Category Archives: Uutiset

Sibelius-Akatemia on julkaissut linjauksen, jossa vaaditaan musiikin pakollisten tuntien määrän lisäämistä 8. ja 9. luokan tuntijakoon, jolloin opetuksesta vastaa muodollisesti kelpoinen musiikin aineenopettaja.

Linjauksessa Sibelius-Akatemian johto huomauttaa, että ”koulujen musiikinopetus on tärkeä tekijä kulttuurikansalaiseksi varttumisessa sekä tukee nuorten identiteetin rakentumista ja on ainutlaatuinen väylä omien tunteiden käsittelyyn.” Vuoden 2009 lastenkulttuurin valtionpalkinnon saajan ja musiikkikasvatuksen osaston lehtori Soili Perkiön mielestä musiikinopetuksen merkityksen ytimessä on tunneilmaisun oppiminen ja rikastuttaminen. ”Musiikin harjoittaminen on myös osa sitä kokeilevaa orientaatiota, jolla elämää voi tutkia ja ottaa haltuun”, hän kuvailee.

Linjauksen mukaan musiikinopetuksella on mahdollisuus opettaa yhteiseen päämäärään sitoutumista ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Tämä opetus tulisi taata jokaiselle peruskoululaiselle.

Valinnainen musiikki kilpailee oppilaiden suosiosta muiden taito- ja taideaineiden kanssa. Linjauksessa huomautetaan, että 1.-9. luokalla musiikkia opetetaan vain 7 vuosiviikkotuntia, kun muita opetetaan enemmän (kuvataide 8, käsityöt 11 ja liikunta 18 vuosiviikkotuntia). Sibelius-Akatemian johto kuitenkin korostaa, että peruskoulussa oppilaita ei tulisi laittaa valitsemaan musiikin ja kuvataiteen välillä.

Juhani Nuorvalan musiikkia kuullaan huomenna Kansallisteatterissa ensi-iltaan tulevassa Anton Tsehovin (1860–1904) näytelmässä Platonov. Kyseessä on klassikkokirjailijan nimeämättömäksi jäänyt, vasta vuonna 1923 julkaistu nuoruudenteos, jota on esitetty myös nimellä Näytelmä vailla nimeä. Teoksesta on muokattu myös elokuva Keskeneräinen sävelmä mekaaniselle pianolle.

Nuorvala on säveltänyt musiikin erilaisilla mikrotonaalilla virityksillä varustetuille pianoille ja flyygeleille, joita esityksessä soittavat Anna Kuvaja, Annimari Pelli, Johanna Tilus ja Hanna Tuominen. Näytelmä jatkaa säveltäjän jo vuonna 1996 alkanutta hedelmällistä yhteistyötä ohjaaja, dramaturgi Michael Baranin kanssa.

Kansallisteatteri on kiitettävän ahkerasti tilannut näytelmämusiikkia suomalaisilta säveltäjiltä, viime vuosina muun muassa Eero Hämeenniemeltä, Timo Hietalalta ja Olli Kortekankaalta.

Antonio Stradivarin (1644–1737) rakentamien soittimien suurenmoisen äänen salaisuudesta on väitelty vuosisatoja: onko kyse mittasuhteista, käytetystä puumateriaalista, vai kenties lakkauksen salaisesta ainesosasta?

Joukko eurooppalaisia kemistejä ja muita tutkijoita on saanut päätökseen analyysin viiden Stradivarin soittimen lakkauksesta. Tulosten perusteella soinnin salaisuutta on etsittävä muualta, sillä rakentaja ilmeisesti käytti työhön hyvin yksinkertaista öljyn ja hartsin seosta, kertoo kemisti Jean-Philippe Échard Pariisin musiikkimuseosta. Lakkaus ei juurikaan poikkea samalta alueelta peräisin olevien hienojen huonekalujen viimeistelystä.

Tutkijat analysoivat pieniä puu- ja lakkanäytteitä neljästä viulusta ja yhdestä viola d’amoresta, joiden rakennusvuodet ovat välillä 1692 ja 1724. Angewandte Chemie -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan puu on ensin sivelty pellavansiemen- tai saksanpähkinäöljyllä. Sen päällä oleva kerros koostuu öljy- ja hartsiseoksesta, johon on useimmissa tapauksissa lisätty punaista pigmenttiä. Sekoitus oli todennäköisesti hieman erilainen kuin muilla cremonalaisilla rakentajilla, muttei siinä itsessään Échardin mukaan ollut mitään erityisen taidokasta. Käsityötaito sen sijaan myös viimeistelyssä on ensiluokkaista.

