Amfion pro musica classica

Kuhmon ”unelmakaupan” avajaiset lähestyvät

Kuhmon Kamarimusiikki

Lauantaina 14. heinäkuuta avautuu Kuhmossa unelmien kauppa, kun Kamarimusiikki alkaa soida. Kahden viikon ajan kuullaan musiikkia aamusta myöhäiseen iltaan. Yhteensä konsertteja on yli 70.

Konserteista eniten on ennakkoon kiinnostanut toisen viikon torstaina esitettävä kamariversio Carmenista. Kysyttyjä konsertteja ovat olleet myös maanantain 23.7. iltakonsertti Mielenmaisemia sekä tiistaina 17.7 kuultava lintuaiheinen konsertti.

Perinteisten Kuhmo-talon, Kontion koulun sekä Kuhmon ja Lentiiran kirkkojen lisäksi nyt kokeillaan ensimmäistä kertaa myös vastavalmistuneen Tuupalan koulun salia. Peruutuksilta ja muutoksilta on tänä vuonna vältytty lähes kokonaan. Huomattavin muutos on mezzosopraano Romina Basson jääminen pois, mikä vaikuttaa maanantain 16.7. konserttiin Lauluja taivaan ja maan väliltä.

Perinteiseen tapaan Kuhmo-talossa on esillä myös kuvataidetta. Kesän taiteilijoita ovat Samuli Heimonen ja Pasi Karjula. Samuli Heimosen töissä hallitsevana aiheena on susi, ja hänen maalauksensa ovatkin puheenvuoro uhanalaisten lajien puolesta. Heimonen voitti 2003 Vuoden nuori taiteilija -palkinnon ja silloin hänen teostensa arkkitehtoniset mielikuvitusmaisemat ja niiden huimat perspektiivit herättivät ansaittua huomiota. Kuhmoon sopivat hyvin myös Pasi Karjulan puuveistokset, joiden pinnassa näkyvät luonnon jättämät jäljet yhdessä puukon, kirveen ja moottorisahan jälkien kanssa. Karjulan teokset ovat usein suorastaan runollisia ja hänen veistostensa tyypillinen piirre on haihtuvan ja kiinteän yhteys ja ristiriita.

Kuhmon Kamarimusiikki soi Kuhmossa 14. – 28.7. Ennen sitä festivaallla on kotimaan konsertti Helsingissä 31.5. OP Vallilan tiloissa. Ulkomaan konsertit ovat Italian Mantovassa 2.6. ja Pietarissa 5.6.

Giovanni Grancino -arvosello Kansallisoopperan orkesterille

Suomen kansallisoopperan orkesterille on hankittu ainutlaatuinen Giovanni Grancino -arvosello noin vuodelta 1700. Sellon hankkimisen mahdollistajana toimi Mandatum Life ja sen ammattimaisille sijoittajille suunnattu sijoitustuote.

”Onhan tämä upea aloite. On hienoa saada soittaa kaunisäänisellä yksilöllä. Arvosello on kuin hyvä viini – paranee soittamisen myötä ja tuo nautintoa soittajalleen ja kuulijoille”, kuvailee arvosoittimen käyttöönsä saava soolosellisti Samuli Peltonen.

Kansallisoopperan orkesteri on Suomen suurin sinfoniaorkesteri, joka soittaa vuosittain lähes 200 ooppera- ja balettiesitystä tai konserttia. Orkesteri on Kansallisoopperan ja -baletin taiteellisen toiminnan ytimessä.

”Arvosoittimet ovat tärkeitä työvälineitä, jotka sitouttavat parhaat voimat kehittyvään työyhteisöömme. Orkesterin taso vuorostaan heijastuu sekä kapellimestari- että solistikiinnityksiin. Kaunisääniset arvosoittimet esityksissämme tarjoavat entistä elämyksellisemmän yleisökokemuksen asiakkaillemme”, toteaa Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi.

Kansallisoopperan ja -baletin yleisöllä on mahdollisuus kuulla arvosellon sointia ensimmäisen kerran jo kevään esityksissä Oopperatalossa.

