpiössä: Ofeliasta Laura Palmeriin: naisen asema taiteessa

Hamletin rakastaja Ofelia näyttäytyy Violences-esityksessä rooleissa, joita hänelle on vuosisatojen mittaan kertynyt. Ofelia on toisinaan ollut tunteellinen ja passiivinen uhri, toisinaan hysteerinen koekaniini tai vallankumouksellinen sankaritar. Hän on yksi naismyyteistä, joiden kautta kulttuurimme käsittelee naisten statusta miesten yhä hallitsemassa maailmassa.
Paneelikeskustelussa eri alojen naistekijät tarttuvat näihin myytteihin ja pohtivat sitä, miten ne näkyvät nykypäivän naisen elämässä. Millaisia tarinoita on tärkeä tuoda esiin vuonna 2019 ja miten?

Mukana keskustelemassa:
Aina Bergroth, dramaturgi
Salla Hakanpää, sirkustaiteilija
Sofi Oksanen, kirjailija
Lotta Wennäkoski, säveltäjä

 

FIBO:n Contemporary Baroque Ritarihuoneella ti 5.2.

Antti Tikkanen

Antti Tikkanen, viulu ja liidaus 5.2.

Suomalaisen barokkiorkesterin Ritarihuoneen residenssisarjan kevään avauskonsertissa 5. helmikuuta klo 19 kuullaan periodisoittimille sävellettyä uutta musiikkia. Miksi barokkiorkesteri soittaa nykymusiikkia? Tavallaan on kuitenkin kyse paluusta vanhaan käytäntöön: esimerkiksi barokin aikana soitettiin vain kyseisen ajan musiikkia, ei vaikkapa 200 vuoden takaisia teoksia. Siksi FiBOkin haluaa tarjota mahdollisuuksia nykysäveltäjille; emmehän edes tiedä, vaikka uudet teokset olisivat tulevaisuuden musiikin valtavirtaa!

Contemporary Baroque -nimen saanut konsertti esittelee Anna Thorvaldsdottirin, Jesper Nordinin, Sarah Nemtsovin ja Max Richterin musiikkia. Esimerkiksi Thorvaldsdottirin Shades of Silence -sävellystä on kuvailtu meditatiiviseksi, ja Nemtsovin beyond its simple space sai faneja jo ensiesityksessään kesällä 2018. Illan päättävä teos on kaikille kuulijoille jollakin tavalla tuttu: kyseessä on Max Richterin uudelleensävellys Vivaldin Vuodenajoista. Lopputulosta on kuvattu korviahiveleväksi ambient-Vivaldiksi, ja alkuperäisen teoksen kyllä tunnistaa – välillä helposti ja välillä mutkan kautta!

Suomen suurin nykymusiikkifestivaali Musica nova Helsinki alkaa tänään perjantaina

Lina Andonovska. Kuva © Claudia Phares

Lina Andonovska esiintyy 7.2.. Kuva © Claudia Phares

Festivaalilla koetaan yli 30 konserttia ja kuullaan lukuisia kantaesityksiä kotimaisilta ja kansainvälisiltä säveltäjiltä. Esiintymään saapuvat muun muassa Battles-yhtyeestä tuttu Tyondai Braxton ja The National -yhtyeen kitaristi Bryce Dessner sekä saksalainen elektronisen musiikin yhtye Mouse on Mars. Festivaalia vietetään 1.–10.2.

Musica nova -festivaalilla tutkitaan Atlantin ylittäviä dialogeja. Kansainväliset säveltäjävieraat edustavat aikamme kiinnostavinta taidemusiikkia valtameren molemmin puolin. Yhdysvaltalaisen, Euroopassa asuvan Jay Schwartzin Delta-teos kuullaan festivaalin avajaiskonsertissa 1.2. Helsingin kaupunginorkesteri esittää teoksen kapellimestari Peter Rundelin johdolla. Yhdysvalloista paikalle saapuu myös Tyondai Braxton, jonka massiivinen, elektronien TELEKINESIS saa vihdoin Suomen ensiesityksensä. Radion sinfoniaorkesteri esittää teoksen festivaalin taiteellisen johtajan André de Ridderin johdolla 8.2. Paikalle saapuu myös islantilainen Daníel Bjarnason, jonka viulukonserton Suomen ensiesitys kuullaan niin ikään RSO:n konsertissa. Solistina kuullaan Pekka Kuusistoa, jolle Bjarnason on teoksen varta vasten säveltänyt.