Aiemmissa tutkimuksissa puusta on löytynyt pieniä määriä mineraaleja ja eläinproteiineja, mutta useimmiten tutkimusotanta on ollut ymmärrettävistä syistä hyvin pieni: kukapa haluaisi lainata miljoonien arvoista soitintaan kirurginveitsellä syynättäväksi? Myös Échardin ryhmällä oli suuri työ löytää sopivaa materiaalia, sillä monia soittimia on kolmensadan vuoden aikana ehditty restauroida useampaan otteeseen.

Tutkimuksesta kertovat esimerkiksi The New York Times ja Der Spiegel -lehdet.

Magnus Lindberg on saanut tämän vuoden Teosto-palkinnon sävellyksestään Graffiti. Lindberg jakaa 40 000 euron palkinnon PMMP-yhtyeen levyn Veden varaan säveltämien, sanoittamien ja sovittamien Jori Sjöroosin, Paula Vesalan ja Mira Luotin kanssa.

Palkinto jaettiin nyt seitsemännen kerran. Voittajan valitsivat toimittajat Pekka Gronow ja Vesa Sirén sekä viime vuoden palkinnonsaaja, rap-muusikko Asa. Raadin mukaan Lindberg ”hallitsee Graffitissa sinfoniaorkesterin ja kamarikuoron esityskoneiston täydellisesti”, ja säveltäjän tyyli ”avautuu kamarikuoron avulla ehkä entistäkin laajemmalle yleisölle […] Antiikin Pompeijin seinäkirjoituksista taitavasti poimitut latinankieliset katkelmat muodostavat freskon yhteiskunnasta ennen – ja nyt. Seinäkirjoitukset ovat aina olleet rahvaalle vapaa ja riippumaton foorumi, jonka avulla vallanpitäjiä ja hallitsijoita voidaan arvostella.”

PMMP:n levyä kiiteltiin särmikkyydestä ja Vesalaa ja Luotia rohkeudesta tarttua vaikeisiinkin laulunaiheisiin. ”Tarkoituksellinen naivismi, räiske ja herkkyys tuottavat kiinnostavia tekstejä, jotka sopeutuvat saumattomasti Jori Sjöroosin tarttuviin melodioihin.”

Teosto-palkinnolla halutaan nostaa esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia ja edistää siten suomalaista säveltaidetta. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia ja niiden pitää olla kuluvan tai edellisen vuoden tuotantoa. Palkintoa jakavat Teostoon kuuluvat säveltäjät, sanoittajat ja musiikin kustantajat.

Tämän vuoden taiteen Suomi-palkinnot on jaettu kirjavalle joukolle; yksi palkituista on Konserttikeskus, vuonna 1964 perustettu organisaatio, jonka toiminnan tarkoituksena on ollut tuoda eläviä musiikkiesityksiä kouluihin ja päiväkoteihin mahdollisimman monien lasten ja nuorten kuultavaksi. Sen musiikkitarjonta kattaa laajasti musiikin eri alalajit ja toiminta ulottuu maantieteellisesti koko Suomen alueelle.

Kouluissa tarjottavan taidekasvatuksen vähäisyys on herättänyt julkisuudessa huolestunutta keskustelua. Kouluikäisten mahdollisuudet päästä kokemaan eläviä musiikkiesityksiä ovat varsinsinkin syrjäisemmillä paikkakunnilla vähäiset. Konserttikeskus täyttää tätä aukkoa järjestämällä Opetusministeriön ja Esittävän säveltaiteen keskuksen tuella vuosittain noin 800–1000 konserttia ja musiikkityöpajaa eri puolilla Suomea.

Lukuvuonna 2008–09 käynnistyi Konsertti joka kouluun -pilottihanke, johon osallistuva kunta sitoutuu tarjoamaan kaikille oppivelvollisille asukkailleen ainakin yhden konsertin lukuvuoden aikana. Hankkeen myötä eivät pienimmätkään koulut tai syrjäseudut jää vaille mahdollisuutta saada itselleen eläviä musiikkiesityksiä tai työpajoja, sillä kuntien osuus kustannuksista on vain 1,25 euroa konserttia ja oppilasta kohden.

Kuluvana vuonna on eri puolella Suomea sijaitsevissa noin kolmessakymmenessä hankekunnassa järjestetty 250 koulukonserttia yhteensä lähes 50 000 peruskoululaiselle, ja hanke on tarkoitus lähivuosina ulottaa mahdollisimman moneen kuntaan. Pitkälllä aikavälillä on tarkoitus tarjota vuosittain noin 4000 korkeatasoisista, musiikin eri tyylilajeja edustavaa konserttia.

Konserttikeskuksessa on tarjolla kerrallaan kolmisenkymmentä eri esitystä, tänä syksynä muun muassa nokkahuilukvartetti Bravade, barokkitrio HOP! ja Jean Sibeliuksen elämää ja tuotantoa esittelevä duo.