Amfion pro musica classica

RSO:n syyskauden päätöskonsertissa Saariahon True Fire -teoksen Suomen ensiesitys

7.12.2017 22:31 , Jätä kommentti ,

ks

Radion sinfoniaorkesterin syyskauden päätöskonserteissa 13.–14.12. kuullaan Kaija Saariahon orkesterille ja baritonille sävelletty True Fireensimmäistä kertaa Suomessa. Solistina laulaa Gerald Finley. Ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla ohjelmassa on myös kaksi balettisävellystä – Uuno Klamin sarja baletista Pyörteitä sekä Igor Stravinskyn Petruška.

Konsertti 13.12. lähetetään suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä ja verkossa yle.fi/areena. Yle Teemalla konsertti nähdään kahdessa osassa 17.12. ja 21.1. ja uusintana Yle TV1:ssä 23.12. ja 27.1.

RSO:n sellisti Miika Uuksulaisen suunnittelemassa joulukuun kamarimusiikkikonsertissa 17.12. on teemana barokkimusiikki.

Kaija Saariaho sävelsi True Fire -teoksen vuonna 2014 Los Angelesin Filharmonikkojen, Pohjois-Saksan radion sinfoniaorkesterin, BBC:n sinfoniaorkesterin ja Ranskan kansallisorkesterin yhteistilauksesta. Kantaesitys oli toukokuussa 2015 Los Angelesissa Gustavo Dudamelin johdolla, ja solistina RSO:nkin konsertissa laulava Gerald Finley, jolle teos on myös omistettu. Laulujen tekstinä on mm. Seamus Heaneyn ja Mahmoud Dawishin runoja sekä tekstiä pueblo-intiaanien kansanlaulusta.

Kanadalaisen Gerald Finleyn oopperaura käynnistyi Mozart-tuotannoilla: hän lauloi kreivi Almavivan roolin Figaron häissä sekä Don Giovannin nimiroolin. Molempia rooleja hän on esittänyt sittemmin ympäri maailman. Hänen muita roolejaan ovat mm. Hans Sachs Nürnbergin mestarilaulajissa, Amfortas Parsifalissa ja Jaufré Rudel Kaija Saariahon Kaukaisessa rakkaudessa. Oopperan lisäksi Finley konsertoi ahkerasti, ja hän on esittänyt teoksia esimerkiksi Mahlerilta, Mark Anthony Turnagelta sekä Einojuhani Rautavaaralta. Finley on palkittu saavutuksistaan Brittiläisen imperiumin komentajan arvonimellä sekä Order of Canada-kunniamerkillä.

13.12. klo 19
Keskiviikkosarja 8
14.12. klo 19
Torstaisarja 5
Hannu Lintu, kapellimestari
Gerald Finley, baritoni
Uuno Klami: Sarja baletista Pyörteitä
Kaija Saariaho: True Fire, ensiesitys Suomessa
Igor Stravinsky: Petruška (1947)

17.12. klo 15 Harjoitussali PAAVO
Kamarimusiikkikonsertti 4
BOLOGNA GRASSA
Miika Uuksulainen, taiteellinen suunnittelu ja sello
Hannu Vasara, viulu
Kaisa Kallinen, viulu
Petteri Pitko, cembalo
Eero Palviainen, luuttu ja kitara
Giuseppe Torelli: Triosonaatti op.1
Giovanni Maria Bononcini: Triosonaatti A-duuri op. 6 nro 5
Domenico Gabrielli: Sellosonaatti G-duuri
Marco Uccellini: Viulusonaatti op. 5 nro 5
Maurizio Cazzati: Capricci a uno e due Violini e Basso continuo op. 50
Giovanni Battista Vitali: Partite e Capricci op. 7
Giovanni Battista Bassani: Triosonaatti a-molli
Arcangelo Corelli: Triosonaatti D-duuri op. 4 nro 4

Kategoria: TIEDOTTEET

Taideyliopiston Sibelius-Akatemialle USA:sta miljoonan dollarin lahjoitus kirittämään suomalaisia vastalahjoituskampanjaan

5.12.2017 23:01 , Jätä kommentti ,

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ja Friends of the Sibelius Academy ovat solmineet esisopimuksen lahjoituksesta kalifornialaisen Marvin Suomen kanssa. Marvin Suomi yhdessä sukusäätiöineen on sitoutunut lahjoittamaan dollarin jokaista Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Suomessa keräämää euroa tai Friends of the Sibelius Academyn USA:ssa keräämää dollaria vastaan yhteen miljoonaan dollariin saakka.

