Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

Anthony Marwood ja Lilli Maijala Tapiola Sinfoniettan solisteina

Anthony Marwood tunnetaan sekä viulistina että orkesterinjohtajana, ja hän esiintyy molemmissa rooleissa myös yhtä aikaa. Mozartin ja Haydnin klassismia täydentää Brucknerin täysromanttisen jousikvinteton hidas osa. Mozartin sielukkaassa kaksoiskonsertossa Marwoodin solistiparina on Lilli Maijala.

Adagio ja fuuga c-molli (K 546) on kunnianhimoisin Mozartin fuugasävellyksistä, ja sen neliäänistä fuugaa voi pitää hänen  kontrapunktisen taitonsa näytöskappaleena. Sinfonia nro 44 e-molli kuuluu Haydnin Sturm und Drang -kauden hienoimpiin teoksiin. Sen valmistumisen aikoihin Haydn sairastui vakavasti ja ehdotti, että uuden sinfonian hidas osa soitettaisiin hänen hautajaisissaan; tästä on peräisin sinfonian lisänimi ”Trauer” (Suru). Brucknerin neliosaisen jousikvinteton laajin osa ja emotionaalinen ydin on kolmantena oleva Adagio. Tässä konsertissa Adagio kuullaan Bruckneriin syvällisesti perehtyneen musikologin Fritz Oeserin (1911-1982) jousiorkesterille laatimana versiona, josta on tullut osan standardisovitus. Sinfonia concertante on yksi Mozartin konserttotuotannon ensimmäisistä todellisista mestariluomuksista. Kahden solistin tarjoamat mahdollisuudet ovat selvästi innoittaneet Mozartia. Viulun ja alttoviulun dialogi hakee vertaistaan henkevyydessään ja rikkaudessaan.

Pe 13.4.2018 klo 19, Espoon kulttuurikeskus

SINFONIA CONCERTANTE
Tapiola Sinfonietta
Anthony Marwood, viulu
Lilli Maijala, alttoviulu

Wolfgang Amadeus Mozart: Adagio ja fuuga c-molli KV546
Joseph Haydn: Sinfonia nro 44 e-molli “Suru”
Anton Bruckner: Adagio jousikvintetosta F-Duuri (sovittanut Fritz Oeser)
Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia concertante viululle, alttoviululle ja orkesterille Es-duuri KV364

Konserttiesittely (FM Kimmo Korhonen) pe 13.4.2018 klo 18.15, Espoon kulttuurikeskus. Vapaa pääsy.

Sinfoniaorkestereilla 1,3 milj. kuulijaa vuonna 2017

Sinfoniaorkestereilla 1,3 milj. kuulijaa konserteissa ja tapahtumissa

Vuonna 2017 sinfoniaorkestereiden kuulijamäärät pysyivät korkeina, vaikka taloudellinen tilanne oli monille orkestereille haasteellinen. Konserttien kuulijamäärä oli 1 191 061 ja yleisötyön tapahtumissa oli 116 969 osallistujaa. Näin orkestereiden live-esityksissä oli yhteensä 1 308 030 kuulijaa.

Edelliseen vuoteen verrattuna orkestereiden valtionosuus pieneni 6,8 prosenttia. Vaikka kuntarahoittajienkin tiukka talous vaikutti orkestereihin, niin kuulijamäärät pienentyivät vain vähän. Kotimaan konserttien määrä väheni 142 konsertilla, mutta kuulijamäärät pysyivät lähes samoina. Konsertteja ulkomailla orkesterit tekivät huomattavasti vähemmän, ja kiertueet olivat pienimuotoisempia kuin aikaisemmin.

Kantaesityksiä oli merkittävästi enemmän (134 kpl) kuin edellisenä vuonna (78 kpl). Kantaesitysten määrään vuonna 2017 vaikutti myös Sibeliuksen seuraajatprojekti, joka tuotti yhteensä 15 kotimaista kantaesitystä eri puolilla Suomea. Projekti toteutettiin yhteistyössä Suomen Säveltäjien kanssa Suomen Kulttuurirahaston tuella.

