The new Finnish productions of Wagner’s Der Ring des Nibelungen (The Ring of the Nibelungs) will be staged at National Opera from 2019 to 2021. Anna Kelo has been selected to direct the epic sequence, which will be conducted by Esa-Pekka Salonen.
.
Anna Kelo has previously directed two productions for the Finnish National Opera: Aarre Merikanto’s Juha in 2011 and Mozart’s The Marriage of Figaro, which premiered in 2014. In 2016–2017 Kelo supervised the stage direction of Götz Friedrich’s Ring tetralogy for the New National Theatre in Tokyo. She has also co-directed Olli Kortekangas’s opera Isän tyttö (Daddy’s Girl) for the Savonlinna Opera Festival with Michael Baran and directed the opera Elämälle (To Life) about composer Oskar Merikanto for the Ilmajoki Music Festival. At the Finnish National Opera, Kelo has worked first as an Assistant Director since 1994 and as the Chief Assistant Director since 1998. Kelo graduated as a Musical Theatre Director from the Russian Academy of Theatre Arts in 1992.
.
”Anna has a clear and powerful vision of the Ring tetralogy, which beautifully marries the themes with drama, music and cast direction. Having worked for several years on the epic, she has a deep knowledge of it – we are delighted to have her directing the new productions,” says Lilli Paasikivi, the Artistic Director of the Finnish National Opera. The Ring will be conducted by the FNO’s Artist in Association Esa-Pekka Salonen. ”I am glad I was chosen and the co-operation has begun smoothly,” Salonen says.
.
Young Finnish conductor talent Klaus Mäkelä has been appointed to assist Salonen. Mäkelä debuted at the National Opera in 2013 as the conductor of the concert version of Erkki Melartin’s Aino opera. Besides Kelo, the creative team behind Ring will include Mikki Kunttu, responsible for visual design from lighting to video and set design, as well as Costume Designer Erika Turunen. Tommi Hakala will be seen as Wotan and Johanna Rusanen-Kartano as Brünnhilde. Other soloists will be announced later.
.
Two operas of the Ring cycle will be produced each year. The first premiere, Das Rheingold, is scheduled for autumn 2019. It will be followed by Die Walküre in spring 2020, Siegfried in autumn 2020 and Götterdämmerung in spring 2021. The tetralogy will also be performed in its entirety at a later stage.
Anna Kelo to direct the new Ring cycle at FNO
RSO esittää Raition oopperaharvinaisuuden Helsingin juhlaviikoilla
Väinö Raitio
Radion sinfoniaorkesteri esiintyy ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla Helsingin juhlaviikkojen avajaiskonsertissa 17.8. Musiikkitalossa. Ohjelmassa on Väinö Raition (1891-1945) ooppera Prinsessa Cecilia, joka kuultiin viimeksi Suomen Kansallisoopperassa 1936. Oopperan nimiroolin laulaa Johanna Rusanen-Kartano ja kuorona on Musiikkitalon Kuoro.
Ulkomaiseen levitykseenkin aiottu teos jäi unohduksiin toisen maailman sodan puhjettua. ”Ceciliaa kuunnellessa voimme uppoutua Raition visionääriseen musiikkiin ja pohtia, olisiko suomalainen oopperahistoria kirjoitettu toisin ilman toista maailmansotaa”, toteaa Hannu Lintu. Ennen esityksen alkua klo 18 Hannu Lintu ja Väinö Raitioon erikoistunut tutkija Hanna Isolammi keskustelevat konsertista Osmo-Tapio Räihälän johdolla Musiikkitalon päälämpiössä.
Juhlaviikkojen lisäksi RSO vierailee Forssan Mykkäelokuvafestivaalilla 31.8. Orkesteri soittaa musiikin 1922 valmistuneeseen dokumenttielokuva Finlandiaan, joka oli Suomen itsenäisyyden viisivuotiselokuva. Ulkoministeriön tilauksesta tehtyä elokuvaa levitettiin laajasti myös ulkomaille.
Finlandiaa ei ole nähty alkuperäisessä muodossaan 1920-luvun jälkeen. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin digitaalisesti rekonstruoimaan ja restauroimaan elokuvaan luodun musiikkiraidan kappaleet edustavat aikansa suomalaisen klassisen musiikin kuuluisimpia teemoja sekä kansallisromanttisesti sovitettuja kansanlauluja. Mukana ovat mm. Erkki Melartinin Menuetti ja Prinsessa Ruusunen, Toivo Kuulan Elegia, Oskar Merikannon Valse lente, Armas Järnefeltin Kehtolaulu ja Jean SibeliuksenFinlandia. Max Hauswaldin vuonna 1922 elokuvaan laatiman musiikkikompilaation ovat sovittaneet Yrjö Hjelt, Jari Eskola ja Heikki Elo.
