18.9. Lontoon filharmonikkojen tulevan ylikapellimestarin Edward Gardnerin tilalla johtaa Esa-Pekka Salonen. Ohjelmassa on edelleen Schumannin pianokonsertto ja John Adamsin Kamarisinfonia.
23.9. kapellimestari Elim Chanin tilalla johtaa Sakari Oramo. Tässäkään konsertissa ohjelma ei muutu, vaan konsertissa kuullaan Anna Clynen Sound and Fury, Kaija Saariahon viulukonsertto sekä Prokofjevin sinfonia nro 1.
Veli Kujala. Kuva © Suomen Musiikkikustantajat ry
Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto on myönnetty säveltäjä ja harmonikkataitelija Veli Kujalalle (s. 1976). Muut ehdokkaat olivat Paavo Heininen ja Jyrki Linjama. Palkinto on aiemmin myönnetty seuraavasti: Mikko Heiniö (2019), Kimmo Hakola (2018), Harri Vuori (2017), Lotta Wennäkoski (2016), Olli Kortekangas (2015) ja Kalevi Aho (2014).
Sibelius-Akatemiasta v. 2010 musiikin tohtoriksi valmistunut Kujala on palkittu useasti kansainvälisissä kilpailuissa sekä harmonikansoittajana että säveltäjänä. Hän on kantaesittänyt lukuisia soolo- ja kamarimusiikkiteoksia sekä konserttoja sekä kotimaisilta että ulkomaislta säveltäjiltä ja on aktiivinen myös jazzin ja improvisoidun musiikin parissa. Kujala on konsertoinut laajalti Euroopassa ja USA:ssa. Tätänykyä hän myös opettaa entisessä opinahjossaan.
Suomen Musiikkikustantajat ry on vuonna 1976 perustettu järjestö, johon kuuluu 41 kotimaista musiikinkustannusalan yritystä tai yhteisöä. Jäsenet edustavat kattavasti kaikkia musiikin alueita kevyestä vakavaan.
Hallituksen linjaamat tiukentuneet matkustusrajoitukset aiheuttavat muutoksia RSO:n syyskuun konserttien kapellimestareissa:
18.9. Lontoon filharmonikkojen tulevan ylikapellimestarin Edward Gardnerin tilalla johtaa Esa-Pekka Salonen. Ohjelmassa on edelleen Schumannin pianokonsertto ja John Adamsin Kamarisinfonia.
23.9. kapellimestari Elim Chanin tilalla johtaa Sakari Oramo. Tässäkään konsertissa ohjelma ei muutu, vaan konsertissa kuullaan Anna Clynen Sound and Fury, Kaija Saariahon viulukonsertto sekä Prokofjevin sinfonia nro 1.
Syyskauden ensimmäisten konserttien esiintyjät ja ohjelmat säilyvät ennallaan. 4.9. konsertin johtaa ylikapellimestari Hannu Lintu ja solistina esiintyy tenori Tuomas Katajala. 9.-10.9. konserteissa Karita Mattila laulaa Wagnerin Wesendonck-lauluja.
Marraskuun konsertit julkistetaan 23.9.
Kansallisoopperan ja -baletin syyskauden esityksiä nähdään suoratoistona verkossa Stage24-videopalvelussa yhteistyössä Yleisradion ja Helsingin Sanomien HS Live -verkkopalvelun kanssa. Syksyn monipuolisen tarjonnan aloittaa juuri ensi-iltansa saanut ooppera Covid fan tutte, jonka ajankohtaisen libreton Mozartin Così fan tutteen on kirjoittanut Minna Lindgren. Syyskuun lopulla on vuorossa Verdin ooppera Trubaduuri ja marraskuussa maailman suosituin operetti, Franz Lehárin Iloinen leski. Syyskauden suoratoistot huipentuvat usean vuoden tauon jälkeen ohjelmistoon palaavaan koko perheen suosikkibalettiin Pähkinänsärkijään ja Hiirikuninkaaseen, jossa kuullaan Tšaikovskin musiikkia.
Kaikkiaan tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi 25.8.2020 kolme miljoonaa euroa muusikoille ja tuottajille kertoo yhdistys tiedotteessaan. Tästä meni 1,9 miljoonaa euroa tuottajille ja 1,1 miljoonaa muusikoille. Kyse on normaalista tilitysrytmistä poikkeavasta ylimääräisestä tilityksestä, jossa jaettiin korvauksia aikaistetusti. Osa näistä korvauksista olisi normaalisti jaettu joulukuun tilityksessä ja osa vasta ensi vuoden puolella. Muusikoiden korvauksista noin puolet tuli Suomeen ja puolet meni ulkomaille.
Maksettujen korvausten joukossa oli muun muassa yksityisen kopioinnin hyvitysvaroja, ulkomailta tulleita korvauksia sekä TV-ohjelmien verkkotallennuspalvelu-korvauksia.
”TV:n musiikkiohjelmissa livenä esiintyvät muusikot saavat nyt ensimmäisen kerran Gramex-korvauksia Elisa Viihteen tyyppisistä verkkotallennuspalveluista”, sanoo Gramexin oikeudenhaltijayksikön johtaja Tuomas Talonpoika. ”Takana on mittavat selvitykset ohjelmissa esiintyneistä muusikoista. Koska verkkotallennuspalvelu-korvaus on kohtuullisen tuore asia, käymme tässä vaiheessa jälkikäteen läpi joitakin vuosia, käsitöinä ohjelma ohjelmalta.”
Gramex on korona-epidemian alusta alkaen tehnyt erilaisia toimia musiikkialan hädän helpottamiseksi. Gramexin rahoittamaa tukea on voinut hakea muun muassa Muusikkojen liiton korona-apurahana sekä Musiikin edistämissäätiö MES:in kautta. ”Gramexissa nähtiin heti koronakriisin alussa, että vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret musiikkialalla. Olemme asiassa aktiivisia, koska hätä musiikkialalla on suurta”, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Ilmo Laevuo. ”Erityisen kovasti korona iskee keikka- ja live-konserttituloihin. Teemme sen, mitä me voimme, mutta yhteiskunnan pitää tehdä oma osansa. Nyt tarvitaan koko musiikkialan esittämiä toimenpiteitä taiteilijoiden työttömyysturvan parantamiseksi sekä musiikki-alan kriisiapu- ja elvytyspaketin toteuttamiseksi.”