Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

Thomas de Mallet Burgess Kansallisoopperan taiteelliseksi johtajaksi

Thomas de Mallet Burgess

Thomas de Mallet Burgess

Suomen kansallisoopperan nykyisen taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven seuraajaksi  on valittu 1.8.2023 alkaen britti Thomas de Mallet Burgess (s. 1964), joka tällä hetkellä työskentelee Uuden-Seelannin oopperan sekä pää- että taiteellisena johtajana.

”Suomen kansallisooppera on arvostettu organisaatio, jolla on näyttöä saavutuksistaan. Arvostan sen kunnianhimoa kehittää ja uudistaa traditioita ja jaan talon arvot korkeasta taiteellisesta tasosta ja yhteistyöstä. Oopperan tulee puhutella meitä tässä ja nyt. Odotan, että yhdessä lahjakkaan ja omistautuneen yhteisön kanssa pääsemme tutkimaan mitä kaikkea tämä tarkoittaa. Mitä ooppera on taiteilijoille ja yleisöille Suomessa niin ydinohjelmiston, uusien teosten ja esityspaikkojen kuin digitaalisten toteutusten kannalta. On kunnia tulla nimitetyksi tähän tehtävään”, tuleva taiteellinen johtaja Thomas de Mallet Burgess sanoo oopperan tiedotteessa.

Pääjohtaja Gita Kadambi on vakuuttunut, että  yhteistyöstä uuden johtajan kanssa tulee hedelmällistä: ”Thomasilla on syvällinen ja monipuolinen ymmärrys oopperaohjelmistosta ja näkemys oopperan roolista yhteiskunnassa. Hän on hyvin kiinnostunut esityksen synnyttämästä kokemuksesta ja suhteesta esiintyjän ja yleisön välillä. Iloitsen tästä valinnasta ja uskon, että Thomasin kaudella ooppera tulee koskettamaan entistäkin laajempia yleisöjä. ”

Aiemmin de Mallet Burgess on toiminut taiteellisena johtajana perustamassaan Lost & Found Opera -ryhmässä Australiassa ja luovana johtajana Irlannin kansallisessa oopperatalossa Wexfordissa. Hän on taustaltaan ohjaaja sekä kansainvälisesti tunnettu näyttämötaitojen valmentamisen ja koulutuksen asiantuntija ja säännöllinen vierailija yliopistoissa ja konservatorioissa. Johtajana hän painottaa organisaation roolia osana paikallista kulttuuria ja yhteisöä, sekä monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta.

de Mallet Burgessin sopimus on nelivuotinen  heinäkuun loppuun 2027 asti ja se sisältää kolmen vuoden lisäoption. Ensimmäinen hänen kokonaan suunnittelemansa ohjelmisto nähdään kaudella 2025–2026.

Valtion taiteilija-apurahat vuodelle 2023 jaettu

Hakemuksia tuli tänä vuonna ennätysmäärä, noin 3 600. Suuren hakemusmäärän vuoksi taiteilija-apurahaa oli tänä vuonna erityisen vaikea saada ja hakijoista vain alle yhdeksän prosenttia sai apurahan.  Vaikeinta apurahan saaminen oli musiikin hakijoille. Apurahakausien pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta viiteen vuoteen.  Taiteilija-apurahan suuruus on 2 080 euroa kuukaudessa. Päätösvalta kuuluu taiteen edistämiskeskuksen (Taike) yhteydessä toimiville taidetoimikunnille, joissa arvioijina toimii yli 70 taiteilijaa tai muuta asiantuntijaa. Musiikin apurahan saajia on 42:

viisivuotinen
Haapanen Perttu, Helsinki
Kalaniemi Maria, Espoo
Kantonen Seppo, Helsinki
Komsi Piia, Helsinki
Zinovjev Sauli, Helsinki

kolmivuotinen
Djupsjöbacka Tomas, Helsingfors
Heikinheimo Siljamari, Turku
Järventausta Joel, Espoo
Lötjönen Antti, Helsinki
Peltomaa Aino, Vantaa
Pokela Maija, Kauhava

yksivuotinen
Aho Heta, Helsinki
Ahonen Joonas, Wien
Dahlbäck Kajsa, Vasa
Dobosiewicz Krzysztof, Kuopio
Eskola Jukka, Helsinki
Heinonen Ilkka, Helsinki
Kantelinen Karoliina, Helsinki
Karakorpi Tiina, Helsinki
Linjama Jyrki, Espoo
Perkola Mikko, Parainen
Pitko Petteri, Helsinki
Pulkkis Uljas, Helsinki
Raasakka Mikko, Helsinki
Ruuskanen Maija, Helsinki
Räihälä Osmo Tapio, Helsinki
Rönkä Artturi, Helsinki
Sarpila Antti, Helsinki
Savikangas Max, Järvenpää
Tenkanen Aino, Hyvinkää
Valkeajoki Janne, Helsinki
Viitala Mirka, Helsinki

puolivuotinen
Ahokas Aino (Aino Venna), Helsinki
Alakärppä Juho, Kokkola
Dembele Issiaka, Helsinki
Juhola Johanna, Helsinki
Keränen Riikka, Helsinki
Kilpeläinen Tuure, Helsinki
Kilpiö Lauri, Helsinki
Savolainen Selma, Helsinki
Shaw Isabella, Espoo
Talvitie Riikka, Helsinki

