Metropolian musiikin kevään 2019 suursatsaus on Fredrik Paciuksen 1852 säveltämä ensimmäinen suomalainen ooppera “Kaarle-kuninkaan metsästys”. Teos nähdään huhtikuussa neljästi opiskelijoiden ja korkeakoulusta jo valmistuneiden esittämänä.
Oopperassa ajankohdan poliittinen, isänmaallinen sanoma on verhottu historialliseen menneisyyteen. Produktiossa ohjaaja Ville Sandqvist sekä visualisti Riina Nieminen ovat tyylitelleet epookkitarinan Ruotsin kuninkaasta, jonka tiedetään 1600-luvulla oikeastikin käyneen metsästysretkellä Ahvenanmaalla. Kansan ja valtaeliitin välinen suhde, virkavallan ja asukkaiden yhteentörmäykset sekä juonittelun ja uskollisuuden teemat puhuttelevat yleisöä nykypäivänäkin yhteiskunnallisten ilmiöiden näkökulmasta.
Laulullisesti “Kaarle-kuninkaan metsästys” on upean rikas teos. Musiikki on vaihtelevaa ja monipuolista. Tyylillisesti se edustaa syntyaikansa romanttista valtavirtaa, ja orkesterisointi on pursuilevan runsasta.
Kaarle-kuninkaan metsästykseen on valittu koelauluissa yhteensä 16 nuorta solistia. Päärooleissa nähdään mm. Eero Lasorla (Jonathan), Laura Juvonen / Veera Niiranen (Leonora) ja Samuli Takkula (Gyllenstjerna), Ilmari Leisma (Oxenstjerna), Anu Ontronen (leskikuningatar Hedvig Eleonora) sekä muissa rooleissa Anna Arola, Elsa-Maija Helminen, Maija Turunen, Maria Turunen, Hilkka Ylinärä, Kalle Virtanen, Sampsa Heiniö, Jussi Keltakangas, Olli-Jaakko Miettunen ja Joonas Tuominen. Kaarle-kuninkaana vierailee Lina Johansson Lärkkullan kansanopiston musikaalikoulutuksesta (Lärkkulla Musical).
Orkesterina toimii yli 40-henkinen Helsinki Metropolitan Orchestra, jonka riveissä soittaa myös Metropolian nykyisiä ja valmistuneita opiskelijoita. Esitykset johtaa kapellimestari Sasha Mäkilä. Oopperan kuoro-osuuksista vastaa Helsingin filharmoninen kuoro.
Ohjaaja Ville Sandqvist kuvailee produktiota seuraavasti: “Libretisti Zachris Topelius ei ole ottanut sattumalta oopperan tapahtumapaikaksi Ahvenanmaata. Paikalla on väliä, valinta on merkityksellinen. Olemme rajamailla, välissä, kohtaamispaikalla, muistojen ja toiveiden äärellä. Saarella on jotakin kätkettyä, piilossa. Siellä se lymyilee ja kurkkii. Kuninkaalle luvattu hirvi on kaadettu. Sen me tiedämme heti alussa, mutta kuka sen on ampunut ja missä se on nyt? Entä missä nuori kuningas itse on ja kenen kanssa? Onko hän äitinsä kuningattaren seurassa vai kätkeytynyt kansan joukkoon? Joku vehkeilee, se on päivänselvää, mutta ketä vastaan? Minkä puolesta? Miksi? Joku on ihastunut, jopa rakastunut. Kuka? Kalastajatyttö Leonora ainakin, se on varmaa, mutta ehkä myös joku toinen. Kaikkien näiden kysymysten keskellä kehottaa kuningas lopussa meitä antamaan ’kaikkien kukkien kukkia’.”
Erilaiset kasvit luovat oopperaan sen tapahtumapaikat: merenrannan, linnanrauniot ja riemukkaat markkinat. Katsojat viedään 1900-luvun alkupuolen jugendista ja art decosta inspiraatiota ammentaneelle aikakaudelle. Riina Niemisen vahvoina visuaalisina esikuvina ovat esimerkiksi taiteilijat Gustav Klimt ja Alfons Mucha. Roolihenkilöiden pukuja koristavat monet kuosit ja kultainen väri. Kasvien symboliikka paljastaa myös tarinan henkilöistä salaisia merkityksiä.
Teoksessa hyödynnetään kierrätettyjä materiaaleja. Metropolian äsken käytöstä poistuneen historiallisen Bulevardin kiinteistön upeat tekstiilit saavat uuden elämän roolipuvuissa ja lavastuksessa.
Esitykset 5.4.–12.4.2019 Helsingin Konservatorion konserttisalissa