Grancino-arvosellon kaltaisia instrumentteja on maailmassa vain rajallinen määrä, mikä lisää niiden arvoa. Arvosoittimet ovatkin usein hintatasonsa vuoksi yksittäisten soittajien ulottumattomissa. Kansallisoopperalla ja -baletilla on käytössään myös kaksi muuta arvosoitinta: viinialan yrittäjän Juha Berglundin omistama Andrea Guarneri -viulu sekä Emil Aaltosen säätiön omistama Tononi-sello.

Turun filharmoninen orkesteri jalkautuu ympäri kaupunkia 20.–26.5

Turun filharmoninen orkesteri tuo musiikin kaupunkiin 20.–26.5.2018. Viikon aikana orkesterin muusikot esiintyvät pienkokoonpanoissa ympäri kaupunkia ja tuovat musiikin osaksi kaupunkilaisten arkea. Musiikista voi nauttia yhteensä 20 julkisen konsertin verran. Tämän lisäksi TFO:n muusikot esiintyvät myös muun muassa kouluissa ja vanhainkodeissa. Kaikki viikon julkiset konsertit ovat maksuttomia.

Viikko huipentuu lauantaina 26.5. Konserttitalon yläaulassa pidettävään Konserttipiknikiin. Humak:n kulttuurituotannon aikuisopiskelijaryhmän ideoiman aamupäivän toivotaan johdattavan erityisesti perheitä sekä ensikertalaisia orkesterimusiikin pariin. Kotoisaan tapahtumaan saa tuoda omat eväät, piknikviltin ja kännykän. Konsertissa kuullaan kevyttä klassista ja tuttuja sävelmiä Bachista Piazzollaan. Ennen konserttia klo 10 alkaen voi osallistua Arilyn-sovelluksella toteutettavaan virtuaaliseikkailuun, johon osallistutaan oman älylaitteen avulla. Tapahtumassa esitellään Turun nimikkolintu uuttukyyhkystä inspiraationsa saanut TFO:n uusi maskotti, jolle etsitään myös yleisökilpailun avulla nimeä.

Jalkautumisviikon aikana kuullaan musiikkia laidasta laitaan, aina Mozartista moderniin taidemusiikkiin ja Abbasta bluesiin. TFO:n pienkokoonpanot vaihtelevat konserttikohtaisesti, ja musiikkia kuullaan niin isommalle jousikokoonpanolle kuin muutaman hengen yhtyeillekin. Ensimmäinen konserteista pidetään sunnuntaipäivänä 20.5. ja viimeinen lauantai-illalla 26.5.

Yksi viikon keskeisimmistä konserttipaikoista on Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, jonka tieto-osastolla järjestetään yhteensä viisi konserttia maanantaina ja tiistaina. Hansakorttelissa puolestaan kuullaan kaksi erilaista konserttia, joista ensimmäisessä esiintyy käyrätorviduo keskiviikkona ja toisessa kokonainen jousiorkesteri torstaina. Turun alueen kylätaloissa vierailee yli kymmenhenkinen salonkiorkesteri sunnuntaina ja lauantaina. Linnankadun Bar Ö:ssä puolestaan esitetään perjantai-iltana konsertti, jossa kuullaan kattaus harvinaisempaa modernia taidemusiikkia ja nykymusiikkia. Hieman erikoisempi yhtye on Sir Slim Band, jossa orkesterin jäsenet ystävineen esittävät bluesia ja rytmimusiikkia perjantaina ravintola Hometownissa Salossa ja lauantaina Anniskelukahvila Tiirikkalassa Turussa. Pienempiin kokoonpanoihin törmää viikon aikana Runosmäen kirjastossa, Paakarlan seurakuntakodissa, Turun tuomiokirkossa, kauppakeskus Skanssissa ja Café Artissa.

