Amfion pro musica classica

Rautavaaran varhainen menestysteos soi Urkuyö ja Aariassa 11.8.

urkuyö16

Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertissa torstaina 11. elokuuta kuullaan Einojuhani Rautavaaran varhainen menestysteos A Requiem in our Time, jonka esittää Kaartin soittokunnan vaskiyhtye. Ennakkotiedoista poiketen teoksen on tarjoutunut johtamaan Leif Segerstam, joka näin haluaa kunnioittaa hiljattain edesmenneen säveltäjän muistoa.

Puhallinsävellys A Requiem in our Time vuodelta 1953 edustaa Einojuhani Rautavaaran uusklassismista vaikutteita saanutta ensimmäistä sävellystyyliä. Rautavaara voitti teoksellaan yhdysvaltalaisen Thor Johnson Contest -sävellyskilpailun vuonna 1954.

Kaartin soittokunnan vaskiyhtyeen ohjelmassa on myös samaisessa sävellyskilpailussa toiseksi tullut puhallinteos, Usko Meriläisen niin ikään uusklassistinen Partita for Brass vuodelta 1954. Teoksen johtaa musiikkikapteeni Ville Paakkunainen.

Suomen vanhimman ammattiorkesterin vaskiyhtyeen lisäksi konsertissa esiintyy urkuri Andreas Liebig. Liebig on toiminut Baselin katedraalin urkurina vuodesta 2014. Lisäksi hän on toiminut urkurina mm. Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä sekä Innsbruckissa Tirolin osavaltion musiikkikonservatorion urkuosaston johtajana. Liebig soittaa konsertissa musiikkia saksalaisen urkuperinteen kahdelta suurnimeltä J.S. Bachilta ja Max Regeriltä. Espoon tuomiokirkon uruilla soivat Bachin Toccata ja fuuga F-duuri ja Regerin kuuluisin urkuteos Fantasia ja fuuga teemasta B-A-C-H.

Konsertti klo 22.00 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5, Espoon keskus)

Urkujen esittely klo 20.30, esittelijänä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan A-kanttori Petri Koivusalo

Taiteilijatapaaminen klo 21.00 Pitäjäntuvassa (Kirkonmäentie 2, Espoo), juontajana Hannu Norjanen


31. Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertit Espoon tuomiokirkossa torstaisin 2.6.–25.8.2016 klo 22.00, paitsi 23.6. ja 4.8. klo 21.00 ja 9.6. Tapiolan kirkossa klo 21.00
www.urkuyofestival.fi.

Kirjauutuus sukeltaa Kaarlo Bergbomin ja Suomalaisen Teatterin arkeen

Pages from TeaK_51

Teatterikorkeakoulun julkaisusarjassa on ilmestynyt Kaarlo Bergbomin elämänkerran toinen osa Arkadian arki. Kaarlo Bergbom (1843–1906) tunnetaan Suomalaisen Teatterin ja Suomalai­sen Oopperan perustajana. Tämä teos kattaa vuodet 1872–1887, jolloin Suomalaisen Teatterin asema fennomaa­nien ja suomalaisen puolueen tärkeimpänä kulttuurilaitoksena vakiintui. Puheosastoa johti ensin Oskari Wilho, jonka sairastuttua vastuu teatterista siirtyi Bergbomille. Puheosaston rinnalla toimi lauluosasto eli Suomalainen Ooppera, joka sai Bergbomin päähuomion aina vuoteen 1879 saakka, jolloin se talousvaikeuksien vuoksi lakkautettiin. 1880-luvun alusta alkaen Bergbom aloitti komean Shakespeare-ohjausten sarjan.

Uusi tutkimustieto valottaa teatterin toiminnan lisäksi myös Minna Canthin ja Ida Aalbergin suhdetta Bergbomiin. Hän oli Minna Canthin tärkein kannustaja ja kommentoija ja edisti näin ratkaisevalla tavalla suomenkie­lisen näytelmäkirjallisuuden syntyä. Aalbergin tähtikultti oli Bergbomin ja teatterin fennomaanisten taustavoimien kannustamaa, mutta tähden asema muodostui hyvin ristiriitaiseksi suhteessa teatterin muihin näyttelijöihin.