Nyt julkaistava Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n vuosikertomus 2017 sisältää tarkat tilastot jäsenorkestereiden konserteista ja niiden yleisömääristä, orkestereiden taloudesta, levytyksistä ja kantaesityksistä. Aineisto on löydettävissä myös järjestön nettisivulta http://www.sinfoniaorkesterit.fi/assets/statistics/Suosio-vuosikertomus-2017.pdf

53. Valtakunnalliset orkesteripäivät Espoossa 6.-7.4.2018

Vuosittainen orkesterialan ammattilaiset kokoava konferenssi, orkesteripäivät, järjestetään tänä vuonna Espoossa huhtikuun alussa. Orkesteripäivillä pohditaan esittävien taiteiden uutta rahoitusjärjestelmää, EU:n uutta tietosuoja-asetusta, kulttuurin merkitystä kuntapalveluissa ja johtamiskulttuurin muutoksia. Tapahtuman päättää paneelikeskustelu ”Kulttuuri on tärkeämpää? – kulttuurin ja orkestereiden asema muuttavassa yhteiskunnassa”. Paneeliin osallistuu mm. Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar. Puhujina orkesteripäivillä ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja, Espoon sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee ja toimitusjohtaja Mikael Jungner. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho tuo tapahtumaan tervehdyksensä. Tapiola Sinfonietta konsertoi Meta4-kvartetin kanssa Espoon kulttuurikeskuksessa ja Tapiola Sinfoniettan muusikot esittävät myös Harri Vuoren teoksen Kalliomaalaus. Harri Vuori on myös pääosassa Aino Mätön dokumenttielokuvassa Jälkeläiset, joka kertoo Tuusulanjärven nykyisistä taiteilijoista. Koko ohjelma löytyy myös nettisivuilta http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tapahtuma/?id=146&ofs=0

Kansallisoopperassa kaksi kotimaista kantaesitystä kaudella 2018–19

Kansallisoopperan ja -baletin tuleva kausi elokuusta 2018 toukokuuhun 2019 on julkistettu oopperabaletti.fi-verkkopalvelussa. Uuden kauden ohjelmistossa on odotettavissa pakahduttavia tunnelmia ja ihmiskohtaloita, kaikkea Toscasta Tuhkimoon sekä  kotimaiset kantaesitykset Iiro Rantalalta ja Jaakko Kuusistolta.

Oopperan superklassikko Giacomo Puccinin Tosca nähdään uutena versiona 7.9.2018. ”Vissi d’arte, vissi d’amore, olen elänyt taiteelle, olen elänyt rakkaudelle”, laulaa kuuluisa oopperalaulajatar Floria Tosca. ”Vain hetki tuon jälkeen elämänsä taiteelle ja rakkaudelle omistanut nainen muuttuu murhaajaksi”, tiivistää ohjaajaChristof Loy jopa täydelliseksi oopperaksi kuvaillun rakastetun klassikon. Syksyn esitykset johtaa Kansallisoopperan ja -baletin päävierailija, kapellimestari Patrick Fournillier. Toscana nähdään Aušrinė Stundytė, Cavaradossina Andrea Caré ja Scarpiana Tuomas Pursio.

Syksyn kantaesitysooppera Pikaparantola tarttuu nykyihmisiä piinaaviin kysymyksiin. Miten laihtua? Miten saa mielenrauhan? Voihan avioerosta toipua viikonlopussa? Koomisen oopperan perinteelle kumartava teos saa ensi-iltansa 27.9.2018. Iiro Rantalan säveltämän ja Minna Lindgrenin kirjoittaman Pikaparantolan ohjaa Maria Sid. Rooleissa nähdään Johanna RusanenWaltteri TorikkaHannu NiemeläMarkus Nykänen ja Päivi Nisula. Alminsalin esitysten jälkeen Pikaparantola suuntaa loka-marraskuussa kotimaan kiertueelle Ouluun, Kuopioon ja Turkuun yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Syksyn kolmas oopperauutuus Hoffmannin kertomukset tempaa katsojat mukaansa vauhdikkaiden tapahtumien pyörteisiin 19.10.2018 alkaen. Kriitikoiden ylistämän tuotannon ensi-ilta oli Semperoper Dresdenissä joulukuussa 2016. Kolmesta epäonnisesta rakkaustarinasta koostuvan esityksen pääosissa nähdään muun muassa sopraano Helena Juntunen ja kanadalainen Measha Brueggergosman. Ooppera perustuu runoilija E. T. A. Hoffmannin kertomuksiin.

Kevätkaudella kotimainen oopperauutuus Jää

Suomalaisten rakastama romaani, Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-palkittu Jää, saa oopperakantaesityksensä 25.1.2019. ”Jään sisällä oli musiikkia. Tämä kertomus halusi oopperaksi”, libretisti Juhani Koivisto kuvailee. Oopperan sävellyksestä vastaa Jaakko Kuusisto, jolle tehtävä on ulkosaaristossa asuneena mitä mieluisin. Kevään toinen oopperaensi-ilta 22.3.2019 on aikamme merkittävimpiin kuuluvan oopperaohjaaja Sir David McVicarin näkemys Wozzeckista. Tarina alistetusta sotamiehestä, hänen mielensä hajoamisesta ja päätymisestä epätoivoiseen tekoon on yksi oopperamaailman traagisimpia. Wozzeckin esitykset johtaaHannu Lintu.

