Category Archives: Tiedotteet

Tapiola Sinfoniettan järjestämässä Hetkiä-konserttisarjassa vierailee 7.2. barokkiyhtye Baccano. Hetkiä Corellin jäljillä -konsertti johdattaa kuulijat 1600-1700-lukujen Eurooppaan.  Keskiössä on italialainen muusikko-säveltäjä Arcangelo Corelli, jonka vaikutus niin muusikkona kuin opettajanakin ulottui laajalti useisiin Euroopan maihin. Konsertissa kuullaan Corellin suosituimpia tanssisävelmiä sekä hänen perintöään vaalineiden barokkisäveltäjien teoksia.

Barokin aikakauden soittimia käyttävä Baccano on maamme eturivin barokkimuusikoista koostuva yhtye, joka on vuodesta 2003 esiintynyt laajalti ympäri Suomea. Yhtyeen viulistit Mervi Kinnarinen ja Susanne Helasvuo kuuluvat myös Tapiola Sinfoniettan soittajistoon, ja he ovat opiskelleet barokkimusiikkia sekä Suomessa että ulkomailla.

Konsertissa kuultavat Corellin teokset Ciaccona ja La Follia olivat barokin aikana erittäin suosittuja  tansseja. Corellia pidettiin suuressa arvossa niin säveltäjänä, viulistina kuin opettajanakin, ja hänen lukuisat oppilaansa osallistuivat omalta osaltaan Corellin musiikin tunnetuksi tekemiseen.  Saksassa Corelli oli esikuvana etenkin Telemannille ja Händelille, jonka sonaatit, triosonaatit ja concerto grossot ponnistavat suoraan Corellin jalanjäljiltä. Ranskassa Corellin vaikutus kuuluu varsinkin François Couperinin ja ”Ranskan Corelliksi” kutsutun Jean-Marie Leclairin sävellyksissä. Italiassa Corelli oli tiettävästi Antonio Vivaldin opettajana, ja Vivaldista tulikin Corellin manttelinperijä concerto grossojen säveltäjänä.  Corellin concerto grossot olivat tyylillisiä esikuvia myös napolilaiselle Nicola Fiorenzalle.

Su 7.2.2016 klo 15, Sellosali
HETKIÄ CORELLIN JÄLJILLÄ
Barokkiyhtye Baccano

Corelli: Ciacona G-duuri op.2 No.12 kahdelle viululle ja basso continuolle
Telemann: Kvartetto g-molli TWV43:g4 nokkahuilulle, kahdelle viululle ja basso continuolle
Händel: Fuuga c-molli
Preludi ja sonaatti g-molli cembalolle
Corelli: La Follia op.5 No. 12 nokkahuilulle ja basso continuolle
Leclair: Ouverture A-duuri op. 13 No. 3 kahdelle viululle ja basso continuolle
Vivaldi: Konsertto D-duuri RV93 luutulle, kahdelle viululle ja basso continuolle
Fiorenza: Konsertto a-molli nokkahuilulle, kahdelle viululle ja  basso continuolle

Barokkiyhtye Baccano:
Hanna Haapamäki, nokkahuilu
Mervi Kinnarinen, viulu
Susanne Helasvuo, viulu
Jussi Seppänen, sello
Eero Palviainen, luuttu ja kitara
Petteri Pitko, cembalo

Barokkiyhtye Baccano: http://www.hannahaapamaki.com/hannahaapamaki/Baccano.html

Hetkiä-sarja jatkuu 24.4.2016, jolloin vuorossa on Tapiola Sinfoniettan kontrabassonsoittaja Panu Pärssisen  suunnittelema Näkemisen hetkiä -konsertti.

www.tapiolasinfonietta.fi

Alavudella kesällä 2016 järjestettävän valtakunnallisen Toivo Kuula -laulukilpailun nauhakarsintavaihe on suoritettu. Alkukilpailuun valittiin esikarsinnan perusteella 40 laulajaa.  Heidän joukossaan on tunnettujakin nimiä kuten tenorit Aki Alamikkotervo ja Mika Nisula.

Esikarsintaraati piti laulajien tasoa erittäin korkeana. ”Mielenkiintoinen yhdistelmä kokeneita ammattilaisia ja yllättäviä uusia nimiä, joita ei vielä laulupiireissä tunneta”, kuvailee tuomaristossa toimiva Johanna Rusanen-Kartano vaikutelmiaan tallennekuuntelun perusteella.

Raati kuunteli kaikkien 98 kilpailuun ilmoittautuneen tallenteet useampaan kertaan. ”Huomio haluttiin kiinnittää olennaiseen eli ääneen ja tulkintaan”, tuomariston puheenjohtaja Seppo Ruohonen toteaa ja jatkaa, että laulajien ikä ei vaikuttanut tuomarien valintoihin. Tuomarit eivät myöskään ole katsoneet kilpailijoiden kuvia. ”Kaikista äänialoista oli edustusta ja niistä löytyi erittäin hyviä edustajia maaliskuussa pidettävään alkukilpailuun”, hän summaa. ”Ainoa äänilaji, josta ei ollut edustusta, oli kontratenorit.”

