Amfion pro musica classica

Category Archives: Tiedotteet

Savonlinnan oopperajuhlat päättyi lauantaina – Karita Mattilan 60-vuotisjuhlagaala kesällä 2020 jo loppuunmyyty

Savonlinnan Oopperajuhlien tapahtumissa vieraili tänä kesänä noin 65 000 kävijää. ”Lisäksi euromääräinen lipunmyynti oli huippuluokkaa”, kertoo festivaalijohtaja Jan Strandholm. ”Tämä on juhlille äärimmäisen tärkeää, koska omarahoitusosuutemme on 85 %.”

Yleisöhitiksi nousi Kari Heiskasen ohjaama Sevillan parturi, joka viihdytti ensi-illassaan niin, että esitykset myytiin loppuun. Suosikkiteos jatkaa ohjelmistossa ensi kesänä. ”Yleisön laaja kiinnostus meitä kohtaan ilahduttaa aina. Meillä on myös aivan fantastinen ja suuri tiimi toteuttamassa festivaalia. Tänäkin kesänä jopa 1300 ihmistä teki töitä Oopperajuhlien hyväksi. Kaikki työskentelevät suurella sydämellä ja se näkyy ja kuuluu”, Strandholm sanoo.

Myös La Scalan vierailu oli sekä yleisöpalautteen että kriitikoiden mukaan menestys. Teatterin ensimmäistä vierailua Suomeen todisti Olavinlinnan katsomossa reilut 9000 ihmistä ja kaikki esitykset olivat loppuunmyytyjä. Myös italialaiset vieraat ylistivät festivaalin järjestelyjä ja Savonlinnan tunnelmaa. ”Kaikki puhuvat nyt siitä, kuinka lämmin ilmapiiri oli Savonlinnassa ja kuinka hienosti yleisö otti meidät vastaan, eikä vain linnassa. Aivan erityistä oli se, että suomalaiset tulivat kiittämään niin solisteja, soittajia kuin kuorolaisia kadulla, puistoissa ja ravintolassa. Sellaista meille ei tapahdu missään”, kertoi kiertueen koordinoinut Andrea Vitalini La Scalasta Itä-Savo-lehden haastattelussa 24.7.2019.

La Scala -teatterin vierailu oli Oopperajuhlien kaikkien aikojen suurin taloudellinen ponnistus, yli 2 miljoonaa euroa. Se toteutettiin Jane ja Aatos Erkon säätiön sekä sponsorien tuella.

Lisää julkistuksia tulossa Ville Matvejeffin ensimmäiselle festivaalille 2020

Yli neljän viikon mittainen festivaali oli taiteellisen johtajan Jorma Silvastin viimeinen. Häntä seuraa tehtävässä kapellimestari ja pianisti Ville Matvejeff, joka astuu elokuun jälkeen oopperajuhlien taiteelliseksi johtajaksi. Hänen ensimmäinen ohjelmistonsa kiinnostaa: kesän 2020 festivaalin ennakkomyynti on viime vuosia vilkkaampaa.

Ennakkomyynnin perusteella suosituin ooppera on juhlien uutuus Kuningas Roger, jota ei ole aiemmin esitetty näyttämöllä Suomessa. Ensi kesänä nähdään myös harvinaisuuksia, kuten barokkiooppera Julius Caesar ja ranskalaisooppera Werther sekä klassikot Carmen ja La traviataKarita Mattilan 60-vuotisjuhlagaala on jo myyty loppuun.

Matvejeff jatkaa ensimmäisen oopperafestivaalinsa suunnittelua: ”Uusia julkistuksia on vielä tulossa, kannattaa pysyä kuulolla. Hienoja taiteilijoita ja muutakin.”

BRQ Vantaa – Suomen kansainvälisin barokkifestivaali käynnistyi 5.8.

Giovanni Antonini. Kuva © Marco Borggreve

Giovanni Antonini. Kuva © Marco Borggreve

Vanhan musiikin festivaali BRQ Vantaa Festival järjestetään tänä vuonna 5.–11.8.2019 jo kymmenettä kertaa. Suomen kansainvälisin periodisoittimiin keskittyvä festivaali tuo elokuussa Suomeen vanhan musiikin huippunimiä.

10 vuotta täyttävä festivaali huipentuu Giovanni Antoninin perustaman ja luotsaaman italialaisen barokkiorkesterin Il Giardino Armonicon konserttiin. Orkesteri on tehnyt huikean, yli kolmikymmenvuotisen matkan vanhan musiikin huipulla. Yhtyeen levytyksiä on palkittu  erityisin tunnustuksin: Grammy-, Diapason d’Or-, Gramophone-, Choc de l’annee- ja Echo Klassik -palkinnoin. Il Giardino Armonicon yhteistyökumppaneina ovat musisoineet myös maailmantähdet Cecilia Bartolista Patricia Kopatchinskajaan, Viktoria Mullovaan, Sol Gabettaan, Isabelle Faustiin ja Labèquen sisaruksiin. Elokuussa kuullaan Bachin ja Telemannin orkesteriteoksia festivaalin päättävässä juhlakonsertissa.

