Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

Sibelius-Akatemiassa koulutettu taidejohtamisen ammattilaisia 20 vuotta

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Arts Management -koulutus täyttää 20 vuotta. Sen kunniaksi julkaistaan kirja, joka pureutuu taidejohtamisen ja yrittäjyyden ajankohtaisiin teemoihin niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta. Teoksen Making Sense of Arts Management: Research, Cases and Practices kirjoittajat ovat kaikki jollakin tavoin vaikuttaneet Arts Management -koulutuksen kehittämiseen – joko opiskelijoina, opettajina tai tutkijoina.

Sibelius-Akatemiaan perustettiin kansainvälinen Arts Management -maisteriohjelma vuonna 1997. Tätä ennen Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus oli jo useana vuonna järjestänyt kursseja muun muassa managerointiin ja musiikkibusineksen johtamiseen liittyen. Koulutus on koko ajan painottunut taideorganisaatioiden johtamiseen. Tärkeää on ollut yhdistää teoria ja käytäntö opiskelijalle mielekkääksi kokonaisuudeksi. Kahdenkymmenen vuoden aikana maisteriohjelmassa on koulutettu lähes 200 taidejohtamisen ammattilaista. Nykyisessä englanninkielisessä Arts Management -koulutuksessa korostuu kulttuuriyrittäjyys, ja opiskelijoista noin 10% toimiikin alan yrittäjinä.

– Opiskelijoiden taidejohtamisen ja yrittäjyyden osaaminen on vuosien varrella noussut huimasti ja ala on ammattimaistunut. Meillä on ollut opiskelijoita 25:stä eri maasta, mikä on vahvistanut koulutuksemme kansainvälisyyttä. Yrittäjyyttä, rahoitusosaamista sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta painottamalla olemme pyrkineet vastaamaan taide- ja kulttuurialan muutoksiin, toteaa Arts Management -koulutuksen ainejohtaja, professori Tanja Johansson.

Koulutus valmistaa opiskelijoita ymmärtämään taidealan rakenteita, toimijoita ja muuttuvia olosuhteita sekä käyttämään osaamistaan taidealan erilaisissa hallinnointi- ja johtamistehtävissä. Maisteriopinnot antavat valmiudet myös jatko-opintoihin. Ensimmäinen taidejohtamisen tohtori valmistui vuonna 2017, ja alan jatko-opinnot ovat vakiinnuttaneet paikkansa Taideyliopiston tohtorikoulutuksessa.

Niamh McKenna tulkitsee Hatšaturjanin huilukonserton TFO:n solistina

Niamh McKenna, kuva / foto Seilo Ristimäki

Niamh McKenna, kuva / foto Seilo Ristimäki

Turun filharmonisen orkesterin huilun äänenjohtaja Niamh McKenna pääsee loistamaan solistina torstaina 16.11. klo 19 Konserttitalossa. Loppuunmyydyssä konsertissa kuullaan Jean SibeliustaAram Hatšaturjania sekä Einojuhani Rautavaaraa ja konsertin johtaa ylikapellimestari Leif Segerstam. Konsertti on Syötävät sävelet -sarjan kolmas konsertti, ja konserttia ennen klo 17.30 maistellaan Sibeliukselle maistuneita herkkupaloja musiikintutkija Susanna Välimäen johdolla.

Konsertin aloittava Pohjolan tytär -sävelruno kuuluu Sibeliuksen loistokkaimpiin teoksiin. Teoksen innoittajana on ollut Kalevalan kahdeksas runo. Konsertin päättää Einojuhani Rautavaaran sinfonia nro 8 ”The Journey”. Nimen taustalla on säveltäjän mukaan kirjailija Milan Kunderan ajatus sinfonisesta musiikista matkana läpi maailman.

Niamh McKenna esittää ennen väliaikaa Aram Hatšaturjanin virtuoottisen huilukonserton. ”Mielestäni Hatšaturjanin konsertto on hyvin intohimoinen ja värikäs teos. Sen juuret ovat armenialaisessa kansanmusiikissa, ja teos on hyvin rytminen ja ilmaisuvoimainen”, kertoo McKenna. Teos on kuuluisasta viulukonsertosta tehty virtuoottinen huilusovitus. ”Olen aina rakastanut tätä teosta. Mielestäni tämä on hienoin huilukonsertto huilistien jokseenkin rajallisessa ohjelmistossa”, kommentoi McKenna teosta.

McKenna odottaa innolla työskentelyä teoksen ja orkesterin kanssa: ”Työskentely teoksen kanssa on monella tapaa samanlaista kuin harjoittelisi maratonjuoksuun! Teos on noin 40 minuuttia pitkä ja teoksen hallintaan tarvitaan uskomatonta kestävyyttä ja virtuoottisia kykyjä.”