Kilpailun taiteellinen johtaja ja tuomariston jäsen Sirkka Lamminen hehkuttaa yhteistyötä kollegoidensa kanssa: ”Tuomariston näkemykset olivat yhteneväiset. Hajontaa pisteytyksessä oli erittäin vähän.” Jo esikarsinnan perusteella Lamminen uskaltaa povata hienoa tapahtumaa ensi kesälle: ”Tallennekuuntelun perusteella on tulossa huikea kilpailu!”

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio on lupautunut toimimaan Toivo Kuula –laulukilpailun virallisena suolijana.

”Se, että rouva Haukio on ottanut kutsumme vastaan, on Alavuden kaupungille ja kilpailuorganisaatiolle suuri luottamuksen ja kunnioituksen osoitus, josta olemme erittäin iloisia ja kiitollisia”, toteaa Alavuden kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää.

 ”Arvovaltainen tuomaristo, valtakunnallisesti merkittävä suojelija sekä ennen kaikkea erittäin kovatasoinen laulajakaarti takaavat sen, että Toivo Kuula -laulukilpailusta on tulossa valtakunnallisesti merkittävä ja korkeatasoinen kulttuuritapahtuma”, Ala-Mäenpää jatkaa.

Toivo Kuula –laulukilpailun loppukilpailu pidetään Alavuden kirkossa 13.-14.8.2016.

Laulukilpailun alkukilpailuun valitut 40 laulajaa äänialoittain:

SOPRAANOT
Aalto Silja
Grönthal Minna
Hartemaa Eeva
Huuki Heli
Hylkilä Annami
Iso-Oja Terttu
Jaatinen Satu Kristiina
Kallio Sofia
Kopp Eeva-Maria
Laitinen Niina
Markkanen Tiina
Pajala Pia
Salonen Emriikka
Sandelin Jenny
Siirala Meri
Takkula Kaisa
Ylinärä Hilkka

MEZZOSOPRAANOT
Hautaniemi Mari
Larjamo Suvi
Mäkitalo Laura
Sares Mari
Vaarna Raisa

ALTTO
Döragrip Malin

TENORIT
Alamikkotervo Aki
Eloranta Joonas
Haakana Matias
Halinen Heikki
Lehmus Juha
Nisula Mika
Suominen Olavi
Vesa Petri

BARITONIT
Kanto Marko
Käpynen Juha-Jaakko
Mitjonen Juha-Pekka
Takkula Samuli
Torhamo Matti
Ziegler Jussi

BASSOT
Matikainen Aleksi
Pakkanen Antti
Pikkarainen Juha

www.toivokuula.fi

Tammikuun lopussa Suomalaisen barokkiorkesterin keskiössä ovat poikkeusvirittäminen ja italialainen elämänilo

Kaikkien aikojen legendaarisimmaksi viulistiksi sanottu Niccolò Paganini oli myös kunnianhimoinen säveltäjä, joka halusi kehittää viulun soinnillisia mahdollisuuksia. Ensimmäisessä viulukonsertossa käytetty scordatura-tekniikka eli viulun poikkeusvirittäminen, tässä tapauksessa puoli sävelaskelta normaalia korkeammalle, oli yksi keino siihen. Aikalaiset eivät ideasta innostuneet, joten alunperin Es-duuriin sävelletystä konsertosta tehtiin pian D-duurisovitus, jossa sooloviulu soi normaalissa virityksessä. Konserttoa on esitetty lähes yksinomaan D-duurisovituksena, mutta tässä konsertissa teos kuullaan alkuperäisessä muodossaan.

Felix Mendelssohnin parikymppisenä tekemän laajan Euroopan-matkan aikana sävelletyt teokset muodostavat eräänlaisen matkakuvien albumin. Kiertomatkan tärkeimmästä kohteesta Italiasta saadut kokemukset jalostuivat 1830-luvun alussa neljänneksi sinfoniaksi, joka kantaa luonnollisesti nimeä Italialainen. Sävellys tulvii italialaista elämäniloa ja välimerellistä valoa.

Su 31.1.2016 klo 19 Musiikkitalo, Helsinki

Meta4, liidaus
Ilya Gringolts, viulu
Suomalainen barokkiorkesteri

Sama konsertti kuullaan myös Porvoon Taidetehtaalla lauantaina 30.1. klo 19.

Kevään Ritarihuoneen residenssisarjan alku lähestyy! Sarja sisältää kolme konserttia: 14. helmikuuta Ystävänpäivän barokki-ilottelu, 6. maaliskuutaMajesteettisia motetteja Aurinkokuninkaan kappelista ja 15. toukokuuta Purcell ja Saariaho Myrskyn vietävinä.

