Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

Kuhmon Kamarimusiikki mukana maailman suurimmassa taidetestauksessa

Kuhmon Kamarimusiikki saa vieraikseen yli 900 nuorta taidetestaajaa maaliskuun konsertteihinsa Kuusamossa ja Kuhmossa. Taidetestaajissa on kyse Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton yhteisestä hankkeesta, joka mahdollistaa kahdeksasluokkalaisten koululaisten tutustumisen taiteeseen. Hanke on Suomen historian suurin nuorten kulttuurihanke. Se maksaa yli 20 miljoonaa ja se tavoittaa kolmen lukuvuoden 2017–2020 aikana kahdeksasluokkalaisista lähes 100 %.

Kuhmon Kamarimusiikki tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua tyypilliseen kamarimusiikin konserttiin. Taidetestaajat matkaavat konserteissa maailman ympäri tunnissa. Matkalle vievät sävellykset Jean Sibeliukselta, Manuel de Fallalta, Johannes Brahmsilta, John Cagelta ja Vladimir Mendelssohnilta. Konsertin taiteilijat ovat kesän festivaalin konkarikaartia – esiintymässä ovat pianisti Irina Zahharenkova, viulisti Daniel Rowland, sellisti Martti Rousi ja taiteellinen johtaja, alttoviulisti Vladimir Mendelssohn.

Kaikille taidetestaajille on lähetetty etkoina eli ennakkomateriaalina tietoa tulevan konsertin sävellyksistä ja taiteilijoista sekä yleistä tietoa konserttikäyttäytymisestä. Taidetestaajien Kuhmon vierailussa ovat mukana Kuhmon Kamarimusiikin lisäksi Kuhmo-talo, Kalevalakeskus Juminkeko sekä Luontokeskus Petola. Kuhmon konserttiin Kuhmon ulkopuolelta tulevat käyvät tutustumisvierailulla jossakin kolmesta kohteesta ennen tai jälkeen konsertin. Kuhmoon tulijat ovat saaneet ennakkomateriaalia kaikista näistä kulttuuri- ja luonto-Kuhmon tärkeimmistä kohteista. Konserttikäynnin jälkeen kaikki saavat myös jatkomateriaalin, jossa käydään lävitse konserteissa koettua.

”Meille on suuri kunnia saada tällainen suuri joukko nuoria taidetestaajia konsertteihin”, kertoo Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen. ”Nuoret ovat todellakin oikeita testaajia, sillä he arvioivat taidekokemuksensa tarkoitusta varten kehitetyllä sovelluksella ja näistä palautteista syntyy maailman suurin organisoitu taidekritiikki.”  ”Kommenttien pohjalta tiedämme paremmin nuorten mieltymyksiä ja voimme kehittää yhteistyötämme koulujen ja nuorten kanssa”, toteaa Rusanen hankkeen merkityksestä. Nuorten kommentit ovat julkisia ja niitä voi lukea Taidetestaajien kotisivujen www.taidetestaajat.fi kautta. Arvioita on kertynyt tähän mennessä koko hankkeen osalta jo lähes 80.000.

Kuhmon konsertti täyttää Kuhmo-talon Lentua-salin 22.3. kokonaan. Kuhmoon ilmoittautuneita on tällä hetkellä 623. Koululaisia tulee koti-Kuhmon lisäksi Sotkamosta, Kajaanista, Paltamosta, Suomussalmelta, Juukasta, Lieksasta, Nurmeksesta ja Valtimolta. Kuusamon konserttiin 21.3. osallistuu 286 koululaista Kuusamon lisäksi Taivalkoskelta, Posiolta ja Sallasta.

Koulujen ja taideorganisaatioiden välisessä yhteydenpidossa on välittäjätahona toiminut Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Eri puolilla Suomea työskentelee 19 aluekoordinaattoria, joilla on ollut tärkeä rooli yhteistyömallin luojina ja kehittäjinä. Kuhmon Kamarimusiikin ja koulujen välinen yhteistyö on tapahtunut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluekoordinaattorin kautta.

”On suuri ilo, että Kuhmon Kamarimusiikki on Taidetestaajissa mukana ja Kainuun sekä naapurimaakuntien nuoret pääsevät tutustumaan kamarimusiikin saloihin. Etkot ja jatkot tukevat kamarimusiikkiin pureutumista, ja on mielenkiintoista nähdä millaisia arvioita nuoret konserttien jälkeen jättävät”, kertoo aluekoordinaattori Anne Pelttari.

Taidetestaajien vaikuttavuudesta on tekeillä kolme akateemista tutkimusta, joita toteuttavat Taideyliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Nuorisotutkimusseura. Tutkimukset valmistuvat vuosina 2019 ja 2020.  Kuhmon Kamarimusiikki on mukana Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa.