Tarkka aikataulu, konserteissa soitettava ohjelma ja kokoonpanot löytyvät osoitteesta http://www. tfo.fi

CD-arvio: Lakeuden kaikuja

Somero2018

Toivo Kuula: Complete Piano Music. Jouni Somero, piano.
FCRCD-9758 (2 CD, 2018)

Pianosävellykset eivät olleet mikään erityisen tärkeä osa Toivo Kuulan tuotantoa. Kai Maasalo ei teoksessaan Suomalaisia sävellyksiä II käsittele niitä lainkaan erikseen. Kappaleessa Yksin- ja kuorolaulut Maasalo esittää moitteen Kuulan pianonkäsittelystä: ”…lauluääni yhtyy Kuulalla orkesteriväreihin monessa tapauksessa sopusointuisesti ja luontevasti – paremmin kuin yksioikoisesti käsiteltyyn pianoon.”

On totta, että Musiikkiopistossa viulu oli Kuulan soittimena. Hän kuitenkin jo varhaisemmasta nuoruudestaan asti viihtyi pianon ääressä ja käytti sitä säveltäessäänkin. Sellainen on melko yleistä. Hienoa orkesterisäveltäjää Gustav Mahleriakin varten täytyi hilata flyygeli pieneen sävellysmökkiin Steinbachissa Atterseen rannalla.

Toivo Kuula pystyi jokapapauksessa säestämään omia laulujaan ja ainoastaan pianotriossa luovutti osuuden ammattipianistille. Hän olisi halutessaan pystynyt kirjoittamaan pianolle minkälaisia hyvin käteen sopivia kiemuroita tahansa. Sitä hän ei kuitenkaan tehnyt. Säilynyttä tuotantoa siivittävät voittopuolisesti kansalliset sävyt. Kiinnostus impressionismiin ilmenee sointujan etsimisessä, ei kiemuroitten laadinnassa.

Kuulan kansallissävyjen pohjalla on usein maakunnallinen pohjaväritys, pohjalainen uho. Se on myöskin pohjalaisen Jouni Someron tulkintojen valttina. Allekirjoittaneen pitäisi kai sitten oman pohjalaisen perimän siivittämänä uhota arviointeja jonnekin positiivisen ja negatiivisen välimaastoon. Toisaalta kun isälinja näkyy siirtyvän vähintäänkin puoli vuosituhatta sitten jonnekin eteläisen Puolan tienoille, lienee viisainta pysytellä kiltisti asialinjalla.

Sata vuotta sitten pidettiin Toivo Kuulaa lupaavimpana säveltäjänä Sibeliuksen jälkeen. Hänen Satukuvansa olivat aikansa ikivihreitä, samoin monet laulut. Hänen jälkeensä tuli sitten muita ”lupauksia” kuten vaikkapa Selim Palmgren ja Aarre Merikanto, kullekin makunsa mukaan. Hyvin tyypillinen on Kuulan 1912 säveltämä Elegia. Kaiken elegisyyden keskellä on siinä mahtava nousukohta ja Someron Steinway D näyttää voimansa. Myöskin sarjan päättävässä Tranquillamento-sävellyksessä on omat nousunsa. Kai oli osoitus säveltäjän temperamentista, ettei elegisyyteen vaivuttu koko kappaleen ajaksi.

Erityinen huomio kiintyy Häämarssiin, jota paljon soitetaan häissä otaksuttavasti hiukan lyhyempänä versiona. Eihän kukaan laahusta lähes kuutta minuuttia kirkon ovelta alttarille. Kyseessä ei ole mikään riemukas sävellys. Sekä Someron tulkinta että orkesteriversion tempo ovat yllättävän hitaita. Kuulan elämäkerran kirjoittaja lienee oikeassa kun hän arvelee Kuulan marssia säveltäessään ajatelleen omaa epäonnistunutta ensimmäistä avioliittoaan. Kyseessähän oli ns. pakkoavioliitto ja syntynyt lapsikin kuoli muutaman kuukauden ikäisenä.

Lampaanpolska on myös yksi Kuulan tunnetuimmista sävellyksistä. Someron kesto on 4´ 57”, mikä mahdollistaa hiukan pidättyvämmän otteen nopeammissakin jaksoissa. Henkilökohtaisesti pitdän enemmän Rolf Bergrothin lähes kuudenkymmenen vuoden takaista levytystä ajassa 3´ 19” kuitenkin parempana. Siinä on jotenkin musikanttisempi ote.

