Amfion pro musica classica

Uusin teknologia mullistaa oopperakokemuksen – Nokia Bell Labs yhteistyöhön Suomen kansallisoopperan ja -baletin kanssa

Suomen kansallisoopperan ja -baletin Opera Beyond -kokonaisuus törmäyttää taiteita ja uusinta teknologiaa. Oopperan ja baletin konventioita ravisteleva projekti kiinnostaa kansainvälisesti. Se on synnyttänyt yhteistyön maailmanlaajuisen tutkimus- ja kehityslaboratorion Nokia Bell Labsin ja Kansallisoopperan välille. Projekti huipentuu toukokuussa, kun Opera Beyond -konferenssi tuo alan huiput Helsinkiin.

Uusimpien teknologioiden mahdollisuuksia esittävissä taiteissa tutkiva Opera Beyond on houkutellut lukuisia Nobel-palkintoja ansainneen Nokia Bell Labsin laajentamaan toimintaansa Suomessa. Yhteistyö Kansallisoopperan ja -baletin kanssa kuuluu Nokia Bell Labsin Experiments in Arts and Technology -ohjelmaan (E.A.T.), jossa taiteilijat sekä Nokia Bell Labsin insinöörit ja tutkijat etsivät yhdessä uusia mahdollisuuksia ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteyteen.

”Opera Beyond -projekti on merkittävä avaus, joka yhdistää taiteen ja teknologian aloja. Suomen kansallisoopperan ja -baletin visio oopperan tulevaisuudesta resonoi voimakkaasti sen kanssa mitä me E.A.T.-ohjelmassa tavoittelemme. Meidän missiomme on yhdistää ihmisiä emotionaalisesti, murtaa esteitä ihmisten väliltä ja mahdollistaa syvempää ymmärrystä”, sanoo Domhnaill Hernon, Nokia Bell Labsin Head of Experiments in Arts and Technology.

”Ooppera taidemuotona kehittyy ja muuttuu ajassa. Haluamme etsiä uusia keinoja yhä vahvempaan elämyksellisyyteen. Opera Beyond on tutkimusmatka, jonka myötä syntyy teoksia, rajoja rikkovaa yhteistyötä sekä konkreettisia työkaluja teknologian ja taiteen yhdistämiseen. Parhaimmillaan se rikastuttaa taidemuotojamme ja synnyttää kokonaan uudenlaisen kokemisen maailman. Yhteistyö Nokia Bell Labsin kaltaisen tulevaisuuteen suuntautuneen organisaation kanssa on hieno mahdollisuus Kansallisoopperalle”, sanoo Oopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi.

Gramexilta liki 20 miljoonaa euroa musiikille

Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi viime vuonna 19,8 miljoonaa euroa korvauksia musiikille. Tästä meni 9,6 miljoonaa muusikoille ja 10,2 miljoonaa euroa tuottajille.

Korvauksia sai suoraan 16 119 Gramexin asiakasta. Lisäksi tehtiin 21 216 maksusuoritusta taiteilijoille ulkomaisten järjestöjen kautta.

Musiikkituottajat IFPI:n Global Music Report -julkaisun perusteella Gramex-korvaukset olivat vuonna 2018 vajaa kolmannes Suomen koko äänitealan tuloista. Viime vuodesta näitä lukuja ei vielä ole käsillä, mutta vastaavassa suuruusluokassa liikutaan.

Gramex on äänitemusiikin esittäjien ja musiikkituottajien tekijänoikeusjärjestö. Sillä on yli 56 000 asiakassopimusta edustamiensa oikeudenhaltijoiden kanssa ja noin 31 000 musiikin käyttäjäasiakasta. Gramex kerää korvauksia äänitemusiikin käytöstä mm. sähköisessä mediassa sekä kauppojen, ravintoloiden ja asiakastilojen taustamusiikkina.

arvio: Italian suuruus musiikissa

Giuseppe Martucci

Giuseppe Martucci

Euroopan musiikin historiaa ei voi tietenkään ajatella ilman Italiaa, olkoonkin, että sen pääanti on vokaalitaiteessa, bel cantossa. Se levisi myös Ranskaan, ja 1800-luvun oopperataide valloitti Berliininkin, jossa koettiin Rossini-kuume. Siitä saivat kärsiä Beethoven ja monet muut ’absoluuttisen musiikin’ kannattajat. Jopa itse Richard Wagner sanoi, että Saksa oli saanut musiikin Italiasta.