Niamh McKenna on saksalais-irlantilainen huilisti. Hän on toiminut Turun filharmonisen orkesterin huilun äänenjohtajana vuodesta 2014. McKenna on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona myös monilla festivaaleilla, kuten KuruFest-festivaalilla, Kuhmon kamarimusiikissa, Alankomaiden Schiermonnikoog-festivaalilla sekä Crusell-viikolla ja Turun musiikkijuhlilla.


Niamh McKenna tolkar Hatšaturjans flöjtkonsert som ÅFO:s solist

Niamh McKenna, stämledare för flöjtsektionen i Åbo filharmoniska orkester, strålar som solist på torsdagen den 16.11 kl. 19 i Konserthuset. På den slutsålda konserten får vi höra verk av Jean SibeliusAram Hatšaturjan samt Einojuhani Rautavaara. Chefsdirigent Leif Segerstam dirigerar orkestern. Konserten är den tredje konserten i serie Klangsmaker, som före konserten bjuder på smakprov från tonsättarnas tallrikar under ledning av musikforskaren Susanna Välimäki.

Konserten börjar med tondikten Pohjolas dotter, som hör till Sibelius mest strålande verk. Inspirationen till verk har varit den åttonde dikten i Kalevala. Konserten slutar med Einojuhani Rautavaaras symfoni nr 8. När Rautavaara kallade sin åttonde symfoni för ”The Journey” fanns bakgrunden enligt honom i författaren Milan Kunderas tanke om symfonisk musik som en resa genom världen.

Före pausen tolkar McKenna Aram Hatšaturjans energiska flöjtkonserten. ”Jag tycker att Hatšaturjans verk är riktigt passionerad och färgstark. Verket baserar sig på armeniska folkmusiken”, kommenterar McKenna. Flöjtkonserten är ett virtuost arrangemang för flöjt av den berömda violinkonserten. ”Jag har alltid älskat detta verk”, säger McKenna.

Niamh McKenna är en tysk-irländsk flöjtist, sedan 2014 stämledare för flöjtsektionen i Åbo filharmoniska orkester. McKenna har också uppträtt både som solist och i kammarmusikensembler vid flera festivaler, som till exempel KuruFest, Kuhmo kammarmusikfestival, Crusellveckan, Schiermonnikoogfestivalen i Nederländerna och Åbo musikfestspel.

Ilmari Krohn – elämäntyönä musiikki -juhlanäyttely esillä Kansalliskirjastossa

Ilmari Krohn. Kuva Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)

Ilmari Krohn. Kuva Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)

Professori Ilmari Krohn (1867–1960) oli kansainvälisesti tunnustettu, monipuolinen musiikkitieteilijä ja alan ensimmäinen opettaja Helsingin yliopistossa. Krohn oli Suomen musiikkielämän suuri rakentaja ja loi elämänsä aikana myös ainutlaatuisen sävellystuotannon sekä toimi viisi vuosikymmentä kirkkomuusikkona.

150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kansalliskirjaston Café Rotundassa avautui 10.11. näyttely, joka on auki aina 12.1.2018 saakka. Suuri osa näyttelyn aineistosta tulee Kansalliskirjaston omista kokoelmista, mutta mukana on myös aineistoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Näyttelyyn sisältyy runsas kuvitus sekä paljon Ilmari Krohnin sävellysten käsikirjoituksia, äänitteitä ja tieteellisiä julkaisuja. Se esittelee monipuolisesti Ilmari Krohnin elämäntyötä musiikkitieteellisen tutkimuksen aloittajana Suomessa, säveltäjänä ja kirkkomuusikkona.

UMUU-yhtye: Kagelin seksteton Suomen ensiesitys

Tulkinnanvaraista-sarjan marraskuun kolmessa konsertissa kuullaan merkittävää historiallista ja viimeaikaista nykymusiikkia pianotriolle ja jousiyhtyeelle. Samalla aloitetaan säännölliset vierailut Turun Sibelius-museossa.

Residenssiyhtye UMUU palaa Morton Feldmanin Pianotrion (1981) pariin esityksillä Sibelius-museossa Turussa ja Pitskun kulttuurikirkossa Helsingissä. Feldmanin musiikille on ominaista näennäisen toisteinen mutta jatkuvassa muuntumisen tilassa oleva hienovarainen polyrytminen ja mikrotonaalinen liike. Säveltäjä itse vertasi tätä soinnillista kudosta persialaisissa käsinkudotuissa tekstiileissä ilmeneviin sävyeroihin, jotka syntyvät, kun langat värjätään käsin pienissä erissä: eri kulmista katsottuna maton pinta tuntuu tällöin elävän ja kimmeltävän.

