Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

RSO:n kevätkausi alkaa kolmiviikkoisella Beethoven-festivaalilla

6.1.2018 14:12 , Jätä kommentti ,

Radion sinfoniaorkesterin ensimmäinen oma festivaali 10.–25.1. avaa orkesterin kevätkauden. Beethoven-teemaisen tapahtuman ensimmäisellä viikolla on ohjelmassa Fidelio-ooppera, Olli Mustosen pianoresitaali sekä Mauricio Kagelin ohjaama elokuva Ludwig van.

RSO:n versio Fideliosta yhdistää oopperan ja teatterin uudella tavalla, sillä teoksen puhuttu dialogi on korvattu Jussi Nikkilän käsikirjoittamalla pienoisnäytelmällä Beethovenin viimeiset sanat. Ylikapellimestari Hannu Linnun johdolla kuultavassa oopperan konserttiversiossa Leonoren roolin laulaa Johanna Rusanen-Kartano ja Florestanina nähdään Russell Thomas. Puherooleissa ovat Esko Salminen ja Kati Outinen. Fidelion taltiointi esitetään Yle Radio 1:ssä 20.1. ja Yle Teemalla 30.3.

Festivaalin resitaalikonsertin solisti Olli Mustonen on juuri aloittanut mittavan hankkeen, jossa hän aikoo esittää kaikki Beethovenin 32 pianosonaattia. Yksi näistä Mustosen projektin toteutuspaikoista on RSO:n Beethoven-festivaalin Kiihkoksi nimetty konsertti lauantaina 13.1. klo 15. Ohjelmassa ovat sonaatit 1, 2, 22 sekä 23, jonka tuttu lisänimi on Appassionata. Konsertti lähetetään Yle Radio 1:ssä 21.1.

Toinen saman päivän festivaalitilaisuus on Mauricio Kagelin ohjaama elokuva Ludwig van klo 17.30. Argentiinalaissyntyinen säveltäjä Mauricio Kagel asui Kölnissä vuodesta 1957 ja teki siellä useita elokuvia. Tunnetuin niistä on televisiotuotanto Ludwig van, dadaistinen elokuvaessee, suuri hulluttelu Beethovenin 200. juhlavuoden varjolla. Kagel pyrki myös välittämään katsojalle tunteen Beethovenin sävelmaailmasta sellaisena kuin kuuro maestro itse olisi saattanut kuulla sen mielessään vuonna 1826. Lavastussuunnittelijoiksi Kagel pyysi keskeisiä moderneja taiteilijoita. Ennen elokuvan alkua Olli Mustonen vastaa yleisön Beethoven-aiheisiin kysymyksiin.

10.–11.1. klo 19 Musiikkitalo
VAPAUS
Fidelio – Beethovenin viimeiset sanat
Hannu Lintu, kapellimestari
Jussi Nikkilä, ohjaus ja käsikirjoitus
Pietu Pietiäinen, valosuunnittelu
Johanna Rusanen-Kartano, sopraano (Leonore)
Russell Thomas, tenori (Florestan)
Tommi Hakala, baritoni (Pizarro)
Robert Gleadow, basso (Rocco)
Malin Christensson, sopraano (Marzellina)
Jussi Myllys, tenori (Jaquino)
Arttu Kataja, baritoni (Fernando)
Musiikkitalon Kuoro, valm. Jani Sivén
Puherooleissa:
Esko Salminen (Beethoven)
Kati Outinen (sisäkkö Rosalie)

13.1. klo 15.00 Musiikkitalo, Konserttisali
KIIHKO 
Olli Mustonen, piano
Ludwig van Beethoven:
Pianosonaatti nro 1 f-molli op. 2 nro 1
Pianosonaatti nro 2 A-duuri op. 2 nro 2
Pianosonaatti nro 22 F-duuri op. 54
Pianosonaatti nro 23 f-molli op. 57 ”Appassionata”

13.1. klo 17.30 Musiikkitalo, Harjoitussali PAAVO
SIVULLINEN
Elokuva ”Ludwig van”
Mauricio Kagel, ohjaus

