Ahkerasti esiintyvä hieno kamarimuusikko ja liedpianisti soittaa Schubertin vuoden 1825 sonaatit ja suuren C-duuri-fantasian.
Taidenäyttely: 50 Stradivariusta
Kölnin vanhin museo Wallraf Richartz esittelee vuoden päästä keväällä ainakin 50 alkuperäistä Antonio Stradivarin rakentamaa jousisoitinta. 5.–21.3.2010 näyttelyssä Myytti ja musiikki on esillä yhdessä paikassa tähän asti suurin valikoima säätiöiden, museoiden ja yksityishenkilöiden omistamia mestarin instrumentteja. Teosten vierelle ripustetaan 1500–1700 -lukujen maalauksia, ja näyttelyn aikana pidetään myös konsertteja joillakin näytteillä olevista soittimista.
Lisätietoja näyttelystä toukokuun The Strad -lehden numerossa.
Erik Söderblom Juhlaviikkojen johtoon
Teatteriohjaaja Erik Söderblom (s. 1958) on nimitetty Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtajaksi 1.5.2009 alkaen. Söderblom ottaa vastuun festivaalin taiteellisesta suunnittelusta ja organisaation johtamisesta. Aiemmin tehtävää on hoitanut Risto Nieminen, joka siirtyy Gulbenkian-säätiön musiikkiosaston johtoon Lissaboniin.
Söderblom siirtyy Juhlaviikoille Teatterikorkeakoulusta, missä hän on hoitanut vararehtorin tehtävää vuodesta 2005 ja toiminut ruotsinkielisen laitoksen näyttelijäntyön professorina vuodesta 2001 lähtien. Samaan aikaan hän on tehnyt teatteri- ja oopperaohjauksia Suomessa ja ulkomailla. Söderblomilla on myös vankka klassisen musiikin tausta: hänen isänsä on kapellimestari Ulf Söderblom ja veljensä viulisti, kapellimestari Jan Söderblom, ja hän on soittanut itse selloa ja pianoa.
”Erik Söderblomilla on erittäin hyvät edellytykset jatkaa ja uudistaa Juhlaviikkojen toimintaa. Teatteriohjaajan ja hallintokokemuksen lisäksi hänellä on vahva musiikkikoulutus. Festivaali on lunastanut paikkansa suomalaisen festivaalikentän kärjessä. Söderblom saa aloittaa kautensa tukevalta taiteelliselta ja taloudelliselta pohjalta”, toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha.
”Juhlaviikot on yksi merkittävimpiä Itämeren alueen taidefestivaaleja ja sillä on osaava organisaatio. Olen iloinen voidessani tuoda oman näkemykseni tapahtuman kehittämiseen. Kuluvan vuoden ohjelma on jo suunniteltu ja tähtäimeni on vuodessa 2010 ja siitä eteenpäin,” sanoo Erik Söderblom.
Arvosoittimien uusi konserttisarja
Helsingin juhlaviikot ja OP-Pohjola-ryhmä tuottavat Kamarimusiikkia kaupungintalolla -konserttisarjan Helsingin kaupungintalolle elokuussa. Viiden konsertin sarjassa kuullaan Pohjola Pankin Taidesäätiön omistamia arvosoittimia nuorten muusikoiden soittamina. Pohjola Pankki on vuodesta 1987 tukenut esittävää säveltaidetta lainaamalla taidesäätiönsä omistamia arvokkaita jousisoittimia nuorille lahjakkaille muusikoille.
Muun muassa Antonio Stradivarin, Carlo Antonio Testoren ja Giovanni Grancinon rakentamilla viuluilla, alttoviuluilla ja selloilla esiintyvät arvosoitinten nykyiset haltijat Linda Hedlund, Samuli Peltonen, Tuomas Lehto, Antti Tikkanen, Terhi Paldanius, Petteri Iivonen, Atte Kilpeläinen ja Riikka Repo. Heitä kuullaan erilaisissa kokoonpanoissa konserteissa, joiden ohjelma löytyy täältä.
Vaskien virittäminen
”Miksi vaskisoittimille annetaan eri viritysääni kuin muille? Virittäähän b-klarinettikin a:n mukaan.”
Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja Petri Komulainen vastaa:
Jouset ja puupuhaltimet virittävät orkesterissa a:lla ja vasket b:llä. Käytäntö ei ole kaikilla orkestereilla sama, vaan jotkut virittävät ainoastaan a-äänellä. Jousille a on luonteva, sillä kaikissa jousisoittimissa on vapaa a-kieli, jonka mukaan muut kielet viritetään. Soittaminen vaskipuhaltimilla perustuu luonnonsävelsarjan eri äänten hyödyntämiseen. Käyrätorvella soitetaan jopa 16. yläsäveleen saakka. Sarjassa olevat aukot täytetään venttiileillä osasäveliä laskemalla. Käyrätorven B-putki ja pasuuna ovat yhtä pitkiä ja niiden yläsävelsarjan perusääni on b (pasuunan I-veto ja käyrätorven B0- sormitus). Samalla tavoin b-vireisen trumpetin perusääni on b (eli c-ääni in B). F-tuuba on yhtä pitkä kuin käyrätorven F-puoli ja sen perusääni on f. Yläsävelsarjassa parhaiten vireessä ovat juuri ensimmäinen, toinen ja neljäs yläsävel (alin ääni on numero yksi). Venttiilit ovat aina hieman epävireisiä ja mitä kauempana perusäänestä ollaan, sitä vaikeampi on soittaa puhtaasti. B-klarinetti kuuluu puupuhallinryhmään, joka virittää a:lla, vaikka juuri b-klarinetille b olisi parempi vaihtoehto, sillä h in B on pitkä sormitus ja helposti matala.
Yksi perustelu eri viritysääneen on käytännönläheinen. Oma viritysääni vaskille antaa jousille ja puupuhaltimille viritysrauhan ja toisaalta lavan takaosassa olevat vasket voivat keskenään virittää ilman jousien vapaiden kielten häiritsemistä.
Kysy mitä tahansa klassisesta musiikista! Asiantuntijat osoitteessa toimitus(at)amfion.fi vastaavat.