Lahjoitus on kunnianosoitus sata vuotta täyttävälle Suomen valtiolle. Lahjoitusvarojen hallinnointia varten perustetaan Suomi Centennial Fund -nimeä kantava rahasto, josta jaettavilla varoilla tuetaan Sibelius-Akatemian koulutusta sekä edistetään yhteistyötä kumppanikoulujen kanssa USA:ssa.

”Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nousu musiikkikorkeakoulujen kansainväliselle huipulle on ainutkertainen menestystarina 100-vuotiaassa Suomessa. Vastinrahakampanjalla haluan rohkaista yrityksiä, säätiöitä ja yksityishenkilöitä tukemaan suomalaisen musiikkikoulutuksen korkean tason säilymistä ja kehittymistä yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä”, sanoo Marvin Suomi.

Suomi on kiinteistöalan yrittäjä, jonka sukujuuret ovat Suomessa. Marvin Suomelle on myönnetty Suomen Leijonan I lk ritarimerkki vuonna 2009 hänen pitkäaikaisesta työstään suomalaisen kulttuurin tukemiseksi Yhdysvalloissa.

”Lahjoitus on huomattava ja sen tuella voidaan toteuttaa muun muassa kansainvälisiä vierailevia professuureja sekä mestarikursseja, joiden kautta opiskelijamme pääsevät työskentelemään alansa johtavien taiteilijoiden kanssa”, kertoo Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaani Kaarlo Hildén, joka toimii myös Friends of the Sibelius Academyn hallituksen puheenjohtajana. Friends of the Sibelius Academy on yhdysvaltalainen organisaatio, jonka tavoitteena on tukea Sibelius-Akatemiaa ja sen yhdysvaltalaisten kumppanikorkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Kategoria: Uutiset

Helsingin kamarikuoron kevätkaudella muistetaan kansalaissodan päättymistä mittavalla tilausteoksella Alex Freemanilta

4.12.2017 22:40 , Jätä kommentti ,

15. toukokuuta 2018 on kulunut sata vuotta Suomen kansalaissodan päättymisestä. Helsingin kamarikuoro, maamme ainoa ammattilaulajista koostuva kamarikuoro, muistaa tätä järjestämällä konsertin, jossa esitetään uusi, varta vasten tilattu suuri kuoroteos. Mittava 50–60-minuuttinen a cappella -sävellys on tilattu säveltäjä Alex Freemanilta, jonka kanssa Helsingin kamarikuoro teki yhteistyötä viimeksi vuonna 2016, Shakespeare-aiheisen tilausteoksen A Wilderness of Sea yhteydessä.

16-ääninen teos sävelletään tähän nimenomaiseen tilaisuuteen, tekstinä käytetään sekä perinteistä Requiemin tekstiä ja sen lomassa sotaa käsitteleviä runoja. Teos julistaa rauhan sanomaa myös yleismaailmallisesti. Mittakaava on harvinaisen suuri – suomalaisen kuoromusiikin merkkiteoksiin ei lukeudu kovin montaa ”koko illan” teosta, merkittävin lienee Einojuhani Rautavaaran Vigilia.

”Tuon latinankielisten requiem-tekstien rinnalle runoutta englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstit kommentoivat toisiaan, teemoina universaalit aiheet kuten menetys ja kuolema, rakkaus ja elämän haihtuvuus”, paljon kuoromusiikkia säveltänyt Alex Freeman kertoo työstään. Hänen teoksistaan mm. Four Songs after Poems of Aaro Hellaakoski on ollut suosittu kuorojen ohjelmistossa. Helsingin kamarikuoron tilausteosta A Wilderness of Sea on ylistetty muun muassa Hufvudstadsbladetissa (”självskriven höjdpunkt under kvällen”, HBL 24.4.2016).

Uusi teos kantaesitetään kansalaissodan päättymisen 100-vuotispäivänä 15.5.2018 Ritarihuoneella Nils Schweckendiekin johdolla.

Helsingin kamarikuoron kevät-kesäkauteen kuuluu myös esiintymismatkoja muun muassa Brysseliin ja Lontooseen sekä yhteistyötä Helsingin Barokkiorkesterin kanssa maaliskuussa, Leopold Koželuchin Kustaa Vaasa -oopperan parissa (Musiikkitalo 3.–10.3.2018).