Kategoria: Päävalikko, TIEDOTTEET

Klaus Mäkelä kaksoisroolissa Tapiola Sinfoniettan konsertissa

3.1.2018 23:14 , Jätä kommentti ,

Kaksi nuorta miestä – kapellimestari-sellisti Klaus Mäkelä ja viulisti Marc Bouchkov – käyvät 12.1. Espoon kulttuurikeskuksessa kuultavassa konsertissa vuoropuhelua Brahmsin kaksoiskonserton sävelin; Mäkelä sellistinä ja Bouchkov viulistina. Tämän jälkeen Joonas Kokkosen Il paesaggio vie kuulijat hetkeksi Tuusulanjärven maisemiin, kunnes Mäkelän johtama Tapiola Sinfonietta päästää Mozartin 39 sinfonian viihdyttävät sävelet valloilleen.

Syksyllä 2018 Tapiola Sinfoniettan taiteellisena partnerina aloittava Klaus Mäkelä (s. 1996) esiintyy Tapiola Sinfoniettan konsertissa 12.1.2018 sekä kapellimestarina että sellosolistina. Mäkelän vahvasti nousujohteinen kapellimestarin ura sinetöitiin hiljattain kahdella kiinnityksellä: syksyllä 2018 hän aloittaa kolmivuotisen kautensa Tapiola Sinfoniettan taiteellisena partnerina sekä työskentelynsä Ruotsin Radion sinfoniaorkesterin päävierailijana. Kuluvalla kaudella Mäkelän debyyttien joukossa ovat mm. Minnesotan orkesteri, Tokion Metropolitan-orkesteri, MDR- ja NDR- orkesterit, Tukholman kuninkaallinen orkesteri ja Sinfonia Lahti. Hän jatkaa uraansa myös sellistinä, taskussaan mm. toinen palkinto Turun XII sellokilpailusta vuodelta 2014. Tällä kaudella Mäkelä soittaa solistina Tapiola Sinfoniettan lisäksi mm. Kammerakademie Potsdamissa.

Viulisti Marc Bouchkov (s. 1991) edustaa aikamme nuorten viulistien ehdotonta kärkeä. Hän on voittanut useita arvostettuja kilpailuja, kuten Henri Koch -viulukilpailun, European Young Concert Artists -kilpailun ja Montrealin kansainvälinen musiikkikilpailun. Vuonna 2012 hän oli Kuningatar Elisabet -finalistien joukossa.  Vuosina 2014–2017 Bouchkov on hionut taitojaan arvostetussa Kronberg-akatemiassa Saksassa. Viime aikojen kohokohtia ovat olleet esiintymiset Frankfurtin Radion sinfoniaorkesterin, Belgian kansallisorkesterin ja RAI:n kansallisen sinfoniaorkesterin kanssa. Hän on esiintynyt myös mm. Liègen kuninkaallisten filharmonikkojen ja Moskovan filharmonikkojen kanssa. 2016 Bouchkov esiintyi ensimmäistä kertaa Wigmore Hallissa Lontoossa, jossa hänelle myönnettiin London Music Masters -palkinto.

Pe 12.1.2018 klo 19, Espoon kulttuurikeskus
Klaus Mäkelä, kapellimestari ja sello
Marc Bouchkov, viulu

Johannes Brahms: Konsertto viululle, sellolle ja orkesterille a-molli op. 102
Joonas Kokkonen: Il paesaggio
Wofgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri KV 543

Konsertti päättyy noin klo 20.55. Suora radiointi: Yle Radio 1
Avoin kenraaliharjoitus pe 12.1.2018 klo 10-13, Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali.
Taiteilijatapaaminen konsertin jälkeen Tapiolasalin lämpiössä.

Kategoria: TIEDOTTEET

Musiikin ajan ja IRCAMin yhteistilaus Sampo Haapamäeltä Viitasaarella

22.12.2017 22:29 , Jätä kommentti ,

Musiikin ajan ja IRCAMin yhteistilaus Sampo Haapamäeltä kuullaan tulevana kesänä Viitasaarella newyorkilaisen ICE ensemblen esittämänä.