Arkadian arki kertoo kaikesta siitä, mitä tapahtui Arkadiankadun alussa sijainneen vanhan puuteatteri Arkadian arkisessa aherruksessa. Bergbom on 28–44-vuotias ja elää energisiä miehuusvuosiaan. Niihin kuuluvat teat­terin tekemisen ohella ihastumiset komeisiin tummiin miehiin, kesämatkat ulkomaille ja leikit Augusta-sisaren lasten kanssa. Isosisko Emelie Bergbom oli tiiviisti teatterin työssä mukana, johtajan oikea käsi.

Dosentti, FT Pentti Paavolainen on teatterihistorioitsija, joka on toiminut teatterintutkimuksen professorina Teatterikorkeakoulussa. Elämäkerran ensimmäinen osa Nuori Bergbom ilmestyi 2014.

PENTTI PAAVOLAINEN: Arkadian arki. Kaarlo Bergbomin elämä ja työ II 1872–1887. TEATTERIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA, NUMERO 51.

Teosta myy Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun kirjasto (lib.teak@uniarts.fi) sekä Unigrafian verkkokauppa (shop.unigrafia.fi).  Teoksen verkkoversio on luettavissa Heldassa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/165310


Elämäkerran I osa (Nuori Bergbom Kaarlo Bergbomin elämä ja työ I 1843–1872) on luettavissa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42632/TeaK_43.pdf?sequence=1

Maan suurimmat kulttuurikohteet juhlistavat satavuotiasta Suomea yhteislipulla

K100_acca6fcce51445c5_800x800ar

Kulttuurisatasella voi vierailla Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Kansallisteatterissa, Kansallisoopperassa tai -baletissa, Kansallismuseossa sekä Kansallisgallerian museoissa eli Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Kulttuurisatanen on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Kulttuurisatasen tavoitteena on kannustaa suomalaisia vierailemaan omissa kansallisissa kulttuurikohteissaan ja muistuttaa taiteen merkityksestä kansallisidentiteetin rakentajana. Itsenäisen Suomen juuret ovat syvällä yhteisessä kulttuurissamme, ja taiteen tehtävä on vahvistaa niitä edelleen.

Juhlavuosi tarjoaa erityisen syyn vierailla taidenäyttelyissä, museoissa sekä nauttia teatterista, oopperasta ja baletista. Maan suurimmat kulttuurikohteet juhlivat itsenäistä Suomea yhteisvoimin tuomalla markkinoille lipun, Kulttuurisatasen. Ostamalla Kulttuurisatasen voi vierailla yhdellä ja samalla lipulla kuudessa kansallisesti merkittävässä kulttuurikohteessa.  Kulttuurisatanen käy jokaisessa kohteessa yhden kerran.

Juhlalipun hinta on 100 euroa ja se on voimassa kalenterivuoden 2017. Lipun arvo on huomattavasti sadan euron hintaa suurempi. Sen voi ostaa itselle, jakaa kaverin kanssa tai antaa lahjaksi. Kulttuurisatanen tulee myyntiin 9. elokuuta klo 9.00 lippu.fi-verkkokauppaan, Lippupisteen myyntipisteisiin (ei R-kioskeille) ja Kansallisteatterin sekä Kansallisoopperan ja -baletin lippukassoille. Lippua myydään 16.6.2017 asti. Museovierailujen ja esitysten ajankohdan voi valita itse. Lippuja on myynnissä rajallinen määrä ja kohteilla voi olla rajoituksia lipun käytön suhteen.

Kansallisooppera tuo klassikot torille – ilmaiskonsertti koko perheelle Tikkurilassa

Suomen Kansallisoopperan orkesteri. Kuva © Heikki Tuuli.

Suomen Kansallisoopperan orkesteri. Kuva © Heikki Tuuli.

Klassikot torilla -konsertissa kuullaan kattaus oopperamusiikin helmiä Kansallisoopperan orkesterin, kuoron ja solistien esittämänä. Yhteensä lavalle nousee jopa 120 esiintyjää. Maksuton konsertti järjestetään yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa lauantaina 13.8. klo 18.00.