Forssan Mykkäelokuvafestivaalin lisäksi Finlandia nähdään myös Helsingin juhlaviikoilla Musiikkitalossa 1.9.
Helsingin kaupunginorkesterin intendentin virkaan 22 hakijaa
Helsingin kaupunginorkesterin intendentin virkaa haki määräaikaan mennessä peräti 22 henkilöä. Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on erinomainen kotimaisen ja kansainvälisen musiikkielämän tuntemus, hyvät verkostot alan toimijoihin sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Virka täytetään syksyn 2017 aikana.
Helsingin kaupunginorkesterin intendentti johtaa kaupunginorkesterin toimintaa, vastaa toiminnan tuloksellisuudesta, taiteellisesta suunnittelusta, kapellimestarien ja solistien kiinnittämisestä, kansainvälisistä yhteyksistä sekä työyhteisön kehittämisestä yhteistyössä ylikapellimestari Susanna Mälkin kanssa. Intendentin virka on vakinainen. HKO:n nykyinen intendentti Gita Gadambi siirtyy Kansallisoopperan johtoon alkaen 1.1.2018. Hakijoiden joukossa on tunnettuja musiikkialan vaikuttajia kuten säveltäjä Tapio Tuomela sekä useita nykyisiä ja entisiä orkesteri-intendenttejä, mm. Turun Filharmonisen Orkesterin Emilie Gardberg, Tapiola Sinfoniettan Juha Ahonen ja HBO:n Kerttu Piirto.
Kaikki hakijat aakkosjärjestyksessä:
Ahonen, Juha
Bertin, Arna
Erkkilä, Tuomas
Ertolahti-Mertanen, Susanna
Gardberg, Emilie
Haapanen, Janne
Haarala, Laura
Helander, Timo
Ilmonen, Minni
Isomöttönen, Nikke
Kosonen, Hanna
Laakso, Pekka
Lång, Markus
Malmberg, Aleksi
Martikainen, Olli-Pekka
Mejias-Ojajärvi, Iliana
Missi, Mikko
Piirto, Kerttu
Pälli, Leena
Rönkkö, Kaisa
Suntola, Silja
Tuomela, Tapio
Arvio: Verraton Berlioz-elämys – Gardiner muusikkoineen Faustin parissa Promseilla
Sir John Eliot Gardiner, Orchestre Révolutionnaire et Romantique ja Monteverdi-kuoro jatkoivat monivuotista Berlioz-sykliään BBC:n Promseilla tiistaina. Kuva © Jari Kallio.
Faustin tuomio (La damnation de Faust, op. 24 (1845-46)) on kaiketi Hector Berliozin omaleimaisin teos. Tämä taivaan ja helvetin avioliitto, herkullisen ristiriitainen kantaatin, oratorion ja oopperan värikylläinen hybridi, hakee vertaistaan säveltäjänsä tuotannossa ja koko romantiikan ajan musiikissa.
Berliozin tärkeimpänä innoittajana oli tietenkin Goethen Faust (1788-1825), jonka ensimmäisen osan nuori säveltäjä oli lukenut jo vuonna 1828, heti ranskankielisen käännöksen ilmestyttyä.
Välittömästi lukukokemuksen jälkeen Berlioz luonnosteli ensimmäisen Faust-aiheisen sävellyksensä, Kahdeksan Faust-kohtausta (Huit scènes de Faust, 1829). Vaikka Faust-kohtausten partituuri julkaistiinkin liki tuoreeltaan, jäi tämä varhaisteos nuoren säveltäjän kuriositeetiksi, eikä sille ole kertynyt kummoista esityshistoriaa.
Kun Berlioz tarttui Faustiin uudelleen viisitoista vuotta myöhemmin, hän leikitteli hyvin vapaasti Goethen tekstin teemoilla luoden varsin omaperäisen synteesin Faust-legendasta. Berliozille Faust tarjosi oivallisen mahdollisuuden sukeltaa syvälle niihin hersyvän makaabereihin sävyihin, joita hän oli tutkinut jo Fantastisessa sinfoniassa (1828).