Kuusamotalon konserttiin pääsee mukaan myös 100 henkeä yleisöksi. Kuhmo-talossa pidetään Taidetestaajien konsertin lisäksi yleisölle suunnattu konsertti 22.3. illalla. Silloin kuljetaan maailman ympäri kahdessa tunnissa

Alban Bergin ”Wozzeck” Kansallisoopperassa

Alban Berg

Alban Berg

Alistetun sotamiehen tarina Wozzeck nähdään Suomen Kansallisoopperassa Sir David McVicarin kiitettynä ohjauksena, joka sai ensi-iltansa Chicagossa marraskuussa 2015. Kansallisoopperan ensi-ilta on 22. maaliskuuta kapellimestari Hannu Linnun johdolla.

Alban Bergin (Wien 1885 – Wien 1935) Wozzeck kantaesitettiin Berliinissä 1925. Bergin vain kahdesta oopperasta se on varhaisempi, sillä keskeneräiseksi jäänyt Lulu sai ensiesityksensä 1937. Vielä lähes sata vuotta kantaesityksen jälkeen Wozzeck on edelleen hätkähdyttävän ajankohtainen. Tarina kertoo alistetusta sotamies Wozzeckista, joka on häikäilemättömän hyväksikäytön ja yhteiskuntajärjestelmän uhri. Huolehtiakseen rakastetustaan Mariesta ja heidän yhteisestä lapsestaan Wozzeck koettaa ansaita rahaa milloin parturoimalla, milloin tohtorin koekaniinina. Marie kuitenkin kiinnostuu rykmentinrumpalista, ja Wozzeck päätyy epätoivon vallassa tappamaan Marien ja lopulta itsensä.

Wozzeck on raivoisa tuskanhuuto, joka kumpuaa turhautumisesta ihmisen arvon unohtaneeseen yhteiskuntaamme ja jää kaikumaan vielä pitkään esiripun laskeuduttua. Wozzeck ja Marie ovat neuvottomia maailmassa, jossa elämää kehystää köyhyys, välinpitämättömyys ja epäoikeudenmukaisuus”, kuvailee ohjaaja Sir David McVicar. Tuotanto sai ensi-iltansa Chicagon Lyric Operassa marraskuussa 2015 ja on sen jälkeen nähty myös Genevessä.

Libreton Berg kirjoitti itse Georg Büchnerin näytelmän Woyzeck pohjalta. Berg näki näytelmän Wienissä vuonna 1914, vain muutamia viikkoja ennen maailmansodan kauhuja. Näytelmän uudenlainen näkemys ihmisen osasta ahdistavassa maailmassa sopi erityisen hyvin juuri siihen aikaan. Berg totesikin esityksen jälkeen: ”Eikö se ole fantastinen ja uskomaton? Jonkun pitää säveltää se!”

Yksitoista vuotta myöhemmin kantaesitettiin Bergin ooppera Wozzeck. Sodan myötä vanhat valtiot ja vanhat arvot olivat väistyneet ja uuteen maailmaan tarvittiin uudenlainen ooppera. Uutta oli paitsi realistinen aihe, myös oopperan musiikki: se on suurilta osin atonaalista, mutta Berg säilytti kuitenkin klassisen rakenteen.

Sotamies Wozzeckin rajua tarinaa sävyttävät moneen kertaan palkitun Vicki Mortimerin suunnittelemat lavastus ja puvut. Esitykset johtaa Hannu Lintu. Wozzeckin roolissa nähdään Olafur Sigurdarson, Mariena Helena Juntunen ja Rykmentinrumpalina Daniel Brenna. Muissa rooleissa esiintyvät mm. Tapani Plathan, Hubert Francis ja Anna Danik.

Markus Mantere musiikin historian professoriksi Sibelius-Akatemiaan

mv_markus_mantere_hires2

FT, dosentti Markus Mantere on valittu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikin historian professoriksi viisivuotiskaudelle 1.8.2019 alkaen.

Musiikin historian professori vastaa musiikinhistorian koulutuksen kehittämisestä yhdessä muiden toimijoiden kanssa sekä tutkimusyhteistyöstä Taideyliopistossa. Professuuriin kuuluvan opetusvastuun rinnalla Markus Mantere tutkii Suomen musiikkielämän rakentumista 1900-luvun alun vuosikymmeninä sekä maamme pianismin historiaa. Aiemmin hän on tutkinut muun muassa Suomen musiikkikoulutusinstituution historiallista taustaa ja musiikintutkimuksen oppihistoriaa.