Tapiola Sinfoniettan konsertteihin Ukrainan passilla

Tapiola Sinfoniettan<https://www.tapiolasinfonietta.fi/en/frontpage/> loppukevään 2022 konsertteihin voi lunastaa vapaalipun Ukrainan passia näyttämällä. Tarjoamalla maksuttomia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia klassisen musiikin parissa Tapiola Sinfonietta haluaa osoittaa tukensa ukrainalaisille, jotka joutuvat jättämään kotimaansa sodan vuoksi.
Jäljelläolevat konsertit ovat Espoon kulttuurikeskuksessa 22. huhtikuuta ja 19. toukokuuta. Vapaaliput voi lunastaa kulttuurikeskuksen lipunmyyntipisteestä voimassa olevaa Ukrainan passia näyttämällä.

RSO esiintyy Helsingin Juhlaviikoilla rauhan puolesta

Radion sinfoniaorkesteri esiintyy Musiikkitalossa 31.8. Konsertissa kuullaan  Mozartin Requiem huippusolistien Helena Juntusen, Tuija Knihtilän, Tuomas Katajalan ja Arttu Katajan tulkitsemana. RSO:a ja Musiikkitalon kuoroa johtaa Hannu Lintu.  Konsertin tuotot lahjoitetaan lyhentämättöminä Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon Ukrainan konfliktista kärsivien auttamiseksi.

Preussin prinsessa Wilhelminen konserton Suomen-ensiesitys

Suomalaisen barokkiorkesterin kamarikokoonpano FiBO Players. Kuva © Juuso Westerlund.

Suomalaisen barokkiorkesterin kamarikokoonpano FiBO Players. Kuva © Juuso Westerlund.

Preussin kuningas Fredrik Suuri rakasti taiteita. Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) Berliini–Potsdam-konsertti 11.3. Ritarihuoneella esittelee hänen hoveissaan kuultua musiikkia Johann Philipp Kirnbergeriltä, Carl Philipp Emanuel Bachilta ja Johann Sebastian Bachilta. Lisäksi ohjelmassa on Fredrik Suuren sinfonia G-duuri ja kuninkaan sisaren Preussin prinsessa Wilhelminen cembalokonsertto, joka saa Suomen ensiesityksensä.

Fredrik II Suuri (1712–1786) tunnettiin menestyksekkäänä soturikuninkaana mutta taide oli kuitenkin lähellä Fredrikin samoin kuin hänen isosiskonsa prinsessa Wilhelminen (1709–1758) sydäntä, ja molemmat sävelsivät, soittivat ja kirjoittivat myöhemmin oopperalibrettoja. Tässä konsertissa kuullaan kuninkaan sävellyksistä sinfonia G-duuri. Fredrikin hallitsijakaudella Preussin hovi puhkesi kulttuuriseen kukoistukseen. Kuningas kokosi noin nelikymmenhenkisen orkesterin, joka kuului saksankielisen Euroopan suurimpiin. Hän rakennutti Berliinin Unter den Lindenin oopperatalon ja palkkasi pääkaupungin sekä Potsdamin palatsien kamarimuusikoiksi aikansa huippuja.

Carl Philipp Emanuel Bach (1714–1788) oli eräs Fredrikin hovissa työskennelleistä säveltäjistä. Hän suhtautui varauksellisesti italialaisen tyylin ja oopperan suosioon, eikä hänen noin tuhannen sävellyksen joukosta näyttämömusiikkia löydykään. Hänen omaperäisintä tyyliään edustaa usein kamarimusiikki, josta konsertissa kuullaan triosonaatti G-duurissa vuodelta 1747.

Fredrik Suuren hovin tunnetuin musiikillinen tapaus liittyy 62-vuotiaan Johann Sebastian Bachin vierailukonsertteihin vuonna 1747. Bach sai kuninkaalta monipolvisen teeman, jonka pohjalta hän esitti fuugan. Vangitseva teema jäi kuitenkin Sebastianin mieleen, ja tuloksena oli kamarimusiikkikokoelma Musikalisches Opfer (Musiikillinen uhrilahja). Kokoelman tyyli vaihtelee arkaaisista kaanoneista uusimpiin virtauksiin kantaaottavaan triosonaattiin, ja sitä on tulkittu niin teologisena arvoituksena, retorisena ohjelmana kuin älyllisenä kuittailunakin.

Preussin prinsessa Wilhelmine loi loistokkaan hovin Bayreuthin rajakreivittärenä. Wilhelmine soitti useita soittimia, etupäässä cembaloa. Hänen sävellystuotantoonsa kuuluu esimerkiksi ooppera Argenore (1740), aarioita, sonaatteja ja cembalokonsertto g-molli, jonka luultiin pitkään osin kadonneen ja joka nyt esitetään tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa.

Lisätietoa: https://fibo.fi/konsertit/2022/berliini-potsdam