Vaikka Berliozin Faust onkin alusta saakka paholaisensa houkutelemana matkalla tuomiolle, kietoutuu musiikkiin myös häikäisevän taivaallisia visioita, maallisia iloja ja komedian monia sävyjä. Kaiken tämän säveltäjä pukee mitä värikkäimpään soivaan asuun liki juovuttaen kuulijansa silkalla soinnin riemulla.
Sir John Eliot Gardiner on yksi aikamme verrattomimmista Berlioz-kapellimestareista. Viimeisen vajaan kolmenkymmenen vuoden saatossa Gardiner on johtanut niin säveltäjän kiitetyimpiä mestariteoksia kuin kiehtovia harvinaisuuksiakin. Mukana tällä matkalla ovat olleet tietenkin Gardinerin perustamat yhtyeet, häikäisevä Monteverdi-kuoro sekä Orchestre Révolutionnaire et Romantique (ORR) -periodiorkesteri.
Jo hyvän aikaa Gardiner muusikkoineen on tuonut BBC:n Proms -festivaalille vuosittain uuden Berlioz-ohjelman. Näiden vierailukonserttien puitteissa on kuultu niin Fantastisen sinfonian kaltaisia klassikoita kuin harvinaisuuksiakin, kuten Weber-adaptaatio Le Freyschütz jokunen vuosi sitten. Nyt Promseilla saatiin vuorostaan nauttia suurenmoinen periodiesitys La damnation de Faustista.
Gardiner tuntee Berliozinsa. Yhdessä oivallisten muusikkojensa kanssa hän pystyy välittämään Berliozin musiikin moninaiset sävyt ja hehkuvat sointivärit kerrassaan mainiosti. Näistä lähtökohdista illan konsertin odotukset saattoi virittää varsin korkealle.
Jo orkesterin saapumisessa lavalle oli oma riemukas jännityksensä. Harvoinpa musiikinharrastajalle tarjoutuu tilaisuus nähdä yhtä isoa periodikokoonpanoa yhdessä musisoimassa. Kuusi harppua, neljä fagottia, kahdet patarummut, kaksi ophikleidea ja pari kornetteja sekä värikäs kokoelma 1800-luvun puupuhaltimia ja iso jousisto ovat itsessään jo melkoinen näky.
Kuinka ilmeikkäältä ja värikylläiseltä tuo Berliozin aja orkesteri kuulostaakaan! ORR:n sointia kuunteli kertakaikkisen suurella ilolla. Puhaltimet, vasket ja periodijousisto välittivät partituurin moni-ilmeiset tekstuurit kauttaaltaan lumoavasti lyömäsoitinten sävyttäessä soivaa kokonaisuutta mitä jännittävimmin.
Monet haasteet, joita orkesterin ja lauluäänten balansoinnissa kohtaa modernein soittimin, tuntuivat ratkeavan kuin itsestään ORR:n taidokkaassa soitoissa. Tosiasiassa balanssi edellyttää kuitenkin muusikoilta ja kapellimestarilta alituisesti tarkkaa hienosäätöä, josta nyt saatiin mestarillinen näyte.
Oman haasteensa asettaa toki myös valtava Royal Albert Hall, jonka avaruuteen isonkin orkesterin sointi helposti hukkuu. Salin kaikesta visuaalisesta näyttävyydestä huolimatta olisin nytkin kohdakkoin toivonut saavani kuulla Gardinerin muusikoita akustisesti kiitollisemmassa tilassa, jotta näiden ammattitaito olisi päässyt täysin oikeuksiinsa.
Illan konsertissa huikean hieno Monteverdi-kuoro oli saanut vahvistuksekseen National Youth Choir of Scotlandin mainioita nuoria laulajia. Lisäksi saatiin kuulla Trinity Boys Choirin taidokasta työskentelyä.
Kuoroilla on La damnation de Faustissa mitä monikasvoisin rooli. Niiden tehtävänä on ilmentää niin maaseudun väkeä, tavernan humalaisia, nuoria opiskelijoita, sotilaita kuin taivaallisia henkiä ja demonien joukkoakin. Näiden moninaisten tehtävien parissa kuorot onnistuivat kerrassaan hienosti. Paikoin akustiikka tosin vaati veronsa, mutta kaikkiaan illan kokemus oli varsin nautinnollinen.
Kuorojen lukuisista hienoista numeroista mieleenpanuvimpia olivat säädyttömän upeasti soinut juoppokuoron aamenfuuga, Pandaemoniumin infernaalinen rieha sekä Margueriten kirkastuksen aineeton kauneus.