Uusia levyjä: Joululevy sekä Matthew Whittallin musiikkia

Helsingin kamarikuoro on viime vuosina tiivistänyt levytystahtia. Keväällä julkaistiin kulttuuritekonakin pidetty Erik Bergmanin sekakuoroteoksia sisältävä tuplalevy BIS-levymerkillä ja tänä syksynä levyjä ilmestyy kaksi:

Northlands sisältää kanadalais-suomalaissäveltäjä Matthew Whittallin musiikkia, mukana Helsingin kamarikuoron lisäksi Tapiola Sinfonietta, Radion sinfoniaorkesteri sekä käyrätorvisti Tommi Hyytinen, johtajana Nils Schweckendiek. Levyn julkaisee Alba Records. Whittallin musiikille on omaleimaista pyrkimys sulauttaa yhteen eri musiikkivaikutteita, uutta ja vanhaa maailmaa. Luonto ääri-ilmiöineen ja vastakohtineen on ollut levyn innoituksen lähde. Levyn teoksista The return of light (2015) tilattiin yhteistyössä Tapiola Sinfoniettan kanssa Helsingin kamarikuoron 10-vuotisjuhlaan.

Riemuitkaamme! A Finnish Christmas on Helsingin kamarikuoron joululevy, joka tutkiskelee musiikillista joulunviettoa Suomessa kautta aikojen. Mukana on muun muassa erityylisiä Piae cantiones -sovituksia ja Matthew Whittallin levyä varten kirjoitettu uusi joululaulu Aattoilta sekä rakkaita kestosuosikkeja kuten Ahti Sonnisen Jouluhymni ja Armas Maasalon Joulun kellot. Erityismausteena ovat urut, jotka pääsevät Jan Lehtolan soittamana esille sekä soolo-osuuksissa että yhdessä kuoron kanssa. Johtajana Nils Schweckendiek. Levyn julkaisee BIS Records.

Kategoria: Päävalikko

Savonlinnan Oopperajuhlat ja Konecranes yhteistyöhön

3.12.2017 20:52 , Jätä kommentti ,
Savonlinnan Oopperajuhlat on solminut markkinointiyhteistyösopimuksen maailman johtavan nostolaiteyhtiön Konecranesin kanssa. Yhteistyö käynnistyy tammikuun 2018 alussa.

50 maassa toimivan, Hyvinkäällä pääkonttoriaan pitävän Konecranesin asiakkaita ovat muun muassa konepaja- ja prosessiteollisuus, telakat, satamat ja terminaalit, joille yhtiö tarjoaa kokonaisvaltaisia nostolaiteratkaisuja ja huoltopalveluja maailmanlaajuisesti. Savonlinnan Oopperajuhlat taas on iso, kansainvälisesti korkeatasoinen festivaali ja tunnetuin suomalainen kulttuuritapahtuma ulkomailla.

”Meitä yhdistävät mm. kansainvälisyys, luotettavuus ja tunnettuus, korkea laatu ja halu löytää jatkuvasti uusia luovia ratkaisuja. Me molemmat myös haluamme aidosti asiakkaidemme parasta. Konecranes nostaa asiakkaidensa liiketoiminnan arvoa ja tehokkuutta, me tarjoamme ainutlaatuisia kulttuurielämyksiä”, sanoo festivaalijohtaja Jan Strandholm.

Konecranesin toimitusjohtajan Panu Routilan mukaan on tärkeää, että kulttuurin merkitys osana Suomi-brändin rakentamista tunnetaan ja tunnustetaan myös suomalaisen teollisuuden piirissä.

”Konecranesilla haluamme olla mukana viemässä suomalaista kulttuuria maailmalle ja osaltamme varmistaa, että kulttuuri jatkossakin kehittyy Suomessa laadukkaalla tarjonnalla.  Korkeatasoiset kulttuuritapahtumat, kuten Savonlinnan Oopperajuhlat, tuovat kansainvälisiä matkailijoita Suomeen ja antavat myös Konecranesille hienon mahdollisuuden tarjota vierailleen suuria elämyksiä.”

Savonlinnan Oopperajuhlat aloitti uudenlaisen konseptin kumppaniyhteistyölle vuonna 2014. ”Inspired in Finland” -nimellä alkaneen mallin ytimessä ovat suomalaisen osaamisen, taituruuden ja luovuuden kehittäminen sekä kulttuurin ja liike-elämän modernit kohtaamispisteet.

