Tapiola Sinfoniettan<https://www.tapio
Jäljelläolevat konsertit ovat Espoon kulttuurikeskuksessa 22. huhtikuuta ja 19. toukokuuta. Vapaaliput voi lunastaa kulttuurikeskuksen lipunmyyntipisteestä voimassa olevaa Ukrainan passia näyttämällä.
Tapiola Sinfoniettan konsertteihin Ukrainan passilla
RSO esiintyy Helsingin Juhlaviikoilla rauhan puolesta
Radion sinfoniaorkesteri esiintyy Musiikkitalossa 31.8. Konsertissa kuullaan Mozartin Requiem huippusolistien Helena Juntusen, Tuija Knihtilän, Tuomas Katajalan ja Arttu Katajan tulkitsemana. RSO:a ja Musiikkitalon kuoroa johtaa Hannu Lintu. Konsertin tuotot lahjoitetaan lyhentämättöminä Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon Ukrainan konfliktista kärsivien auttamiseksi.
Preussin prinsessa Wilhelminen konserton Suomen-ensiesitys
Suomalaisen barokkiorkesterin kamarikokoonpano FiBO Players. Kuva © Juuso Westerlund.
Preussin kuningas Fredrik Suuri rakasti taiteita. Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) Berliini–Potsdam-konsertti 11.3. Ritarihuoneella esittelee hänen hoveissaan kuultua musiikkia Johann Philipp Kirnbergeriltä, Carl Philipp Emanuel Bachilta ja Johann Sebastian Bachilta. Lisäksi ohjelmassa on Fredrik Suuren sinfonia G-duuri ja kuninkaan sisaren Preussin prinsessa Wilhelminen cembalokonsertto, joka saa Suomen ensiesityksensä.
Fredrik II Suuri (1712–1786) tunnettiin menestyksekkäänä soturikuninkaana mutta taide oli kuitenkin lähellä Fredrikin samoin kuin hänen isosiskonsa prinsessa Wilhelminen (1709–1758) sydäntä, ja molemmat sävelsivät, soittivat ja kirjoittivat myöhemmin oopperalibrettoja. Tässä konsertissa kuullaan kuninkaan sävellyksistä sinfonia G-duuri. Fredrikin hallitsijakaudella Preussin hovi puhkesi kulttuuriseen kukoistukseen. Kuningas kokosi noin nelikymmenhenkisen orkesterin, joka kuului saksankielisen Euroopan suurimpiin. Hän rakennutti Berliinin Unter den Lindenin oopperatalon ja palkkasi pääkaupungin sekä Potsdamin palatsien kamarimuusikoiksi aikansa huippuja.
Carl Philipp Emanuel Bach (1714–1788) oli eräs Fredrikin hovissa työskennelleistä säveltäjistä. Hän suhtautui varauksellisesti italialaisen tyylin ja oopperan suosioon, eikä hänen noin tuhannen sävellyksen joukosta näyttämömusiikkia löydykään. Hänen omaperäisintä tyyliään edustaa usein kamarimusiikki, josta konsertissa kuullaan triosonaatti G-duurissa vuodelta 1747.
Fredrik Suuren hovin tunnetuin musiikillinen tapaus liittyy 62-vuotiaan Johann Sebastian Bachin vierailukonsertteihin vuonna 1747. Bach sai kuninkaalta monipolvisen teeman, jonka pohjalta hän esitti fuugan. Vangitseva teema jäi kuitenkin Sebastianin mieleen, ja tuloksena oli kamarimusiikkikokoelma Musikalisches Opfer (Musiikillinen uhrilahja). Kokoelman tyyli vaihtelee arkaaisista kaanoneista uusimpiin virtauksiin kantaaottavaan triosonaattiin, ja sitä on tulkittu niin teologisena arvoituksena, retorisena ohjelmana kuin älyllisenä kuittailunakin.
Preussin prinsessa Wilhelmine loi loistokkaan hovin Bayreuthin rajakreivittärenä. Wilhelmine soitti useita soittimia, etupäässä cembaloa. Hänen sävellystuotantoonsa kuuluu esimerkiksi ooppera Argenore (1740), aarioita, sonaatteja ja cembalokonsertto g-molli, jonka luultiin pitkään osin kadonneen ja joka nyt esitetään tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa.
Lisätietoa: https://fibo.fi/konsertit/2022/berliini-potsdam
Savonlinnan Oopperajuhlat saa kuoromestarin Keski-Euroopasta
Palkittu 42-vuotias Jan Schweiger teki vaikutuksen valintaraatiin ja kuoron laulajiin ja oli valitsijoiden yksimielinen valinta. ”Monipuolinen työkokemus, korkeatasoinen taiteellinen näkemys ja harjoittamistekniikka, erinomaiset kommunikaatiotaidot sekä vahva visio kehittämisestä”, taiteellinen johtaja Ville Matvejeff listaa uuden kuoromestarin ansioita. Schweiger aloittaa tehtävässään heti ja valmentaa kuoron jo ensi kesän festivaalille.