Siksi on aina antoisaa kuulla sävelviestejä tästä maasta, sellaista on liian harvoin täällä pohjoisessa. Helsingin kaupunginorkesterilla on menossa Italia-kausi. Ja tietenkin kapellimestarikin oli sieltä eli Mario Venzago, huippueloisa, kuin joka hetki lentoon lähtevä, vilkkaasti elehtivä, huumorintajuinen muusikko.On jo ansio saada soittajat ja yleisö hymyilemään.

Konsertin alkupuolisko oli sangen euforista alusta loppuun. Rossinin alkusoitto Il viaggio a Reims -oopperaan – joka meni oopperassamme joku aika sitten ja jonka näin Mikkelissä Mariinskin lauluakatemian versiona – on kaikin tavoin italialainen alkusoitto – vaikka ei se kuulema ohjelman tietojen mukaan liitykään juuri tähän oopperaan materiaaliltaan.

Kun Paganinin D-duurikonsertto alkoi, oli kuin ei säveltäjä olisi vaihtunut lainkaan. Tässä teoksessa kaikki on valjastettu viulistin virtuositeetin palvelukseen. Parempaa toteuttajaa tälle ei olisi voinut olla kuin kiinalainen Ning Feng. Muistan kyllä kun Heimo Haitto esitti tämän yliopiston juhlasalissa 60-luvulla. Esitys ei jäänyt tästä jälkeen, mutta tosiasia on, että Ning Fengin soitto oli tyrmäävän taidokasta ja ilmeikästä.

Olin juuri viikko stten Sorbonnessa avaamassa kongressin La musique et la globalisation (Musiikki ja globalisaatio). Yksi arvoituksia on, että kun eurooppalainen taidemusiikki on päässyt leviämään kaikkialle maailmaan, ei se vielä riitä, vaan kiinalaiset, korealaiset ja japanilaiset muusikot voittavat lähes kaikki kansainväliset viulu-, piano-, laulu- ym. kilpailumme. Kuinka he voivat olla niin hyviä? Jotkut sanovat: matkimalla, ts. kuuntelemalla loistavia äänityksiä ja jäljittelemällä. En usko, että tämä on totuus. Salaisuus on musiikin pinnan alla piilevässä ’strukturaalisessa semantiikassa’, sävelet generoivassa prosessissa, joka on universaalia. Kuka tahansa soittaja mistä tahansa kulttuurista voi tavoittaa sen ja kehittyä musiikkimme loistavaksi tulkiksi.

Konsertin jälkipuolisko avasi oven toiseen Italiaan. Nimittäin avantgardemusiikin ja sinfonian maahan. Periaatteessa italialainen säveltäjä ei tehnyt koskaan sinfonioita. Niitä pelättiin myös Ranskassa. Giuseppe Martucci uskalsi kuitenkin astua italialaisten hylkimälle alueelle. Kuulin hänen sinfoniaansa jo kerran New Yorkissa Carnegie Hallissa Riccardo Mutin johtamana (1979). Ostin viimeksi Torinossa käydessäni koko joukon Martuccin pianoteoksia ja kamarimusiikkia. Muttei sille mitään voi: soittamatta ovat jääneet. Martucci on hienostunut, professionelli säveltäjä, jonka sinfoninen tyyli muistuttaa Ernest Chaussonia. Wagnerilta on periytynyt jatkuvan melodia idea, mutta se ei tee musiikista riittävän kiinnostavaa. Sinfonian allegretto on kansanmusiikillinen, tanssillinen aivan kuin jollain d’Indyllä. Finaalissa orkesteri kehittää jännitteisen, kromaattisen ostinatopinnan, jonka pitäisi purkautua uljaaseen marssiin, mutta se ei kohoa katarttiseksi elämykseksi, koska marssilta puuttuu melodinen keksintä. Olisi hauskaa, jos Martucci olisi hieno sinfonikko, mutta hän on korkeintaan miellyttävä.

Luigi Nono taas edustaa Italian kiistatta loistavaa avantgardea Beriosta Sciarrinoon ja Scelsiin. Sitä paitsi hän on radikaali ja poliittisesti sitoutunut; siihen aikaan ts. 1950- luvulla uskottiin, että edistyksellistä oli vain ankara sarjallisuus. Nonon Incontri oli kiinnostava mutta se pitäisi kuulla monta kertaa, että teoksen sanoma todella avautuisi. Nono on kuitenkin noita maansa radikaaleja uudistajia jonkun Luciano Berion, Umberto Econ ja Gino Stefanin rinnalla, joille voimme osoittaa kunnioitustamme.