Klaus Mäkelä. Kuva (c) Jaakko Paarvala

Tapiola Sinfoniettan iltapäiväkonsertissa 28.1. ja iltakonsertissa  29.1. orkesteria johtaa 19-vuotias kapellimestarilupaus Klaus Mäkelä.  Solistina on basso Mika Kares, jonka nimi tunnetaan useilla  Keski-Euroopan oopperalavoilla.  Ohjelmassa on kolme sarjamuotoista teosta.  Molemmissa konserteissa kuullaan Dvořákin laulusarja Raamatullisia lauluja, joka visualisoidaan Bridget Allairen maalauksilla sekä Tšaikovskin orkesterisarja Mozartiana. Perjantaina kuullaan lisäksiArenskin teos Variaatioita Tšaikovskin teemasta.

Klaus Mäkelä (s. 1996) on nuori kapellimestarilahjakkuus, joka on nuoresta iästään huolimatta herättänyt laajaa huomiota sekä orkesterinjohtajana että sellistinä ja menestynyt erinomaisesti useissa kansainvälisissä kilpailuissa. Hän aloitti orkesterinjohdon opiskelun 12-vuotiaana Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa Jorma Panulan johdolla.  Mäkelä on johtanut mm. Helsingin kaupunginorkesteria, Turun filharmonista orkesteria ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria. Keväällä 2016 hän tekee kapellimestaridebyyttinsä Tapiola Sinfoniettan lisäksi mm. Tampere filharmoniassa ja Lappeenrannan kaupunginorkesterissa.  Hän on johtanut sinfoniaorkestereita myös Kiinassa, Hollannissa ja Tanskassa.  Sellonsoittoa Mäkelä opiskelee Sibelius-Akatemiassa Marko Ylösen johdolla. Mäkelä on esiintynyt useiden kotimaisten orkestereiden solistina ja on myös kysytty kamarimuusikko

Mika Kares oli vuosina 2005-2010 kiinnitettynä Badisches Staatstheaterin solistikuntaan. Tämän jälkeen hän on jatkanut uraansa vapaana taiteilijana esiintyen pääasiassa Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän toimii myös Rauma Festivo -kamarimusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana.  Lähitulevaisuudessa Kares esiintyy eri oppeerarooleissa mm.  Lontoon Covent Gardenissa,  Wienin valtionoopperassa Brysselin La Monnaiessa ja Pariisin oopperassa. 

Dvořák sävelsi Raamatullisia lauluja op. 99 (1894) Yhdysvalloissa asuessaan. Kymmenosaisen laulusarjan tekstit ovat Raamatun psalmien tšekinkielisiä käännöksiä.  Usein on pohdittu negrospirituaalien mahdollista vaikutusta sävelkieleen, mutta lauluista kuultaa myös Dvořákin kaipuu böömiläiseen maailmaan.  Laulusarjaa kuvittavat Bridget Allairen kymmenen öljyvärimaalausta, jotka ovat syntyneet tämän teoksen innoittamina. Mozartiana-sarja orkesterille nro 4 G-duuri op. 61 -(1887) on Tšaikovskin kunnianosoitus hänen suuresti ihailemalleen Mozartille. Kymmenestä muunnelmasta koostuva sarja ei varsinaisesti ole Tšaikovskin sävellys, vaan sovitus neljästä Mozartin kappaleesta. Tšaikovskin oman nuottijulkaisun esipuhe selventää teoksen tavoitteita: ”Monet Mozartin suurenmoisista pienimuotoisista kappaleista ovat jostain käsittämättömästä syystä jääneet vähän tunnetuiksi —  Tämän Mozartianaksi nimetyn sarjan sovittaja on halunnut tarjota näille musiikin helmille uuden tilaisuuden päästä useammin esille. Mozartin kappaleet ovat muodoltaan teeskentelemättömiä mutta vertaansa vailla olevan kauniita.” Venäläisen Anton Arenskin jousiorkesterille säveltämä Variaatioita Tšaikovskin teemasta (1894)on hänen tunnetuimpia teoksiaan. Tunnelmiltaan vivahteikkaan, seitsemästä variaatiosta koostuvan teoksen lähtökohtana on Tšaikovskin lastenlaulukokoelmaan op. 54 sisältyvä aihe.

ILTAPÄIVÄKONSERTTI

To 28.1.2016 klo 14, Espoon kulttuurikeskus

Tapiola Sinfonietta

Klaus Mäkelä, kapellimestari
Mika Kares, basso
Bridget Allaire, maalaukset

Jukka Rantamäki, juontaja

Tšaikovski: Mozartiana
Dvořák: Raamatullisia lauluja

ILTAKONSERTTI: MOZARTIANA

Pe 29.1.2016 klo 19, Espoon kulttuurikeskus

Tapiola Sinfonietta

Klaus Mäkelä, kapellimestari
Mika Kares, basso
Bridget Allaire, maalaukset

Arenski: Variaatioita Tšaikovskin teemasta
Tšaikovski: Mozartiana
Dvořák: Raamatullisia lauluja