Viitasaaren Musiikin aika -festivaalilla kuullaan 3.–9. heinäkuuta 2018 eurooppalaisen yhteistyön tuottama kantaesitysteos säveltäjä Sampo Haapamäeltä. Musiikin aika -festivaali ja pariisilainen Institut de Recherche et de Coordination Acoustique/Musique (IRCAM) ovat tilanneet Haapamäeltä uuden sävellyksen ensemblelle ja elektroniikalle. Yhteistilauksen rahoitukseen osallistuu myös ULYSSES-hanke, joka on Euroopan komission Luova Eurooppa -ohjelman tukema verkosto.

Tilaussävellys 11 muusikolle sisältää mm. ensemblen instrumenttien ääntä reaaliaikaisesti muokkaavaa eloelektroniikkaa. Haapamäki on iloinen tilaustyön mahdollistamista intensiivisistä työskentelyjaksoista IRCAMin monikanavastudioissa, joissa hän on työstänyt ideoita eloelektroniikan ja liiketunnistusteknologian asiantuntijoiden kanssa. Studiotyöskentelyssä asiantuntijana on toiminut Serge Lemouton, joka on vuosien varrella tehnyt IRCAMissa  yli 50 yhteistyöprojektia eri säveltäjien kanssa (mm. Marc-André Dalbavie, Luca Francesconi, Kimmo Hakola, Magnus Lindberg, Philippe Manoury, Tristan Murail, Marco Stroppa).

IRCAMin ja Musiikin ajan tilaus  on ensimmäinen ranskalais-suomalainen yhteistilaus tällä vuosituhannella. IRCAM esittää teoksen myöhemmin omassa konserttisarjassaan Pariisissa kaudella 2018-19. Edellinen IRCAMin tilaus suomalaiselta säveltäjältä oli vuonna 2002 Kimmo Hakolan Teosto-palkinnonkin saanut Le Sacrifice -teos, joka kuultiin Helsingin Juhlaviikoilla vuonna 2005. Viitasaarella IRCAM on vieraillut viimeksi vuonna 1994 pitämässä kursseja yhdessä pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Kaija Saariahon kanssa.

”Sammon musiikki on jo kauan herättänyt kiinnostusta ulkomailla, joten idea yhteistilauksesta IRCAMin taiteellisen johtajan Frank Madlenerin kanssa lähti itsestään liikkeelle. Uusimmalla liiketunnistusteknologialla tulee selvästi olemaan tärkeä rooli teoksessa. Kapellimestari Christian Karlsen matkustaa jo alkukeväästä kokeiluja varten Pariisiin”, kertoo Musiikin ajan taiteellinen johtaja Johan Tallgren. ”IRCAMin osaaminen on suuressa osassa myös yhdellä kesäakatemiakurssillamme, jossa keskitytään elektroniikan ja liiketunnistusteknologian käyttöön musiikissa. Toivotamme myös lämpimästi tervetulleeksi kantaesityksen esittäjän International Contemporary Ensemblen (ICE) New Yorkista, jonka ensimmäinen Euroopan vierailu vuoden 2009 Musica nova Helsinki -festivaalilla sai laajasti positiivista huomiota. Tänään ICE on Yhdysvaltojen johtava aikamme ensemblekollektiivi, jonka liikkeitä seurataan aktiivisesti Amerikan lehdistössä.”

Sampo Haapamäki (s. 1979) on säveltänyt kamarimusiikkia, elektroakustista musiikkia, vokaalimusiikkia, ensembleteoksia, konserttoja ja orkesterimusiikkia. Hän opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa Helsingissä Tapio Nevanlinnan ja Veli-Matti Puumalan johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2005. Hän jatkoi opintojaan New Yorkin kaupungissa Columbian yliopistossa Tristan Murailin johdolla, ja valmistui musiikin tohtoriksi (Doctor of Musical Arts) vuonna 2012. Haapamäki oli Tapiola Sinfoniettan kausisäveltäjä 2011–2012. Haapamäelle on myönnetty Gaudeamus-palkinto Amsterdamissa 2004, ISCM – Young Composer Award Zagrebissa 2005 ja Teosto-palkinto Helsingissä 2006. Ensemble Musifabrik kantaesitti Musiikin ajan tilausteoksen Heritage Harry Partch soittimistolle 2016, kyseinen teos kuullaan ensi kertaa Keski-Euroopassa Kölnissä kesäkuussa 2018.