Kategoria: Uutiset

Arvio: Nico Muhlyn Marnien erinomainen ensi-iltaproduktio ENO:ssa

3.12.2017 20:52 , Jätä kommentti ,
Nico Muhly ja Marnien ensi-iltaproduktion esiintyjäkaarti ENO:n näyttämöllä perjantaina. Kuva © Jari Kallio.

Nico Muhly ja Marnien ensi-iltaproduktion esiintyjäkaarti ENO:n näyttämöllä perjantaina. Kuva © Jari Kallio.

Aivan erityinen mielenkiinto on kohdistunut Nico Muhlyn (s. 1981) Marnien (2013-17) kantaesitykseen English National Operassa. Winston Grahamin romaaniin pohjautuva Marnie on viime kesän Helsingin juhlaviikoillakin vierailleen Muhlyn kolmas ooppera. Edeltäjänsä Two Boysin (2011) tavoin Marnie jatkaa ENO:sta New Yorkin Metropolitan Operaan kaudella 2019-2020.

Suurimmalle osalle meistä Marnie lienee tuttu Alfred Hitchcockin vuonna 1964 valmistuneena samannimisenä elokuvana, tekijänsä kultakauden päätösteoksena. Siinä missä Hitchcockin elokuva yksinkertaistaa ja romantisoi Grahamin vuonna 1959 ilmestyneen romaanin moniulotteista henkilökuvausta ja kerrontaa, pysyttelee Nicholas Wrightin oivallinen libretto uskollisemmin alkuteoksen hengessä.

Two Boysin tavoin Marnie käsittelee identiteetin ja totuuden kokemusten häilyvyyttä trillerin kontekstissa varsin mukaansatempaavalla tavalla. Musiikillisessa ja visuaalisessa kerronnassa on tiettyä elokuvamaisuutta, ehdottomasti sanan positiivisimmassa merkityksessä.

Marnien sävelkielen orkestraalisesta pohjavireestä on helppo poimia Muhlyn vanhempien amerikkalaiskollegojen, selvimmin ehkä John Adamsin ja Philip Glassin vaikutteita. Jos kuitenkin malttaa pysähtyä kuulostelemaan musiikkia yhtään tarkemmin, ei voi olla huomaamatta, kuinka omintakeisella, esikuvistaan monin tavoin erottuvalla logiikalla Muhlyn musiikki loppujen lopuksi etenee.

Kekseliäs vokaalipolyfonia on yksi Muhlyn tunnusomaisimmista musiikillisista rakennusaineista. Marniessa nämä keinovarat kukoistavat kerrassaan herkullisesti peilaten huikean laajaa tyylikirjoa Tallisista Ligetiin.

Musiikilinen, näytämöllinen ja kerronnallinen keskipiste Marniessa on kuitenkin sen nimihenkilö, jonka laaja ja syvä rooli saa mezzosopraano Sasha Cooken tulkinnassa oivallisen monitahoisen persoonallisuuden.

Marnie on moninaisen hyväksikäytön ja seksuaalisen häirinnän uhri ja näiden seurauksena myös huijari, syyllinen. Tietoisten ja tiedostamattominen valheiden maailmojen vangiksi jäänyt Marnie on kuitenkin lopulta selviytyjä, jolle apu tulee odottamattomilta tahoilta, odottamattomissa muodoissa.

Syvimpänä juonteena Marnien persoonallisuudessa on lapsuudesta kumpuava syyllisyys hänen ei-toivotun raskauden maailmaan tuoman pikkuveljensä kuolemasta. Tuo syyllisyys on Marnien äidin aikaansaannosta, tämän oman, aiheellisen syyllisyyden projektiota.

Aikuisena Marniesta on tullut huijari, joka on löytänyt selviytymistien miehisen seksuaalisen hyväksikäytön ympäröimässä maailmassaan. Oopperan alkukohtauksissa Marnie kostaa pomonsa, herra Struttin lähentely-yritykset katoamalla firman kassan kanssa uuden identiteetin suojiin.

Identiteettihuijausten ja traumaattisesta lapsuudesta kumpuavan syyllisyyden kautta rakentunutta Marnien totuuden ja valheen maailmojen välillä vaeltavaa minuutta kuvastavat hänen neljä varjoaan, joita solistikvartetti, Charlotte Beament, Katie Coventry, Emma Kerr ja Katie Stevenson, ilmentää vaikuttavasti.