Yksi Kansallisoopperan kaikkien aikojen suosituimmista teoksista, Andrew Lloyd Webberin suurmusikaali Oopperan kummitus, palaa ohjelmistoon 2.11.2018. Esitykset jatkuvat helmikuulle 2019.

Kiitetyn ohjaaja Kasper Holtenin tulkinta Richard Wagnerin suurteoksesta Lentävä hollantilainen tekee paluun Kansallisoopperaan 14.9.2018. Kaupunkiympäristö ja kansainvälisen taidekaupan myrskyt kohtaavat Wagnerin vaikuttavan musiikin, jossa soi meren ja rakkauden voima. Oopperaohjelmistossa nähdään myös loistelias ja aistillinen Thaïs (8.2.2019), mahtava mutta samalla intiimi Aida (6.4.2019) sekä lähes meditatiivinen Pelléas ja Mélisande (23.5.2019), jonka johtaa Esa-Pekka Salonen.

Syksyn ohjelmassa myös konsertteja sekä vierailu Ouluun

Kansallisoopperan taiteellinen partneri Esa-Pekka Salonen johtaa 17.8.2018 Helsingin juhlaviikkojen ja Kansallisoopperan yhteiskonsertin, joka on samalla myös kapellimestarin 60-vuotisjuhlakonsertti. Syntymäpäivän kunniaksi julkistetaan Salosen nimeä kantava musiikki- ja teknologiarahasto, jonka tarkoituksena on tukea uutta ooppera- ja balettitaidetta erityisesti teknologian keinoin. Rahastosta voidaan antaa avustuksia sekä jakaa apurahoja ja stipendejä Kansallisoopperan ja -baletin piirissä toimiville henkilöille sävellys- ja multimediateosten tilauksia varten tai muuhun rahaston tarkoituksen mukaiseen toimintaan.

Kansallisooppera vierailee Oulun teatterissa 24.–27.10.2018. Ohjelmassa on luvassa uutuusooppera Pikaparantola ja lasten miniooppera Tuhkimo.

Saaristo-oopperan kanssa yhteistyössä toteutettava Tähtiin kirjoitettu on sekä konsertti että monologinäytelmä, joka kertoo vuonna 1918 traagisesti kuolleen Toivo Kuulan elämästä. Alma Kuulan roolissa kuullaan sopraano Marjukka Tepposta, Toivona on pianisti Jukka Nykänen. Esitykset Alminsalissa 27. ja 30.10.2018.

Oopperaa ja balettia verkossa

Oopperoiden, balettien ja konserttien ohella kauteen 2018–2019 kuuluvat entiseen tapaan esitykset, tapahtumat ja työpajat vauvoista senioreihin.

Esitysten suoratoistot Ylen ja HSTV:n kanssa jatkuvat myös ensi kaudella, muun muassa Tosca nähdään suorana lähetyksenä Yle Teemalla 6.10. Jää lähetetään eurooppalaisessa OperaVision-verkkopalvelussa keväällä 2019. Kaikki suoratoistot voi aina katsoa myös Oopperan ja Baletin oman verkkopalvelun Stage24-osiossa.

Meta4-jousikvartetti liidaa Tapiola Sinfoniettan seuraavassa kausikonsertissa

Konsertin vetovastuun ottaa Suomen menestyneimpiin jousikvartetteihin lukeutuva Meta4, jonka jäsenet liidaavat konsertin omien instrumenttiensa sektioissa soittaen.  Mozartin mestarillinen Prahalainen sinfonia saa seurakseen Ligetin varhaisen, kansallisväritteisen Romanialaisen konserton ja Arnold Schönbergin toisen kamarisinfonian. Meta4-kvartetissa soittavat Antti Tikkanen, Minna Pensola (viulu), Atte Kilpeläinen (alttoviulu) ja Tomas Djupsjöbacka (sello).

Ligeti käyttää Romanialaisessa konsertossa lähtökohtana kansanmusiikista ammennettuja aineksia ja teoksen energisessä päätösosassa kuuluu selvästi hänen kunnioittamansa Béla Bartókin musiikin vaikutus. Schönbergin toinen kamarisinfonia edustaa säveltäjän dodekafonisten teosten ohella syntyneitä yksinkertaisempia, menneisyyteen katsovia sävellyksiä. Vaikka se ei edustakaan säveltäjänsä vallankumouksellisinta antia, se kuuluu hänen parhaisiin sävellyksiinsä. Mozartin sinfonia nro 38 D-duuri “Prahalainen” sai ensiesityksensä säveltäjän Prahan vierailun aikana hänen itsensä johtamana joulukuussa 1786. Mozartin muista Wienin kauden sinfonioista poiketen teos on kolmiosainen, ja on yksi Mozartin suurista sinfonioista. Se nousee rakenteensa rikkaudesta ja sisältönsä intensiteetissä kolmen viimeisen sinfonian rinnalle.