Marraskuun viimeisenä viikonloppuna kuullaan UMUU-yhtyettä laajemmassa jousikokoonpanossa. Viikin kirkossa järjestettävän konsertin keskiössä on Giacinto Scelsin Natura renovatur (1967), merkkiteos, joka alkuvoimaisella ja mystisellä tavalla ilmentää musiikin sidoksellisuutta primitiivisesti sykkivään resonanssiin. Luultavasti ensimmäistä kertaa Suomessa kuullaan Mauricio Kagelin varhainen sarjallinen sekstetto ja merkittävän tsekkiläisen säveltäjän Martin Smolkan omintakeisen äkkiväärästi iloittelevaa virtuoosimusiikkia.
YLE Radio 1 taltioi konsertin.

Kuva © Heikki Tuuli

Kuva © Heikki Tuuli

Morton Feldman: Pianotrio (1980)

keskiviikkona 15.11.2017 klo 19
Sibelius-museossa Turussa

torstaina 16.11.2017 klo 19
Pitskun kulttuurikirkossa Helsingissä

Pasi Eerikäinen, viulu
Juho Laitinen, sello
Jouko Laivuori, piano


Musiikkia yhdelletoista jousisoittimelle

sunnuntaina 26.11.2017 klo 18
Viikin kirkossa Helsingissä

Mauricio Kagel: Sekstetto (1953/1957)
Alvin Lucier: Group Tapper (2002)
Erkki Salmenhaara: Elegia 2 (1964)
James Saunders: assigned #5 (2002)
Giacinto Scelsi: Natura renovatur (1967)
Martin Smolka: Squeking wings (2015)

UMUU-orkesteri
Juho Laitinen, kapellimestari

Tapiola Sinfonietta ja Jukka Perko kantaesittävät Outi Tarkiaisen saksofonikonserton ”Saivo”

Outi Tarkiaisen saksofonikonsertto Saivo saa ensiesityksensä 17.11. Espoon kulttuurikeskuksessa solistinaan saksofonisti Jukka Perko. Saivo on Tapiola Sinfoniettan tilausteos, jossa vahvana innoittajana on ollut saamelainen mytologia. Ohjelmassa on myös toinen pohjoisiin tunnelmiin johdattava teos, Einojuhani Rautavaaran Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille. Lisäksi Anna-Maria Helsingin johtamassa konsertissa kuullaan Šostakovitšin Kamarisinfonia op. 73a. Helsing johtaa myös iltapäiväkonsertin 16.11., jossa esitetään Rautavaaran ja Šostakovitšin teokset.

”Saivo on saanut inspiraationsa pohjoisen vuonon heijastuksista. Sana ”saivo” on peräisin saamelaisten muinaisuskosta ja tarkoittaa alun perin kaksipohjaista järveä, jonka alapuolella on tuonpuoleisten olentojen asuttama maailma – kuin kuvajainen meidän maailmastamme”, kertoo Tarkiainen sävellyksensä taustoista.

Einojuhani Rautavaaran Cantus Arcticus tuo Tapiolasaliin lintujen laulun.  Vuonna 1972 Oulun yliopiston ensimmäistä promootiota varten sävelletystä teoksesta on tullut yksi suomalaisen taidemusiikin kansainvälisesti tunnetuimmista ja esitetyimmistä teoksista. Molemmat konsertit päättyvät Šostakovitšin karheanvoimakkaan Kamarisinfoniaan, joka kuullaan Rudolf Barshain jousiorkesterisovituksena. Tunnelataukseltaan vahvassa teoksessa ovat aistittavissa toisen maailmasodan jälkeiset tunnot.

To 16.11.2017 klo 14
ILTAPÄIVÄKONSERTTI: ARKTISIA SÄVELIÄ

Tapiola Sinfonietta
Anna-Maria Helsing, kapellimestari
Jukka Rantamäki, juontaja

Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille
Dmitri Šostakovitš: Kamarisinfonia op. 73a, sov. Rudolf Barshai


Pe 17.11.2017 klo 19
KUVAJAISIA

Tapiola Sinfonietta
Anna-Maria Helsing, kapellimestari
Jukka Perko, saksofoni

Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille
Outi Tarkiainen: Saksofonikonsertto ”Saivo”, kantaesitys
Dmitri Šostakovitš: Kamarisinfonia op. 73a, sov. Rudolf Barshai