Illan solisteista vaikuttavin oli odotetusti Laurent Naouri, jonka Méphistophélès huokui pahaenteisyyttä ja taidokasta ironiaa. Naouri selvisi myös Royal Albert Hallin tilan asettamista haasteista erinomaisesti niin vokaalisesti kuin visuaalisestikin halliten näyttämöä suvereenisti.
Michael Spyres teki niin ikään vahvan vaikutuksen Faustina eläytyen rooliin ilmeikkäämin kuin monet muut. Akustiikka ei aina tehnyt täyttä oikeutta hänen taidoilleen, mutta kokonaisuutena tämä oli hieno roolityö.
Ilokseen kuunteli myös Ann Hallenbergin Margueritea. Vaikka rooli on pääosista suppein, Berlioz on kirjoittanut Margueritelle kuitenkin varsin mieleenpainuvia laulunumeroita, kuten Le roi Thule, joka teki nyt aivan erityisen vaikutuksen.
Vielä on syytä nostaa esiin Ashley Richesin Brander, jonka karheanhurmaava olemus toi olennaisen viehätyksensä Auerbachin kellaritavernan turmeluksiin.
Promseilla La damnation de Faust toteutettiin konserttiesityksenä huomioiden tarkoin partituurin esitysohjeet lavan ulkopuolisten tilaefektien suhteen. Näiden suhteen taas Royal Albert Hall tarjosi varsin kiinnostavia mahdollisuuksia, jotka Gardiner hyödynsi oivallisesti. Samoin esintyjien harkitut vähäeleiset liikkeet orkesterilavalla vahvistivat draaman tuntua hienovaraisen kekseliäästi.
Kaikkiaan ilta oli erinomainen osoitus Gardinerin ja hänen muusikkojensa verrattomasta Berlioz-osaamisesta. Tämän illan jälkeen odotukset kohdistuvatkin Gardinerin Proms-syklin huipentumaan Berlioz-juhlavuonna 2019, jolloin vuorossa on Benvenuto Cellini -oopperan konserttiestys.
— Jari Kallio
Hector Berlioz: La damnation de Faust
Orchestre Révolutionnaire et Romantique
Sir John Eliot Gardiner, kapellimestari
Monteverdi-kuoro
National Youth Choir of Scotland
Trinity Boys Choir
Michael Spyres (Faust)
Ann Hallenberg (Marguerite)
Laurent Naouri (Méphistophélès)
Ashley Riches (Brander)
BBC Proms
Royal Albert Hall
Ti 8.8.2017, klo 19.30
Finnish world premiere at the National Opera stars Anne Sofie von Otter
The much-anticipated highlight of the 2017–2018 season at the National Opera is the world premiere of a new Finnish opera, Höstsonaten – Autumn Sonata, on the 8th of September 2017. The opera brings together a story by cinema legend Ingmar Bergman, the music of Sebastian Fagerlund and the voice of one of today’s most highly-esteemed mezzo-sopranos, Anne Sofie von Otter.
.
“This opera, commissioned from me by the Finnish National Opera, is a multi-layered and powerful relationship drama,” says composer Sebastian Fagerlund who is currently the focus of increasing international attention. Fagerlund is particularly renowned for his large-scale works, his deep and intense expression and his virtuoso handling of the orchestra. Höstsonaten – Autumn Sonata is Fagerlund’s second opera.
The libretto of the opera, based on Bergman’s film script, has been written by Gunilla Hemming. In the story a famed pianist, Charlotte Andergast, visits her daughter after a long absence. The family conflicts are revealed little by little. The role of Charlotte, specially composed for Anne Sofie von Otter, is the world-renowned star’s first opera role on the FNO stage.
“The underlying themes of the opera are universal: forgiveness and the ability to accept others as they are. Even as I was beginning the composition process, I felt as if the story and its characters were waiting for me somewhere in the depths of my mind,” Fagerlund describes.
The production is directed by Stéphane Braunschweig from France and conducted by John Storgårds who returns to lead the FNO Orchestra after a break of nearly 11 years. Besides von Otter, the opera is starred by Erika Sunnegårdh, Helena Juntunen, Tommi Hakala and Nicholas Söderlund.
Sebastian Fagerlund: Höstsonaten – Autumn Sonata
World premiere at the Finnish National Opera 8.9.2017
Other performances 13.9., 16.9., 19.9., 23.9., 26.9., 30.9. and 5.10.
The Finnish Broadcasting Company Yle will stream and record Höstsonaten – Autumn Sonata, which can be seen on the Yle Teema television channel and online at yle.fi/klassinen on Saturday the 23rd of September. The opera will also be featured at The Opera Platform online showcase.