Jan Schweiger toteaa
ettei ole epäilystäkään siitä, että meillä on Oopperajuhlakuoron kanssa edessämme inspiroivat ja merkitykselliset ajat. Johdin heitä rekrytointiin kuuluvassa koetilaisuudessa ja huomasin välittömästi, että erinomaisten äänten lisäksi laulajilla on intohimo oopperaan. Tarkoitan sitä, että he eivät vain laula, vaan kertovat tarinaa koko olemuksellaan. Parhaat oopperakuorot onnistuvat elämään tarinan todeksi ja tekevät näin suuremman vaikutuksen yleisöön menettämättä silti mitään musiikillisesta erinomaisuudestaan. Tämän potentiaalin havaitsin vahvasti ja sen tuomme yhdessä näkyviin varsinkin, kun saamme tehdä töitä fantastisten kapellimestarien ja ohjaajien kanssa.
Kuoron- ja orkesterinjohtoa opiskellut itävaltalaissyntyinen Schweiger on valmistunut Salzburgin Mozarteum-yliopistosta erinomaisin arvosanoin ja työskennellyt kuoromestarina ja kapellimestarina Flanderin oopperassa Belgiassa vuodesta 2014. Aiemmin hän on johtanut mm. Heidelbergin oopperan kuoroa ja laulanut Wienin maineikkaassa Arnold Schönberg -kuorossa. Schweigerin johdolla Flanderin oopperan kuoro oli ehdolla International Opera Award -palkinnon saajaksi parhaan kuoron kategoriassa Lontoossa 2015. Schweiger on saanut myös nuoren taiteilijan palkinnon Heidelbergissa 2009.
Kuoromestarin vastuulla on kuoron taiteellinen ja hallinnollinen johtaminen, työn suunnittelu ja kehittäminen. Oopperajuhlakuoro kootaan vuosittain koelaulujen perusteella. Useimmat 80-henkisen kuoron jäsenistä ovat ammattilaisia tai laulajiksi opiskelevia nuoria Suomesta ja maailmalta.
”On jännittävä ja historiallinen hetki voida aloittaa yhteistyö eurooppalaisilla oopperan aitiopaikoilla uraa tehneen uuden kuoromestarin kanssa, ja uskon, että Schweigerin kanssa pystymme nostamaan kuoron jo ennestään korkeaa profiilia ja taiteellista iskuvoimaa”, sanoo Ville Matvejeff. ”Koejohtotilaisuudessa Schweigerin ja kuorokokoonpanon kemiat tuntuivat kohtaavan erityisen hyvin.”
Schweiger – jonka sopimus kattaa ainakin vuodet 2022–23 – seuraa tehtävässään Matti Hyökkiä, joka on johtanut Oopperajuhlakuoroa vuodesta 2008. Yhteinen rupeama kuoron kanssa huipentuu Hyökin johtamaan juhlakonserttiin Olavinlinnassa 24.7.2022. ”Matin kaudella kuoron kansainvälinen profiili on noussut monella tavalla. Hän on tuonut Oopperajuhlille poikkeuksellisen monipuolisen ja pitkän kokemuksensa. Olemme Matille tästä työstä todella kiitollisia ja sitä kokoonnumme yhdessä juhlimaan kuoron konsertissa heinäkuussa”, Ville Matvejeff sanoo.
Johanna Lamminen Savonlinnan Oopperajuhlien hallituksen puheenjohtajaksi
Savonlinnan Oopperajuhlien valtuusto nimitti eilen 10.11. Oopperajuhlille uuden hallituksen kolmivuotiskaudeksi 2022–2024. Koko puheenjohtajisto vaihtuu. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Johanna Lamminen, joka samalla nimitettiin uudeksi puheenjohtajaksi
”Meidän tehtävämme on varmistaa, että Oopperajuhlat kehittyy ajassa ja että sen tulevaisuus on turvattu”, sanoo puheenjohtajana aloittava Johanna Lamminen. Tekniikan tohtori Lamminen on myös Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja ja jäsen mm. Cargotecin, Sampon ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n hallituksissa. Hän siirtyy Oopperajuhlien hallitukseen festivaalin valtuuston puheenjohtajan paikalta. Varapuheenjohtajiksi valittiin hallitusammattilainen Raija-Leena Hankonen ja Hoplopin toimitusjohtaja Kalle Peltola.
”Uudelta hallitukselta odotan erityisesti näkemyksellisyyttä keinoista, joilla Oopperajuhlien talous pysyy tasapainoisena myös tulevina vuosina”, Johanna Lamminen sanoo. ”Yhdeksänhenkisessä joukossamme on laajaa taloudellista, yhteiskunnallista, viestinnällistä ja juridista osaamista, sekä mm. oopperan ja kulttuurielämän tuntemusta. Tunnemme ilmiöitä Savonlinnan tasolta aina kansainväliseen mittakaavaan asti.”
Johanna Lamminen korvaa puheenjohtajana Petteri Walldénin, joka on johtanut Oopperajuhlien hallitusta vuodesta 2015. Yhdistyksen sääntöjen mukaan Walldénin sekä varapuheenjohtajien Arja Suomisen ja Anna-Kristiina Mikkosen kaudet täyttyvät päättyvän hallituskauden myötä. Uusi hallitus aloittaa työskentelynsä tammikuussa.
Oopperajuhlia vietetään Olavinlinnassa 1.–31.7.2022. Juhlia järjestää voittoa tavoittelematon kannatusyhdistys, jonka jäsenet valitsevat festivaalille valtuuston. Se puolestaan nimittää Oopperajuhlien hallituksen.