– Eero Tarasti

HKO, Musiikkitalo, perjantai 7.2.2020

Sibelius Singing Competition -duokilpailu 25.–28.3. Järvenpäässä

Sibelius Singing Competition on Suomen ainoa kansainvälinen, laulaja–pianistipareille tarkoitettu duokilpailu. Säveltäjän kotikaupunkiin sijoittuva kilpailu järjestetään nyt neljättä kertaa. Karsintojen kautta kilpailuun on selvinnyt 33 laulaja–pianistiparia, jotka kisaavat nyt parhaan lied-duon palkinnosta.  Nimekkääseen tuomaristoon kuuluvat muun muassa pianotaitelija Gustav Djupsjöbacka ja sopraano Soile Isokoski.

Konserttien lisäksi Järvenpäähän tulevalle on tarjolla kokonaisvaltainen Sibelius-elämys. Katsoja pääsee lähelle Sibeliusta tämän kotimaisemissa Tuusulajärven ympäristössä.  Esim. ti 24.3. FM Seppo Tuominen luennoi Sibeliuksen yksinlauluista klo 18.00–19.30 Tyyni Tuulio -salissa Järvenpään kirjastolla.  Ja 27.3. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto järjestää Sibelius-konsertin Järvenpään kirjaston aikuistenosaston keskusaukiolla. Lisäksi kirjastossa on kilpailuviikolla Sibelius-aiheinen aineistonäyttely.

41. Naantalin Musiikkijuhlat juhlistaa Beethovenin ja Sallisen juhlavuosia

Mezzosopraano Anne Sofie von Otter esiintyy Naantalissa 11.6.2020.

Mezzosopraano Anne Sofie von Otter esiintyy Naantalissa 11.6.2020.

Naantalin Musiikkijuhlia juhlitaan 2. – 13.6 monipuolisella ohjelmistolla. Tänä vuonna mukana on poikkeuksellisen monta laulajaa, vaikuttavia orkesterivierailuita sekä uusia konserttipaikkoja. Beethovenin ja Sallisen juhlavuosien kunniaksi kuullaan laaja valikoima molempien säveltäjien musiikkia sekä jälleen yksi maailman kantaesitys.

Naantalin Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Arto Noras on koonnut festivaalille jälleen huikean monipuolisen ohjelman. Festivaali avataan tiistaina 2.6. opus 41. teemalla, jolloin kuullaan Boccherinin, Sibeliuksen, Mendelssohnin ja Saint-Saënsin teokset opusnumerolla 41. Konsertissa esiintyvät mm. kamarikuoro Key Ensemble ja viulisti Petteri Iivonen, joka nimitettiin syksyllä Pariisin oopperan konserttimestariksi. Musiikkijuhlilla esiintyy kattava joukko maailman huippumuusikoita, joista festivaalilla debytoivat pianisti Itamar Golan ja sellisti Claudio Bohórquez. Muista festivaalilla esiintyvistä taiteilijoista mainittakoon mm. huilisti Patrick Gallois, sellisti Frans Helmerson, viulistit Elina Vähälä ja Mihaela Martin sekä maailman parhaaksi usein nimetty käyrätorvitaiteilija Radovan Vlatković.

Sinfonia Lahti ja Tallinnan Kamariorkesteri vierailevat jälleen Naantalissa. Sinfonia Lahtea johtaa kapellimestari Okko Kamu, ja solisteina esiintyvät pianotaiteilija Barry Douglas ja huippusuosittu baritoni Waltteri Torikka, joka näin debytoi Musiikkijuhlilla. Konsertin ohjelmassa on juhlavuosien kunniaksi teoksia Beethovenilta ja Salliselta. Tallinnan Kamariorkesterin solisteina esiintyvät  sopraano Johanna Rusanen-Kartano, sellisti Arto Noras ja toisessa konsertissa kansainvälinen puhallinkvintetti. Konserteissa kuullaan Sallisen, Tšaikovskin, Dvořákin ja Kuusiston musiikkia. Kapellimestari Jaakko Kuusisto johtaa molemmat Tallinnan Kamariorkesterin konsertit.

Maailmankuulu mezzosopraano Anne Sofie von Otter saapuu nyt toista kertaa Naantaliin. Lukuisia merkittäviä oopperarooleja tehneen, Grammy-palkitun laulajan ohjelma sisältää monipuolisen kokoelman Mahlerin, Straussin, Bachin, Poulencin ja Bernsteinin lauluja.

Tänä vuonna Naantalin Musiikkijuhlat tekee kiinteää yhteistyötä Turun Kirjamessujen kanssa. Konsertissa Katso pohjoista taivasta näyttelijälegendat Seela Sella ja Esko Salminen tulkitsevat suomalaista runoutta samannimisestä antologiasta, jonka on koonnut ja runot valinnut Kirjamessujen ohjelmajohtaja Jenni Haukio. Konsertissa kuullaan pohjoismaista musiikkia Sibeliukselta, Griegiltä ja Nielseniltä. Sitä esittävät mm. viulistit Elina Vähälä ja Jaakko Kuusisto, sellistit Claudio Bohórquez ja Samuli Peltonen, sekä pianistit Barry Douglas ja Juhani Lagerspetz. Yhteistyö jatkuu monipuolisesti myös Turun Kirjamessujen yhteydessä lokakuun alussa.