Kolminkertainen Gramaphone-palkinnon voittaja, lauluyhtye Gothic Voices, matkaa Suomen ensivierailullaan kuvitteellisiin uuden vuoden hääjuhlallisuuksiin keskiajan lopulla. Kunniavieraana on aikansa merkittävin säveltäjä Guillaume Dufay, jonka motetit upeine soitinväreineen ylevöittävät tunnelmaa.

Espanjan johtaviin vanhan musiikin yhtyeisiin lukeutuva Capella de Ministrers vie puolestaan kuulijat matkalle varhaisrenessanssin kukoistukseen Lucrezia Borgian (1480–1519) askelin. Vastikään parhaan vanhan musiikin levytyksestä ICMA-palkittu Capella de Ministrers hakee vertaistaan varhaisen välimerellisen musiikin tulkkina.

Orkesterikonserttien lomassa yleisölle tarjoillaan raikas annos resitaaleja. Yleisön rakastama sopraano Tuuli Lindeberg eläytyy naisen kertojaääneen 1600-luvun ranskalaisessa musiikissa yhdessä Eero Palviaisen kanssa. Nicholas Mulroy ja Elizabeth Kenny yhdistävät voimansa tutkiakseen bel canto -tyylin englantilaisia ja italialaisia alkujuuria. Ohjelmassa oopperan tunneilmaisu tiivistyy intiimeimpään muotoonsa tenorille ja teorbille. Illan aikana kuullaan myös tuoreen Nico Muhlyn sooloteorbiteoksen Suomen kantaesitys.

Tänä vuonna festivaalin ohjelmistossa korostuvat liäsäksi näppäilysoittimet: kitarat, luuttu, virolainen kantele ja cembalo. Kotimaisten mestareiden lisäksi näppäilysoittimin konsertoivat nuori virtuoosi, cembalisti Justin Taylor ja Suomen ensikonsertissaan luutisti Claire Antonini.

BRQ Vantaa Festivalin konsertit järjestetään Vantaan Pyhän Laurin kirkossa ja kappelissa sekä pääkonsertti Temppeliaukion kirkossa Helsingissä.

Rautavaaran Elämän kirja -teoksen uusi sekakuoroversio ensimmäistä kertaa Helsingissä

Einojuhani Rautavaara

Einojuhani Rautavaara

Helsingin kamarikuoron kunniajäsen Einojuhani Rautavaara (1928–2016) ehti ennen kuolemaansa sovittaa alun perin mieskuorolle sävelletyn Elämän kirja -teoksensa sekakuorolle. Helsingin kamarikuoro kantaesitti uuden version Tampereen Sävel -festivaalilla kesäkuussa – nyt se kuullaan ensimmäistä kertaa Helsingissä, Paavalinkirkossa lauantaina 10.8.

Alkuperäisteos vuodelta 1972 on tilausteos Ylioppilaskunnan Laulajille, joka tilasi Rautavaaralta säännöllisesti uutta mieskuoro-ohjelmistoa. Alkuperäisteos koostuu 11 osasta viidellä eri kielellä, mutta sekakuoroversiosta Rautavaara jätti viisi osaa pois ja valitsi niiden tilalle kaksi osaa toisesta YL:lle kirjoitetusta teoksesta Neljä serenadia (1978). Samalla kielivalikoima tiivistyi kolmeksi – mukana on upeita runoja englanniksi, saksaksi ja ranskaksi, runoilijoina mm. Rainer Maria RilkeCharles Baudelaire ja Walt Whitman. Monumentaalinen teos piirtää kaaren ihmisen elämästä lapsuudesta kuolemaan asti. Mukaan mahtuu rakkautta, taiteilijaelämää ja epävarmuutta.

Konserttikokonaisuudessa on mukana myös kolme osaa yhdysvaltalaissyntyisen Alex Freemanin (s. 1972) valloittavan kauniista Under the Arching Heavens -requiemista, jonka Helsingin kamarikuoro kantaesitti keväällä 2018, kun tasan 100 vuotta oli kulunut Suomen kansalaissodan päättymisestä. Ohjelman täydentävät Jean Sibeliuksen, Fredrik Paciuksen ja Jan Peterszoon Sweelinckin sävellykset sekä pari kappaletta Piae Cantiones -kokoelmasta.

Marc-André Hamelin ja Beatrice Rana huomenna alkaville Mäntän Musiikkijuhlille

Pia­no­musiik­kiin kes­kit­ty­vä Män­tän Musiik­ki­juh­lat jär­jes­te­tään 21. ker­ran 31.7–4.8.2019. Fes­ti­vaa­lin pää­e­siin­ty­jät ovat pää­tös­kon­ser­tis­sa, sun­nun­tai­na 4.8 esiin­ty­vä ka­na­da­lai­nen mes­ta­ri­pia­nis­ti Marc-André Hamelin ja tors­tai­na 1.8 esiin­ty­vä, vas­ta 25-vuo­tias ita­lia­lais­täh­ti Beatrice Rana. Ava­jais­kon­ser­tis­sa kuul­laan Paavali Jumppasta, joka esit­tää J.S. Bachin Die Kunst der Fugen.