Koko perheelle sopivan konsertin ohjelmassa kuullaan tutuimpien oopperahittien lisäksi runsaasti makupaloja Kansallisoopperan kauden 2016–2017 ohjelmistosta.

Klassikot torilla -konsertin kapellimestarina toimii Patrik Ringborg. Solisteina laulavat sopraanotAnna-Kristiina Kaappola ja Hanna Rantala, mezzosopraano Lilli Paasikivi, tenorit Jyrki Anttila,Christian Juslin ja Markus Nykänen, baritoni Olli Tuovinen sekä basso Koit Soasepp. Konsertin juontavat Lilli Paasikivi ja Tapani Mäkinen.

Kansallisoopperan Klassikot torilla -konsertti on osa Tikkurilan torilla järjestettävää kahden konsertin kokonaisuutta. Perjantaina 12.8. klo 20.00 Vantaan Viihdeorkesterin maksuttomassa Heavy Classics -konsertissa kuullaan heavy-musiikin klassikkokappaleita.

Vantaan kulttuuripalvelut järjestää Klassikot torilla -konsertit yhteistyössä Vantaan Viihdeorkesterin ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin kanssa. Molemmat konsertit pidetään säävarauksella.

Klassikot torilla
Tikkurilan tori, Vantaa
13.8. klo 18.00.
Vapaa pääsy, säävaraus.

b6a2a226c4f66974_org

Kansallisoopperan orkesterin arvosoittimia Urkuyö ja Aaria -festivaalilla

Kuva © Agency Leroy.

Kuva © Agency Leroy.

Suomen kansallisoopperan käyttöön hiljattain luovutetut arvosoittimet pääsevät esiin Suuria sointeja Oopperasta -konsertissa tämän viikon torstaina. Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertissa Espoon tuomiokirkossa kuullaan Johannes Brahmsin kaksoiskonsertto viululle ja sellolle Kansallisoopperan orkesterin esittämänä. Teoksen pääosassa soivat Andrea Guarneri -viulu vuodelta 1676 sekä Tononi-sello 1600-luvulta. Arvosoittimia soittavat Kansallisoopperan orkesterin 1. konserttimestari Jukka Merjanen ja soolosellisti Jussi Vähälä.

Sello on bolognalaisen soitinmestari Giovanni Tononin valmistama instrumentti, joka edustaa aidoimmillaan italialaisen soitinrakennuskoulun huippua 1600-luvulta. Sen on Kansallisoopperan käyttöön lahjoittanut Eemil Aaltosen säätiö. ”Sellossa kuuluu vanhan italialaisen soittimen kerroksellinen ja lämmin sointi. Tuntuu samalta kuin kuvailisi vanhaa viiniä. Yläsävelsarjat soivat hienosti, ja soitin toimii isoissa tiloissa”, Jussi Vähälä kuvailee selloa.

Andrea Guarneri -viulun on luovuttanut Kansallisoopperan käyttöön viinialan yrittäjä Juha Berglund. Jukka Merjanen iloitsee soittimesta: ”Tuntuu, että ensimmäistä kertaa urani aikana minulla on käytössäni soitin, joka ei laita rajoja vastaan. Tämä arvoviulun avulla on helpompaa tuoda ulos kaikki se musiikillinen näkemys, joka minulla on sisälläni. Soittimesta kuulee, että sillä on ikää.”

Suuria sointeja Oopperasta -konsertin kapellimestari on Eugene Tzigane. Laulusolisteina kuullaan sopraano Anna-Kristiina Kaappolaa ja tenori Jyrki Anttilaa. Brahmsin kaksoiskonsertin lisäksi konsertin ohjelmassa on Wolfgang Amadeus Mozartin ja Carl Maria von Weberin musiikkia. Konsertin yhteyteen myydään myös illallispaketteja. Koko ohjelma löytyy Urkuyö ja Aaria -festivaalin sivuilta.

Urkuyö ja Aaria: Suuria sointeja Oopperasta
Espoon tuomiokirkko 4.8.2016 klo 21.00.

b6a2a226c4f66974_org