Uutena konserttipaikkana on tänä vuonna Turun Sibelius-museo, jossa Musiikkijuhlat esiintyy Sibelius-ohjelmistolla. Sibelius-museon konsertin sekä suosittujen Casa Haartman -konserttien myötä Naantalin Musiikkijuhlien yhteistyö Åbo Akademin säätiön kanssa tiivistyy. Konserttipaikoissa on hyödynnetty myös Naantalia ympäröivää saaristoa, ja mukana ovat ensimmäistä kertaa Dikselin Näyttämo Rymättylän Röölässä ja Merimaskun maamiesseurantalo.

Aikaisemmin Naantalin Talvikonserteissa soittanut jousikvartetti Meta4 esiintyy nyt ensimmäistä kertaa kesäfestivaalilla. Meta4 esiintyy kolmessa konsertissa, joista yksi on kvartetin oma Beethoven –konsertti. Nuoremman polven huippukvartetti Seele debytoi Musiikkijuhlilla ja esittää mm. Schubertin ja Mozartin musiikkia. Festivaalilla kuullaan myös sellokvartetti Fourtunea ja barokkiyhtye Turbo Ensemblea, joka soittaa aidoilla barokkisoittimilla Raision kirkossa. Festivaali tarjoaa myös kevyempää ohjelmistoa. Rajaton-lauluyhtyeestä tuttu laulaja Aili Ikonen yhtyeineen esittää Kaivohuoneen Illalliskonsertissa monipuolista ohjelmistoa jazzista iskelmään. Uusi Kipparikvartetti debytoi Turun seudulla ja saapuu viihdyttämään Naantalin Kylpylän Ballroomiin. Kokoonpanon jäsenet ovat tuttuja mm. Kansallisoopperan lavalta kuin myös Fabulous BäckströmBrothersista ja Club For Fivesta. Iiro Rantalan My Finnish Calendar -konsertti kuuluu myös festivaalin ohjelmistoon. My Finnish Calendar on Iiro Rantalan säveltämä vuoden mittainen musiikillinen sääkatsaus Suomen ilmastosta.

Tänä vuonna ohjelman uutuutena on juonnettu konsertti Kollegan kyydissä. Säveltäjä Olli Kortekangas on suunnitellut konsertin ohjelman ja toimii illan isäntänä. Beethovenin musiikin ohella Kortekangas pureutuu juonnoissaan Beethovenin säveltäjäelämään. In honorem maris -konsertti on kuulunut festivaalin ohjelmaan jo 10 vuoden ajan. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Ainutlaatuinen Saaristomeri -hankkeen kanssa ja sitä edeltää Saaristomeriseminaari. Konsertissa kuullaan Saariahon, Mozartin ja Schubertin musiikkia. Festivaali päättyy 13.6 Kenelle sellot soivat -päätöskonserttiin, jossa solistina esiintyy sopraano Soile Isokoski, ja lavalle nousee Total Cello Ensemblen ja Leonardo Chiodon lisäksi suuri joukko sellistejä eri kokoonpanoissa. Konsertin ohjelmassa on mm. Sallisen Sonaatti neljälle sellolle -teoksen maailman kantaesitys.

Naantalin Talvikonsertit järjestetään nyt jo 15. kertaa 29. 2. ja 7.3. yhteistyössä Naantalin kaupungin kulttuuripalvelujen kanssa. Ensimmäisessä Talvikonsertissa kuullaan juhlavuosien kunniaksi Beethovenia ja Sallista. Toinen Talvikonsertti on omistettu Mozartin musiikille.

Vallis Gratiae -akatemia tuo lahjakkaat nuoret jousisoittajat jälleen Musiikkijuhlien taiteilijoiden opetukseen ja mestarikursseille. Tulevia huippuja kuullaan Nuoret mestarit -konsertissa Naantalin Kristoffer-salissa 12.6. Lisäksi suosittu Lasten Musiikkijuhlat järjestetään nyt jo seitsemättä kertaa yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa 5. – 7.6. Tapahtuman koko ohjelma julkistetaan huhtikuun alussa.

Naantalin Musiikkijuhlat järjestää tänä vuonna yhteistyössä Matkapoikien kanssa konserttimatkan Viron Arvo Pärt –keskukseen syyskuun lopussa.