– Näen erityisen tärkeänä yhteyden musiikin esittämisen ja historian opiskelun välillä. Soitonopiskelu on aina historiatietoista, ja myös historianopetuksessa on syytä pitää muusikon näkökulmaa ja historian soivaa tulkintaa esillä yhtenä tiedon tuottamisen näkökulmana, Mantere toteaa.

Markus Mantere (s. 1971) on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2006 musiikintutkimuksen oppiaineesta. Lisäksi hänellä on PhD-tutkinto Brown Universitysta Yhdysvalloista vuodelta 2011. Aikaisemmin Mantere on työskennellyt Sibelius-Akatemiassa Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulun koordinaattorina (2007-2011) ja yliopistotutkijana vuodesta 2012 lähtien.

Tutkimuksellisin perustein täytettävä musiikin historian professuuri sijoittuu Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osastolle sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmään, joka on yksi osaston yhdeksästä yksiköstä. Aineryhmä järjestää mm. sävellyksen, musiikinteorian, musiikkianalyysin ja länsimaisen taidemusiikin historian opetusta. Taideyliopiston strategiassa (2017–2020) tutkimus on asetettu yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi.

Sibelius-Akatemian musiikin historian professorin tehtävän hakuaika päättyi 25.4.2018. Tehtävää haki seitsemän henkilöä, joista kolme kutsuttiin marraskuussa 2018 järjestettyyn soveltuvuuden arviointiin. Markus Mantereen nimitti tehtäväänsä Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki Sibelius-Akatemian dekaanin Kaarlo Hildénin esityksestä.

HKO:n Kummilapset 2012 -projekti huipentuu tällä viikolla

Helsingin kaupunginorkesterin vuonna 2012 alkanut Kummilapsiprojekti huipentuu tällä viikolla, kun orkesteri soittaa ylikapellimestarinsa Susanna Mälkin johdolla lapsiyleisölle suunnatun Sergei Prokofjevin musiikkisadun Pekka ja susi. Kertojina ovat Satu Sopanen ja Susanna Haavisto.

Helsingin kaupunginorkesteri kutsui jo toistamiseen kummilapsikseen kokonaisen ikäluokan, kaikki vuonna 2012 syntyneet helsinkiläislapset. Kummilapsitoimintaan ilmoittautui 3400 perhettä eli yli puolet koko ikäluokasta. Perheille on tarjottu maksuton konsertti kahdesti vuodessa. Ensimmäistä kertaa Kummilapsiprojekti järjestettiin vuonna 2000 syntyneille helsinkiläislapsille.

Helsingin kaupunginorkesterin kummilapsitoiminta saa jatkoa ensi vuonna, kun orkesteri kutsuu vuonna 2020 syntyvät helsinkiläislapset kummilapsikseen neuvoloiden kautta. Ilmoittautuminen mukaan toimintaan alkaa heti ensi vuoden alusta. Samalla Helsingin kaupunki kumppaneineen valmistelee kummilapsitoiminnan laajentamista eri kulttuurin alojen vuorollaan toteuttamaksi, jokavuotiseksi toimintamuodoksi.

HKO:n kummilapsitoiminnan tavoitteena on herättää rakkaus musiikkiin ja soittamiseen sekä tarjota perheille yhteisiä kokemuksia. Lapsen musiikillista ja motorista kehitysvaihetta tukevat teemalliset lastenkonsertit ja toiminnalliset konsertit työpajoineen tarjoavat myös yhteisen ikäluokkakokemuksen ja vahvistavat helsinkiläisten perheiden ja kaupunginorkesterin välistä yhteyttä.

Kummilapsikonserttien taiteellisena ja pedagogisena suunnittelijana toimii Satu Sopanen ja projektia tuottaa HKO:n yleisötyön tuottaja Annika Kukkonen. ”Kaupunginorkesteri on kummilapsitoiminnan kautta luonut merkityksellisen suhteen perheisiin. Olemme iloisia, että Kummilapsiprojektimme on innoittanut myös muita orkestereita Suomessa ja muualla Euroopassa vastaavanlaiseen toimintaan”, Kukkonen kertoo.