Orkesterissa Marnien peili on soolo-oboe, joka kertojaäänenä peilaa niitä nimihenkilön tunteita, jotka jäävät vaille sanallista ilmaisua tai peittyvät valheiden alle.

Marnien hahmon lähisukulainen oopperan maailmassa on monella tapaa Debussyn Mélisande. Tämä sukulaisuus peilautuu myös Marnien ja Markin sekä tämän veljen Terryn keskinäisessä dynamiikassa.

Mark, jonka roolin Daniel Okulitch rakensi varsin hienosti, on yksi Marnien esimiehistä, josta lopulta tulee myös hänen aviomiehensä. Vaikka liiton pohjalla on aito ihastus, Mark ajautuu kiristämään Marnien vaimokseen tiedoillaan tämän huijaritaustasta.

Pakkoavioliitto edustaa Marnien kohtaaman häirinnän äärimmäisyyttä johtaen Markin raiskausyrityksen kautta alati syvenevään valheiden kulissiin, josta Marnien auttavat vapauteen lopulta Diana Montaguen Lucy, joka kertoo Marnielle totuuden tämän pikkuveljen kuolemasta, sekä James Laingin Terry, Makin veli ja oopperan mieshahmoista monitahoisin.

Vaikka Terry kiinnostuu hänkin Marniesta yksipuolisen seksuaalisesti eikä tunne tarvetta peitellä tätä, on hän kuitenkin lopulta se henkilö, joka pystyy katkaisemaan Marnien valheiden kehän ilmiantamalla hänet poliisille. Tullessaan pidätetyksi Marnie huokaisee helpottuneena olevansa vapaa.

Visuaalisesti Marnie on vaikuttavasti toteutettu. Erityisen mieleenpainuvia ovat hetket psykiatrin vastaanotolla, joissa Marnie kokee välähdyksiä lapsuutensa käänteentekevistä tapahtumista sekä intensiivinen kettujahti, joka johtaa Marnien rakkaan hevosen, Forion, kuolemaan.

Michael Mayerin ohjaus ja Julian Crouchin lavastus yhdistävät vertauskuvia ja fotorealismia erittäin vakuuttavasti. Arianne Phillipsin suunnittelema puvustus on ilo silmälle.

Kapellimestari Martyn Brabbinsin johdolla ENO:n orkesteri teki erinomaista työtä läpi illan nousten yhdeksi Marnien ensi-iltaproduktion kirkkaimmista tähdistä. Samoin ENO:n verrattoman taitava, James Henshaw’n valmentama kuoro tarjosi niin ikään parastaan Marnien hienoissa kuoro-osuuksissa.

Kokonaisuutena Marnien partituuri rakentuu hyvin samantapaisille hyveille kuin Debussyn Pelléas et Mélisande. Kummankaan ydin ei ole yksittäisissä mieleenpainuvissa numeroissa tai välittömästi muistiin syöpyvissä melodioissa, vaan ainutlaatuisessa sointimaailmassa, joka kietoo mukaansa vastustamattomasti avaustahdeista lähtien säilyttäen otteensa läpi kaikkien käänteiden aina päätöksen hiljaisuuteen saakka.

Nico Muhlyssa meillä on säveltäjä, jonka ilmaisu taipuu mitä oivallisimmin oopperan kerrontaan. Marniessa meillä on kiehtova uusi ooppera, jossa kokonaistaideteoksen osatekijät loksahtavat erinomaisesti paikoilleen.

— Jari Kallio

Nico Muhly: Marnie

English National Operan orkesteri ja kuoro
Martyn Brabbins, kapellimestari
James Henshaw, kuoron valmennus

Sasha Cooke (Marnie)
Daniel Okulitch (Mark Rutland)
James Laing (Terry Rutland)
Lesley Garrett (Rouva Rutland)
Kathleen Wilkinson (Marnien äiti)
Diana Montague (Lucy, Marnien äidin naapuri)
Alasdair Elliott (Herra Strutt)
Darren Jeffery (Tohtori Roman)
Charlotte Beament, Katie Coventry, Emma Kerr, Katie Stevenson (Marnien varjot)

Nicholas Wright, libretto (Winston Grahamin romaaniin pohjautuen)
Michael Mayer, ohjaus
Julian Crouch, lavastus
Arianne Phillips, puvut
Kevin Adams, valaistus

English National Opera
Pe 1.12.2017, klo 19.30

Kategoria: Arviot