Somero on ottanut levytykseensä mukaan myöskin kuusi aikaisemmin taltioimatonta teosta. Erityisen vaikuttava on hänen Kuulan hengessä täydentämänsä Vanha syyslaulu. Ajatusta voisi kehitellä eteenpäin. Mistä löytyisi Suomen Leopold Godowsky, joka Kuulan hienoimpien laulujen kohdalla saisi unohtamaan Kai Maasalon puheet Toivo Timoteus Kuulan ”yksioikoisesta” pianonkäsittelystä ja toisi sormien ulottuville äänihuulten herkkyyden ja soittamisen ilon.

— Petri Sariola

NAANTALIN MUSIIKKIJUHLIEN JA SAARISTOMEREN SUOJELURAHASTON YHTEISTYÖ JATKUU

Jaakko Ruolan Saaristomeren panoraama Naantalin Musiikkijuhlilla. Kuvassa Björkö.

Jaakko Ruolan Saaristomeren panoraama Naantalin Musiikkijuhlilla. Kuvassa Björkö. [Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä]

5.-16.6. pidettävät Naantalin Musiikkijuhlat haluaa tänäkin vuonna kiinnittää huomiota Saaristomeremme tilanteeseen. Jatkamme yhteistyötä Saaristomeren Suojelurahaston kanssa sekä esitämme Jaakko Ruolan ainutlaatuisen Saaristomeren panoraaman, jossa kerrotaan kuvilla, sanoilla ja musiikilla Saaristomeren muutoksista.

Jaakko Ruolan Saaristomeren panoraama – meremme tuleville sukupolville -kuvaesitelmä pidetään Kristoffer-salissa lauantaina 16.6. kello 16. Esitys sisältää Jaakko Ruolan komeat panoraamakuvat, napakan tekstin ja sävähdyttävän musiikin. Esitelmän tarkoituksena on herättää tunteita ja saada miettimään, mitä joka ikinen meistä voi tehdä puhtaan Saaristomeren tulevaisuuden hyväksi. Jaakko Ruolan kuvista tehdään lisäksi säänkestävä ulkoilmanäyttely Naantalin kaupungintalon edustalle 25.5.-18.6.2018 väliseksi ajaksi.

– Saaristomeri on maailman mitassa ainutlaatuinen luonnonmuodostuma: saarien meri, jonka historia ja luonnon kirjo hakevat vertaansa. Ihminen on vaikuttanut voimakkaasti saaristoon siitä lähtien, kun saaret jääkauden jälkeen alkoivat maankohoamisen seurauksena nousta merestä. Vähitellen ihmisen vaikutus muutti luonnettaan. Kasvavien kaupunkien jätevedet, teollisuuden päästöt ja maatalouden ravinnehuuhtoumat ulottivat vaikutuksensa vesiluontoon. Osa suurista päästölähteistä on saatu kuriin, mutta ongelma ei ole väistynyt. Toiminnan aika on nyt, valokuvaaja Jaakko Ruola muistuttaa.

– Naantalin Musiikkijuhlille Saaristomeri on kuin toinen koti. Esimerkiksi Kökar, Utö, Örö ja tänä vuonna Seili ovat upeita konserttimatkakohteitamme. Päättäjäiskonserttimme lauantaina 16.6. klo 19 Naantalin kirkossa on nimeltään In honorem maris eli meren kunniaksi. Konsertin alussa kuultavan Saaristomeripuheenvuoron pitää tänä vuonna Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, toimitusjohtaja Tiina Tunturi kertoo.

– Musiikkijuhlakävijät voivat osallistua Saaristomeren Suojelurahaston keräykseen ostamalla erityisen Saaristomerilipun, josta 3 €/lippu menee Saaristomeren suojeluun. Kerätyt varat käytetään Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviin, tarkoin kohdennettuihin konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään ravinnekuormitusta, lisätään vesiensuojelun neuvontatyötä ja ympäristötietoisuutta sekä vaikutetaan päätöksentekoon. Tähän mennessä Saaristomeren Suojelurahasto on rahoittanut lähes 50 hanketta, kertoo toiminnanjohtaja Tove Holm.