Pe 6.4.2018 klo 19, Espoon kulttuurikeskus

MOZART 38Tapiola Sinfonietta & Meta4-jousikvartetti

György Ligeti: Romanialainen konsertto
Arnold Schönberg: Kamarisinfonia nro 2 es-molli
Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 38 D-duuri “Prahalainen”

Konserttiesittely (FM Kimmo Korhonen) pe 6.4.2018 klo 18.15, Espoon kulttuurikeskus. Vapaa pääsy.

Eero Heinonen Schumannin pianokonserton solistina Lohjalla

Schumann&Mestaripianisti_Eero_Heinonen_500x700

Mestaripianisti Eero Heinonen soittaa keskiviikkona 25.4.2018 klo 19 alkaen Lohjalla Laurentius-salissa Robert Schumannin a-mollipianokonserton op.54. Se on säveltäjänsä ainoa pianokonsertto, ja on yksi hänen suosituimmista teoksistaan. Teos kuuluu tärkeimpien romantiikan musiikin soolokonserttojen joukkoon. Se kantaesitettiin tammikuussa 1846 Leipzigissa ja tuolloin pianistina toimi Schumannin vaimo Clara.

Konsertin päättää Jean Sibeliuksen sinfoniasarjan viimeinen, vuonna 1924 valmistunut yksiosainen sinfonia nro 7. Sibelius nimesi sen aluksi Fantasia sinfoniaksi, mutta vakuuttui myöhemmin teoksen sinfonisista elementeistä ja antoi sille järjestysnumeron VII. sävellys on samanaikaisesti haikea katsaus nuoruuteen ja kypsän iän suvereeni taidonnäyte. Lohjan kaupunginorkesteria johtaa Esa Heikkilä

Eero Heinosen pianistin ura alkoi ensimmäisellä palkinnolla valtakunnallisessa Maj Lind –kilpailussa 1966. Hän opiskeli yksityisesti Astrid Joutsenon johdolla, Turun musiikkiopistossa Tarmo Huovisen johdolla sekä Dmitri Bashkirovin johdolla Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa. Vuoden 1974-kansainvälisessä Tshaikovski-kilpailussa hän oli finalisti.

Eero Heinosen ohjelmisto käsittää mm. Mozartin koko pianokonserttotuotannon, jonka hän esitti Okko Kamun ja Helsingin kamariorkesterin kanssa 1980-luvulla. Mozartin konserttoja hän on esittänyt myös mm. Stockholm Sinfoniettan, Luzern Festival Stringsin, Moskovan Kamariorkesterin, Franz Liszt Chamber Orchestran sekä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Hänen ohjelmistossaan ovat myös kaikki Beethovenin konsertot sekä suuri määrä 1800- ja 1900-luvun konserttoja. Hän on esiintynyt useiden Euroopan orkesterien solistina ja kotimaassa mm. Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin ja Sinfonia Lahden kanssa.

Eero Heinonen on pitänyt omia soolokonsertteja Suomen lisäksi mm. Tukhoman Berwald-salissa, Pietarin  filharmoniassa, Tokion Casals Hallissa ja Lontoon Wigmore Hallissa sekä kansainvälisillä musiikkijuhlilla. Solistina ja kamarimuusikkona hän on esiintynyt mm. Edinburghin, Luzernin, Krakovan, Pietarin ja Georgian festivaaleilla, sekä kotimaan musiikkijuhlilla mm. Helsingin juhlaviikoilla, Naantalissa, Kuhmossa, Savonlinnassa, Riihimäellä ja Turussa. Kamarimuusikkona ja lied-pianistina hänen kumppaneitaan ovat olleet mm. Miriam Fried, Elisabet Bathiashvili, Liana Isakadze, Arto Noras, Martti Talvela, Tom Krause ja Peter Schreier.

Eero Heinonen on levyttänyt BIS-, Finlandia- ja Ondine-levymerkeille ja tehnyt lukemattomia radionauhoituksia Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2000 julkaistu Sibeliuksen pianomusiikin kokonaislevytys on saanut paljon kansainvälistä huomiota, ja hän on soittanut Sibelius-konsertteja Suomen lisäksi sekä mm. Tukholmassa, Berliinissä, Pariisissa ja Lontoossa.

Eero Heinonen on palkittu tanskalaisella Sonning-stipendillä v. 1979, Suomen kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla v. 1999 ja Hämeenlinnan Sibelius-seuran mitalilla v. 2000. Vuonna 2010 Heinoselle myönnettiin professorin arvonimi.