New Yorkissa toimiva International Contemporary Ensemble on tehnyt laajasti yhteistyötä muun muassa Kaija Saariahon, Magnus Lindbergin, Susanna Mälkin ja Peter Sellarsin kanssa. New Yorkissa ICE:n yhteistyöpartnereita ovat Mostly Mozart -festivaali, Lincoln Center, Guggenheim-museo, Brooklyn Academy of Music ja Park Armory. Yhtyeen perustaja, huilisti Claire Chaise on saanut lukuisia palkintoja, muun muassa arvostetun McArthur Fellowshipin. Vierailevana kapellimestarina Musiikin ajan kantaesityksessä toimii Christian Karlsen.

http://project.ulysses-network.eu/year/2018/

Kategoria: TIEDOTTEET

Tuire Kuusi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikin tutkimuksen professoriksi

18.12.2017 23:06 , Jätä kommentti ,

kuusi

MuT Tuire Kuusi on valittu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikin tutkimuksen professoriksi viisivuotiskaudelle vuoden 2018 alusta alkaen.

Tuire Kuusi on valmistunut musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemian tutkijakoulutuksesta 2002 pääaineenaan musiikinteoria. Hänellä on myös pianotutkinto Sibelius-Akatemiasta (1986). Kuusi on kokenut yliopisto-opettaja, opinnäytteiden ohjaaja ja tutkija, jonka ura Sibelius-Akatemiassa alkoi 1998. Tällä hetkellä hän työskentelee Sibelius-Akatemian tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaavana varadekaanina sekä osa-aikaisesti DocMus-tohtorikoulun yliopistonlehtorina. Hänen työnsä varadekaanina jatkuu professorin tehtävän ohella.

Kuusella on vankka kokemus tohtorikoulutuksesta, opetussuunnitelmatyöstä ja hallinnollisista tehtävistä. Opettajana hän on hyvin arvostettu, ja hänet valittiin 2011 vuoden yliopisto-opettajaksi. Kuusella on myös hyvät kansainväliset verkostot. Hän toteaa, että Sibelius-Akatemiassa korkeatasoinen taiteellinen toiminta ja vaikuttava tutkimus yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla.

– Haluan lisätä taiteellisen tohtorikoulutuksemme tunnettuutta maailmalla, vahvistaa tutkimusta sekä Sibelius-Akatemiassa että Taideyliopistossa ja pyrkiä syventämään verkostoja musiikin tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen alalla. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa olennaista on yhteistyö Sibelius-Akatemian asiantuntijoiden kanssa, Kuusi linjaa.

Sibelius-Akatemian tutkimustoiminnalle ja tohtorikoulutukselle on luonteenomaista eri osaamisalueiden välinen vuorovaikutus. Musiikin tutkimuksen professori johtaa ja kehittää alueensa tutkimustoimintaa, vastaa tutkimusryhmien muodostamisesta ja ylläpidosta, suunnittelee tutkimushankkeita ja osallistuu tutkimusrahoituksen hankintaan. Hän vahvistaa osaltaan Taideyliopiston ja erityisesti Sibelius-Akatemian tutkimuksellista profiilia ja painoarvoa. Professorin tehtävänä on myös kehittää Sibelius-Akatemian ja Taideyliopiston tohtorikoulutusta ja osallistua sen toteuttamiseen. Lisäksi hän on keskeinen toimija koti- ja ulkomaisten strategisten kumppanuuksien luomisessa ja ylläpitämisessä.

Sibelius-Akatemian musiikin tutkimuksen professorin tehtävän hakuaika päättyi 10. huhtikuuta 2017. Tehtävää haki 39 henkilöä, joista osa kutsuttiin marraskuun lopussa järjestettyyn haastatteluun ja soveltuvuuden arviointiin. Tuire Kuusen nimitti tehtäväänsä Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki Sibelius-Akatemian dekaanin Kaarlo Hildénin esityksestä.