Kummilapsille suunnattuja Olipa kerran Pekka ja susi -konsertteja on orkesterin tämän viikon ohjelmassa kolme, joiden lisäksi torstaina 7.3. klo 18.30 sama ohjelma esitetään yleisölle avoimessa konsertissa. Konsertti on toistaiseksi loppuunvarattu, ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä Helsingin kaupunginorkesterin verkkosivuston kautta osoitteessa:

www.helsinginkaupunginorkesteri.fi/hko-screen

Tähtilaulajien ja huippumuusikoiden kesä Urkuyö ja Aaria -festivaalilla

Urkuyö ja Aaria -festivaali 6.6.–29.8.2019 tuo lukuisia laulu-, urku- ja kamarimusiikin kansainvälisiä huipputaiteilijoita Espooseen. Festivaalilla esiintyvät muun muassa laulajat Camilla Nylund, Topi Lehtipuu, Tuomas Katajala, Arttu Kataja, Tuuli Takala ja Aarne Pelkonen, pianisti Ralf Gothóni, konserttiurkurit Kalevi Kiviniemi ja Petúr Sakari, kitaristi Marzi Nyman, näyttelijä Seela Sella sekä itävaltalainen sellisti Stephan Koncz Berliinin filharmonikoista.

Festivaalin korkeatasoisen ohjelman muodostavat taidemusiikin tunnetut ja myös harvinaisemmat helmet renessanssista nykyaikaan. Taiteellisena johtajana toimii pianisti Erkki Korhonen. Avajaiskonsertti pidetään Tapiolan kirkossa 6. kesäkuuta, minkä jälkeen jokaviikkoiset myöhäisiltojen konsertit jatkuvat Espoon tuomiokirkon tunnelmallisessa keskiaikaisessa miljöössä aina torstaisin 13.6.–29.8.

Festivaalin avajaiskonsertissa 6.6. kuullaan huippukokoonpanon esittämänä Gioachino Rossinin Petite messe solennelleTeoksen solisteina laulavat Tuuli Takala, sopraano, Anu Ontronen, mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori, ja Arttu Kataja, baritoni. Kamarimusiikillisen kokoonpanon täydentävät Erkki Korhonenpiano ja musiikinjohto, Joel Papinoja, piano, Jussi Littunen, harmoni sekä Urkuyö ja Aarian festivaalikuoro.

Aarioiden ja liedin loistoa

Euroopan oopperalavat valloittanut Camilla Nylund, sopraano, hurmaa yhdessä miehensä, hollantilaisen tenorilaulaja Anton Sariksen kanssa kauneimmilla musikaali- ja ooppera-aarioilla sekä rakkausduetoilla elokuun 22. päivä. Ikuista rakkautta – Evig kärlek -nimisessä konsertissa esiintyvät lisäksi Erica Nygård, huilu ja Niels Burgmann, urut ja piano.

Monipuolisina taiteilijoina tunnetut Topi Lehtipuu, tenori, ja Ralf Gothóni, piano, esiintyvät yhteisessä liedkonsertissaan Urkuyö ja Aariassa 1. elokuuta. Konsertin ohjelmassa on yksi taidelaulun klassikkoteoksista, Robert Schumannin Dichterliebe sekä suomalainen laulusarjahelmi, Seppo Nummen Lassi Nummen runoihin säveltämä Vuoripaimen.

Kymmenen vuotta yhdessä esiintynyt ja kansainvälisissä kilpailuissa palkittu liedduo Aarne Pelkonen, baritoni, ja Juho Alakärppä, piano, vievät matkalle ihmiselämän syvyyksiin ja vapauden kaipuuseen 4. heinäkuuta Franz Schubertin, Robert Schumannin, Gustav Mahlerin, Henri Duparcin ja Jean Sibeliuksen lauluja sisältävässä ohjelmassaan.

Näyttelijä Seela Sellan, sopraano Pia Freundin ja pianisti Kristian Attilan yhteinen esitys jatkaa ihmiselämän kysymysten pohdintaa Tänä yönä en pelkää kulkea yli pimeän -konsertissa elokuun 15. päivänä. Katri Valan Valvoja-runon säkeestä nimensä saanut esitys yhdistää musiikkia, runoja ja taiteilijaparien kirjeitä. Esityksessä kuullaan muun muassa Jean Sibeliuksen, Toivo Kuulan ja Ilkka Kuusiston sävellyksiä,Katri Valan, L. Onervan ja Aino Kallaksen runoja sekä Aino Sibeliuksen ja Alma Kuulan kirjeitä.

Instrumenttiensa huipputaitajia

Musiikin kameleonttina tunnettu kitaristi Marzi Nyman ja urkujen Paganiniksi kutsuttu konserttiurkuri Kalevi Kiviniemi muodostavat esiintyjäduon, jolta voinee odottaa mitä vaan. Hengessä ja tulessa -nimisessä improvisatorisessa konsertissaan Nyman ja Kiviniemi hyödyntävät sähkökitaran ja urkujen monipuolisuutta luoden jotain uutta ja ennen kokematonta. 18. heinäkuuta kuultavan konsertin säveltäjänimiä ovat Jehan Alain, Geroges Delerue, Marzi Nyman, Léon Boëllmann ja Andreas Willscher.

