Amfion pro musica classica

Britten Sinfonia niittää mainetta

Kuva: Sussie Ahlburg

The Guardianin Charlotte Higgins liittyy kamariorkesteri Britten Sinfoniaa ylistävien äänien joukkoon. Kyseessä on vuonna 1992 perustettu projektiluonteisesti työskentelevä kollektiivi, jossa vajaan parinkymmenen äänenjohtajan joukko kokoaa tarvittavat soittajat noin seitsemäänkymmeneen vuotuiseen konserttiin.

Omintakeisinta Britten Sinfonian toimintatavassa on se, ettei yhtä taiteellista johtajaa tai ylikapellimestaria ole, vaan soittajat päättävät kuraattorina toimivan toimitusjohtajan kanssa teos- ja solistivalinnoista yhdessä. Repertuaari on kirjava: kuluvalla kaudella esimerkiksi barokkiguru Christopher Hogwood, uuteen musiikkiin erikoistunut pianisti Pierre-Laurent Aimard ja Pekka Kuusisto vierailevat solisteina. Pianisti Imogen Cooperin kanssa Sinfonia esittää kaikki Beethovenin pianokonsertot. He kaikki myös johtavat orkesteria.

Yhtye pitää varsinaisia konserttisarjoja Lontoon South Bank Centren lisäksi Cambridgessa ja Norwichissa Itä-Englannissa. Suuren suosion ovat saaneet myös lounasajan konsertit, joissa keskeistä kamarimusiikkirepertuaaria yhdistetään vaativiin nykymusiikkiteoksiin. Nämä konsertit esitetään aina viidesti eri kaupungeissa, Puolan Krakova mukaan lukien. Ohjelmoinnin innovatiivisuutta ei käy kiistäminen, vai mitä sanotte tästä?

Charlotte Higgins kiittelee orkesteria hyvästä konseptista, joka sallii yksittäisille soittajille paljon luovuutta ja painottaa yleisön kokemuksen laadukkuutta. Toinen fani, blogisti Bob Shingleton lisää tähän korkean taiteellisen tason ja ylistää rohkeutta perustaa eklektiseen repertuaariin keskittyvä oma levymerkki aikana, jolloin monet suuremmat merkit päinvastoin pyrkivät minimoimaan julkaisujen riskejä.

Suomessa Tapiola Sinfonietta soittaa usein ilman kapellimestaria, ja orkesterin taiteellisista linjauksista vastaa intendentin ja kahden muusikon kolmikko. Tulokset ovat olleet vakuuttavia.

Suomalaiset laulajat harvassa Savonlinnassa

Savonlinnan kesän 2010 oopperajuhlilla esiintyy suurissa rooleissa vain kaksi suomalaista laulajaa, Jukka Rasilainen ja Juha Uusitalo, jotka vuorottelevat Scarpioina Giacomo Puccinin Toscan uudessa produktiossa. Pienemmissä tehtävissä laulavat Lappeenrannan laulukilpailun naisten sarjan tuore voittaja Marjukka Tepponen, saman tittelin edelliskerralla saavuttanut Tiina-Maija Koskela, Badenin valtionoopperaan kiinnitetty Mika Kares sekä Hannu Jurmu, Riikka Rantanen ja Petri Bäckström.

Tilanne on kotimaisten laulajien kannalta vain hieman parempi kuin viime vuonna.

Dmitri Baskirov, piano

Merkittävä muusikko ja pedagogi Baskirov esittää monipuolisen ohjelman harvinaisessa Suomen-konsertissa.

Väitöskirja oppilasorkestereiden johtamisesta

Olli Vartiaisen kehittäjäkoulutuksen tohtorintutkinto tarkastetaan lauantaina 16.1 klo 14.00 Sibelius-Akatemiassa (Pohjoinen Rautatiekatu 9). Tilaisuus alkaa musiikkiesityksellä konserttisalissa ja jatkuu kamarimusiikkisalissa. Tilaisuuden valvojana toimii professori Kari Kurkela, ja lausunnot raportista antavat professori Vilma Hänninen ja kapellimestari Tuomas Rousi. Vartiaisen opinnäytteen otsikkona on ”Erään tirehtöörin kertomukset” – Oppilasorkesterin johtaminen ja orkesteritoiminnan kehittäminen musiikkioppilaitoksessa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli määrittää edellytyksiä ja kehittää välineitä oppilasorkesteritoiminnalle, joka vaikuttaa suotuisasti oppilaan muusikkouden ja musiikkisuhteen kehittymiseen.

Opinnäytteessä kartoitetaan koko sitä asioiden kirjoa, jonka kanssa oppilasorkesterinjohtaja joutuu tekemisiin sekä  valmiuksia, joita hän työnsä eri vaiheissa tarvitsee. Nämä ovat esimerkiksi taiteellisteknisiä, vuorovaikutteisia ja kasvatusfilosofisia. Tutkimuksensa johtopäätökset Vartiainen esittää oppilasorkesterinjohtajan tietopaketissa, joka tarjoaa välineitä itseopiskeluun ja oman toiminnan kehittämiseen.

Olli Vartiainen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian solistiselta osastolta vuonna 1995 pääaineenaan viulu. Hän työskentelee tällä hetkellä orkesterinjohtajana ja viulunsoitonopettajana Länsi-Helsingin ja Espoon musiikkiopistoissa.

Päätoimittajan terveiset

”Suomessa on taideinstituutioita jo ihan tarpeeksi. En halua niitä yhtään lisää. Nyt täytyy toimia sen eteen, että estävät jännitteet instituutioiden ja vapaiden ryhmien välillä poistuvat, ja molemmat hyötyvät toisistaan […] Nykytaiteesta hirveän suuri osa liikkuu näiden instituutioiden raamien ulkopuolella.”

– Taiteen keskustoimikunnan uusi puheenjohtaja Leif Jakobsson Helsingin Sanomissa