Kategoria: Uutiset

Säveltäjä Kaija Saariaholta miljoonalahjoitus Musiikkitaloon rakennettavia urkuja varten

11.12.2017 14:47 , Jätä kommentti ,
Helsingin Musiikkitalon säätiö vastaanotti 3. syyskuuta 2017 säveltäjä Kaija Saariaholta miljoonan euron lahjoituksen konserttiurkujen hankkimiseksi Musiikkitalon Konserttisaliin. Konserttiurkujen hankinta Konserttisaliin oli alunperin suunnitelmissa, mutta urut päätettiin jättää rakennusvaiheessa säästösyistä toteuttamatta.
.

“Päätökseni aloittaa tämä hanke tilaisuuden tullen oli nopea. Vaikka ympärillämme on monta kipeätä tarvetta, katson, että musiikki-ihmisenä ja säveltäjänä tämä on konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen musiikkielämään – urut ovat ihmisikään verrattuna ikuiset. Musiikkitaloon rakennettavat urut takaavat onnistuessaan jatkuvuuden sille musiikkiperinteelle, jota orkesteriurkumusiikki edustaa: ne antavat sekä tämän päivän että tulevien polvien säveltäjille mahdollisuuden inspiroitua soittimesta. Mutta ennen kaikkea urut tarjoavat suomalaiselle yleisölle tilaisuuden kokea urkuorkesteriteokset niiden mahtavasti ja autenttisesti soivassa muodossa”, Kaija Saariaho kertoo lahjoituksensa taustoista.

Muut hankkeen tukijat
Säveltäjä Kaija Saariahon lahjoituksen innoittamina urkuhankkeeseen mukaan ovat lähteneet Jane ja Aatos Erkon säätiö (500 000 €), Svenska litteratursällskapet i Finland Fredrik Paciuksen muistorahasto (500 000 €), Jenny ja Antti Wihurin rahasto (300 000 €), Suomen Kulttuurirahasto (300 000 €), Svenska kulturfonden (100 000 €) ja Pro Musica Säätiö (26 000 € hankkeen viestintään ja verkkosivuihin).

Musiikkitalon päätoimijoiden edustajien, Helsingin kaupungin, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Ylen, rahoitusosuus hankkeelle on kunkin osalta on 500 000 euroa.

Helsingin Musiikkitalon säätiö avaa 11. joulukuuta myös kansalaiskeräyksen, jonka tuotoilla tuetaan urkukonserttien järjestämistä Musiikkitalossa ja tilataan uusia urkuteoksia kotimaisilta säveltäjiltä.

Tavoitteena Suomen suurimmat urut
Musiikkitaloon tavoitellaan urkuja, joissa on  90–100 äänikertaa. Konserttisaliin suunniteltavien urkujen kokoon vaikuttaa muun muassa käytettävissä oleva tila. Mikäli urut toteutuvat tämänhetkisen suunnitelman mukaisessa koossa, tulevat ne olemaan Suomen suurimmat urut. Urkujen kokonaiskustannusarvio on noin 4,2 miljoonaa euroa, sisältäen mm. urkujen rakentamisen ja asennustöiden aiheuttamat kustannukset Musiikkitalossa.

Tällä hetkellä tavoitteena on, että urut soivat Musiikkitalossa syksyllä 2021, jolloin Musiikkitalo viettää kymmenvuotisjuhlaa.

Urkujen suunnittelutyöryhmää johtaa professori, musiikin tohtori, urkutaiteilija Olli Porthan. Ryhmän muut jäsenet ovat professori emeritus, urkutaiteilija Kari Jussila, lehtori, musiikin tohtori, urkutaiteilija Jan Lehtola, musiikin opiskelija, urkutaiteilija Petúr Sakari, lehtori, diplomiurkuri, urkutaitelija Pekka Suikkanen, lehtori, musiikin tohtori, urkutaiteilija Ville Urponen sekä professori, urkutaiteilija Olivier Latry Pariisin konservatoriosta.

Suunnittelutyössä tullaan konsultoimaan myös Musiikkitalon arkkitehteja (LPR-arkkitehdit) sekä Musiikkitalon akustikko Yasuhisa Toyotaa (Nagata Acoustics).

Kategoria: Uutiset