Pohjois-Euroopan johtaviin konserttiurkureihin lukeutuva, Pariisin Notre Damessakin esiintynyt Pétur Sakari valloittaa Espoon tuomiokirkon urut kesäkuun 13. päivä. Nuoruus ja uutta luova urkutaide kohtaa konsertissa kokemuksen kautta syntyvät puhuttelevat tulkinnat, kun konsertin laulumusiikista vastaa baritonilegenda Jorma Hynninen. Hynnisen ohjelmassa on Toivo Kuulan, Oskar Merikannon ja Einojuhani Rautavaaran lauluja.

Berliinin filharmonikkojen sellisti Stephan Koncz esiintyy Urkuyö ja Aarian konsertissa kesäkuun 27. päivä yhdessä espoolaisten taiteilijoiden, baritoni Jussi Vänttisen ja pianisti Maija Weitzin kanssa. Itävaltalainen Koncz tunnetaan monipuolisena muusikkona, joka Berliinin filharmonian lisäksi soittaa useissa kamariyhtyeissä sekä solistina ja on myös säveltäjä ja kapellimestari. Konczin, Weitzin ja Lappeenrannan laulukilpailut tänä vuonna voittaneen Vänttisen konsertissa kuullaan muun muassa Franz Schubertin, Ludwig van Beethovenin ja Louis Spohrin musiikkia.

Nousevia kykyjä

Timo Mustakallio -laulukilpailun vuoden 2019 voittajia saadaan tuoreeltaan kuulla Urkuyö ja Aarian konsertissa 25. heinäkuuta. Konsertissa esiintyvät laulajat ilmoitetaan Timo Mustakallio -laulukilpailun 14.7. käytävän loppukilpailun jälkeen. Pianistina esiintyy Tuula Hällström. Konsertin yhteistyökumppaneina ovat Timo Mustakallio -säätiö, Suomen Kulttuurirahaston Eero Rantalan rahasto ja Savonlinnan Oopperajuhlat.

Festivaalin yhteistyö Kansan Sivistysrahastoon kuuluvan Päivi ja Paavo Lipposen rahaston kanssa jatkuu kolmatta vuotta. Tänä vuonna festivaalilla esiintyvät rahaston 2019 stipendiaatit sopraano Jutta Holmström ja basso Visa Kohva pianistinaan Erkki Korhonen. 11. heinäkuuta pidettävässä konsertissa luvassa on ooppera-aarioiden dramatiikkaa ja kesäisten laulujen herkkyyttä.

Kansallisooppera Espoossa -konsertissa 8. elokuuta Kansallisoopperan orkesterin solisteina esiintyvät sopraano Virva Puumala, joka on tämän vuoden Lappeenrannan laulukilpailujen toinen voittaja, sekä Oopperaorkesterin harpun äänenjohtajana toimiva Stefania Saglietti. Gabriel Faurén, Claude Debussyn ja Igor Stravinskyn musiikkia sisältävän konsertin johtaa Taavi Oramo, ja se järjestetään yhteistyössä Suomen kansallisoopperan ja -baletin kanssa.

Festivaalin lopuksi elokuun 29. päivä esiintyy pääkaupunkiseudun eturivin laulajista muodostettu uusi lauluyhtye Vuo Ensemble. Yhtyeessä laulavat Olga Heikkilä, sopraano, Katariina Heikkilä, mezzosopraano, Simo Mäkinen ja Mats Lillhannus, tenori, sekä Elja Puukko ja Jussi Merikanto, basso. Lume di Notte -konsertissa kuullaan laulumusiikin mestariteoksia renessanssin ajalta meidän päiviimme asti, säveltäjinä muun muassa John Wilbye, Giaches de Wert, Carlo Gesualdo, Ildebrando Pizzetti ja John Tavener.

Festivaalin ilmaisohjelmat

Juhannusiltamissa 20. kesäkuuta saadaan nauttia yhteislauluista, nuorten laulajien musiikkiesityksistä ja suviyön tunnelmasta. Taiteellisen johtajan Erkki Korhosen juontamissa Juhannusiltamissa esiintyvät Laura Juvonen, sopraano, ja Aapo-Tapani Kilpelä, bassobaritoni. Juhannusiltamiin on vapaa pääsy, kuten myös ennen konsertteja pidettäviin taiteilijatapaamisiin ja urkujen esittelyihin. Avajaiskonsertin yhteydessä järjestetään taiteilijatapaaminen heti konsertin jälkeen Original Sokos Hotel Tapiola Gardenissa.