Har­voin kuul­lun pia­no­musii­kin esi­tais­te­li­ja­na tun­ne­tul­la musiik­ki­juh­lal­la kuul­laan myös maa­il­man­kan­tae­si­tyk­se­nä kol­me ai­em­min tun­te­ma­ton­ta Camille Saint-Saënsin pia­no­teos­ta, jot­ka esit­tää ne löy­tä­nyt ame­rik­ka­lais­pia­nis­ti Geoffrey Burleson. Juh­lil­la kuul­laan myös sä­vel­tä­jä Lauri Toivion 15-osai­sen Earth-teok­sen kan­tae­si­tys, jon­ka kan­tae­sit­tä­vät Niklas PokkiTuija HakkilaRisto-Matti MarinFanny Söderström ja Kalle Toivio.

Clara Schumannin 200. juh­la­vuo­si nä­kyy sekä kon­sert­tioh­jel­mis­sa että Viktoriya Papayanin kon­sert­ti­näy­tel­mäs­sä Clara: Confessions, joka ker­too kos­ket­ta­vas­ti pää­hen­ki­lön­sä ris­ti­rii­to­jen täyt­tä­mäs­tä elä­mäs­tä esiin­ty­vä­nä tai­tei­li­ja­na ja sä­vel­tä­jä­nä mie­len­ter­vey­del­tään rau­nioi­tu­van mie­hen­sä Robert Schumannin var­jos­sa.

Omis­sa kon­ser­teis­saan esiin­ty­vät myös ur­ku­tai­tei­li­ja, pal­kit­tu ur­kuim­pro­vi­soi­ja Kalle Toivio sekä sel­lo­tai­tei­li­ja, vuo­den 2014 Tu­run sel­lo­kil­pai­lun voit­ta­ja Senja Rummukainen.

Män­tän Musiik­ki­juh­lat sai hel­mi­kuus­sa kol­mat­ta ker­taa pe­räk­käin EFFE-jär­jes­tön (Eu­ro­pe for Fes­ti­vals – Fes­ti­vals for Eu­ro­pa) eu­roop­pa­lais­ten fes­ti­vaa­lien par­haim­mis­tol­le myön­net­tä­vän EFFE La­bel laa­tu­lei­man, vuo­sik­si 2019-20.

Kuvataidetta Kuhmon kamarimusiikissa

Kuhmon Kamarimusiikki on 50. festivaalin kunniaksi myös monipuolinen kuvataiteen juhla. Kuhmo-talon aulassa on esillä Stefan Bremerin festivaalikuvia. Bremer on yksi Suomen tunnustetuimpia valokuvaajia ja Kuhmon Kamarimusiikkia hän on kuvannut jo vuodesta 1982. Bremerin valttina on kuvaustaitojen lisäksi kyky päästä lähelle ihmisiä ja hänen kuvissaan taiteilijat ovatkin poikkeuksellisen vapautuneita ja avoimia. Kuhmon brändin muotoutumisessa Stefan Bremerin kuvat ovat olleet avainasemassa.

Salakamarissa on esillä Pekka Lehtisen julisteita. Tuskin minkään muun merkittävän festivaalin visuaalinen suunnittelu on ollut yhtä pitkään saman tekijän toteuttamaa, sillä Lehtinen on vastannut Kuhmon ilmeestä jo vuodesta 1976. Jokainen vuosi on ollut teemansa mukaan erilainen, mutta selkeä ja tyylikäs visuaalinen linja on jatkunut.

Kamarimusiikin kolmas näyttely esittelee muotoilijana ja kuvanveistäjänä tunnetun Vesa Varrelan lasitaidetta. ”Varrelan taiteen keskeinen materiaali on lasi, mutta se muuntautuu erilaisten esineiden kuviksi ja usein siihen yhdistyy muita materiaaleja, muuta, esineitä ja valokuvia”, kuvaa Markku Valkonen. Varrelan näyttely nimeltä Tois pual jokke on esillä Kamarimusiikkikeskuksen Galleriassa.

Kesän näkyvin taideteos on Kaarina Kaikkosen Lennokkaasti kiihdyttäen. Kaikkonen käyttää teostensa materiaalina käytöstä poistettuja vaatteita, joten Kuhmoon syntyi teos festivaalin vanhoista t-paidoista. Teos toivottaa kamarimusiikkivieraat tervetulleiksi Kuhmo-taloon ja muistojen pariin.

Nostalgiaa on myös Kari Cavénin näyttävässä teoksessa Baabelin torni, joka rakentuu Kontion koulun vanhoista oransseista muovituoleista. Nämä tuolit ovat imeneet itseensä satoja unohtumattomia esityksiä vuosina 1974-2018, nyt ne ovat saaneet uuden elämän kirjaston lähelle tehdyssä suurikokoisessa teoksessa.