Yhdysvaltalainen säveltäjä ja kitaristi Bryce Dessner saapuu oman Wires-teoksensa solistiksi Tapiola Sinfoniettan konserttiin 7.2., orkesteria johtaa Baldur Brönnimann. Lisäksi virolainen Liisa Hirsch saapuu 4 Glides -teoksensa pianosolistiksi Zagros Ensemblen konserttiin 10.2. Hirschin musiikkia kuullaan myös virolaisen Ensemble U:n virtuaalitodellisuuskonsertissa Look around you, look inside yourself 5.2

Kantaesityksiä meiltä  ja muualta

Musica novassa kuullaan tuttuun tapaan lukuisia kantaesityksiä suomalaisilta säveltäjiltä. Irlannin johtava nykymusiikkiyhtye Crash Ensemble esittää kanadalais-suomalaisen Matthew Whittallin uuden teoksen Resonance Orbits konsertissaan 2.2. Minna Leinosen uusi teos Sirri kuullaan Uusinta Ensemblen esittämänä 3.2. ja Paavo Korpijaakon Siivet saa kantaesityksensä Polyteknikkojen kuoron ja saksofonikvartetti Aavan konsertissa 4.2. Teosto-palkitun Antti Auvisen uusi videoiden tehostama teos Digital Madrigal kuullaan Tapiola Sinfoniettan konsertissa 7.2. Teoksen video-osuudessa nähdään ja kuullaan tuhoutuvien sähkökitaroiden sikermä. Sähkökitara on pääosassa myös Sami Klemolan uudessa teoksessa Sähkökitarakvartetille. Teos kuullaan G Livelabissa 6.2. Festivaalilla saa kantaesityksensä myös säveltäjä Juhani Nuorvalan ja libretisti Juha Siltasen oopperatapaus FLASH FLASH – the two deaths of andy warhol.

Kansainvälisten säveltäjien kantaesitysten joukossa on muun muassa islantilais-saksalaisen Steingrimur Rohloffin Nothing Else – Nothing More, joka kuullaan ensi kertaa Helsingin kamarikuoron konsertissa 2.2. Irlantilaisen Sam Perkinin uunituore Grey Area yhdistää yllättävästi orkesterimusiikin öiseen skeittivideoon. Crash Ensemble kantaesittää teoksen 2.2. Videota hyödynnetään myös huilisti Lina Andonovskan soolokonsertissa 7.2., jolloin kuullaan niin ikään irlantilaisen Donnacha Dennehyn uusi teos. Uusinta Ensemblen ja kitaristi Petri Kumelan José-María Sánchez-Verdúlta tilaama uusi teos Tombe de sommeil kuullaan 3.2.

Lisäksi festivaalilla kuullaan ensi kertaa Suomessa lukuisia merkittäviä sävellyksiä, muun muassa Louis Andriessenin De Snelheid, Morton Feldmanin For Samuel Beckett sekä monia islantilaissäveltäjä Anna Thorvaldsdottirin teoksia.

Uutta kierrettä nykymusiikin kiistattomaan klassikkoon tuo puolestaan Tyondai Braxtonin, elektroyhtye Mouse on Marsin ja Sonic Robotsin ohjelmoimien robotti-instrumenttien ainutlaatuinen tulkinta Terry Rileyn In C -teoksesta. In C (Off Sea) -konsertti koetaan Ääniwallissa 9.2. Klassikko on myös Ensemble intercontemporain -yhtye, joka saapuu Helsinkiin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Nykymusiikin ikonisin kamariorkesteri konsertoi Musiikkitalossa niin ikään 9.2.