Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

Säveltaiteen valtionpalkinto Liisa Pohjolalle

Liisa Pohjola

Valtion säveltaidetoimikunta on eilen myöntänyt vuoden 2010 säveltaiteen valtionpalkinnon, suuruudeltaan 15 000 euroa, pianotaiteilija Liisa Pohjolalle. Samassa tilaisuudessa Pohjola luovutti Erkki Melartin -tunnustuspalkinnon timanttisormuksen muodossa valitsemalleen seuraajalle, pianotaiteilija Tuija Hakkilalle. Testamentissaan Melartin lahjoitti timanttisormuksen annettavaksi naispuoliselle säveltaiteilijalle ja tältä edelleen sopivalla hetkellä seuraavalle luovutettavaksi, ”antamaan voimaa kilvoitteluun taiteilijan uralla”.

Säveltaidetoimikunta toteaa palkintoperusteluissaan:

”Liisa Pohjolaa voi hyvällä syyllä kutsua suomalaiseksi pianon legendaksi. Yli puoli vuosisataa pianotaiteen – ja yleisemminkin esittävän säveltaiteen – huipulla on saavutus, johon kovin moni ei ole yltänyt. Virallisen ensikonserttinsa Pohjola piti Sibelius-Akatemiassa vuonna 1955: Sen jälkeen hän on konsertoinut ja esiintynyt solistina laajasti eri puolilla Eurooppaa. Kamarimuusikkona hän on työskennellyt useiden kansainvälisten huipputaiteilijoiden kanssa. Ei myöskään sovi väheksyä hänen panostaan veljiensä kanssa Duo ja Trio Pohjolassa.

Vaikka Liisa Pohjolan laaja ohjelmisto sisältää pianomusiikin koko kirjon, hänen merkityksensä on kieltämättä suurimmillaan uuden musiikin ilmaisuvoimaisena tulkkina. Hänen reilun kymmenen vuoden takainen lausahduksensa, ”olen aina halunnut tähytä johonkin sellaiseen, mitä kukaan ei ole aikaisemmin nähnyt”, kuvastaa erinomaisesti hänen taiteilijaluonnettaan. Lukuisat suomalaiset säveltäjät, kuten esimerkiksi Kalevi Aho, Erik Bergman, Mikko Heiniö, Pertti Jalava, Usko Meriläinen ja Erkki Salmenhaara ovat saaneet Liisa Pohjolasta erinomaisen tulkin teoksilleen.

Liisa Pohjolasta ei voi puhua mainitsematta hänen mittavaa ja poikkeuksellisen omistautuvaa panostaan suomalaisten pianistien kouluttajana ensin Turussa ja vuodesta 1965 alkaen Sibelius-Akatemiassa, jonka pianomusiikin professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1976. Professorinakin hän painotti lasten ja nuorten koulutuksen tärkeyttä varsinaisen yliopistokoulutuksen rinnalla. Eläkkeelle jääminen vuonna 2001 ei suinkaan ollut uran päätepiste, vaan ura jatkui – ja jatkuu edelleen – niin esiintyvänä taiteilijana kuin myös suosittuna, uusia uria aukovana pedagogina.

Liisa Pohjola on saanut uransa varrella tasaiseen tahtiin tunnustuspalkintoja, Jo vuonna 1961 hänelle myönnettiin Folkwang-Leitungspreis Essenissä. Luovan säveltaiteen edistämissäätiön palkinto tuli v. 1974, Madetoja-palkinto v. 1984, Pro Musica-säätiön palkinto 1999 ja Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2004. Merkittävimmän tunnustuksen työlleen hän kuitenkin sai tänä vuonna, kun levy-yhtiö ALBA julkaisi yhteistyössä YLE:n kanssa kolme CD-levyllistä hänen YLE:lle tekemiään nauhoituksia vuosilta 1969–2004. Monipuolinen, kuitenkin 1900-luvun musiikkiin painottuva ohjelmisto antaa kuulijalle kiistattoman kuvan soittajan pettämättömästä musiikillisesta vaistosta sekä poikkeuksellisen elävistä, temperamenttisista esityksistä.”

Wihurin rahaston kunniapalkinto Jorma Panulalle

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on jakanut palkintoina ja apurahoina 9,7 miljoonaa euroa yhteensä 486 hakijalle. 30 000 euron kunniapalkinnon sai merkittävän uran kapellimestarien kouluttajana tehnyt, hiljattain 80 vuotta täyttänyt Jorma Panula. Muita poimintoja: Sibelius-Akatemia saa 100 000 euroa pääomaa kartuttavaan Satakieli-keräykseen, Sibelius-seura 15 000 kansainvälisen viulukilpailun järjestämiseen ja Suomalainen barokkiorkesteri saman summan omaan toimintaansa. Wihurin rahasto jatkaa myös verkkolehti Amfionia julkaisevan Amfion ry:n tukemista 5000 eurolla.

Adressi Alankomaiden radion ensemblejen puolesta

Alankomaiden uuteen hallitusohjelmaan kuuluu Hilversumissa sijaitsevan Muziekcentrum van de Omroep:n toiminnan lopettaminen, mikä saattaa tarkoittaa kolmen orkesterin ja yhden kuoron lakkauttamista, kertoo musiikkikeskus nettisivuillaan. Lakkauttamista vastustavaan adressiin päsee kirjoittamaan nimensä täällä.

Periytyykö musikaalisuus?

Yleisötapahtumassa klo 12–15 puhutaan musikaalisuudesta ja sen periytymisestä:

12.00-12.30 auditorio Virtanen
Musiikin tohtori, yhteiskuntatieteen maisteri Pirre Raijas:
Mitä on musikaalisuus?

12.45-13.15 auditorio Virtanen
vt. professori Irma Järvelä:
Musikaalisuuden geneettinen tutkimus
– esimerkkejä tutkimustuloksista, käytännön tutkimustyön esittelyä

Esitelmien jälkeen auditoriossa järjestetään kaksi peräkkäistä samanlaista musikaalisuustestausta. Molempiin mahtuu 230 henkeä.

14.00-15.00 Musikaalisuustestaus 1.
Pirre Raijas: Mitä musikaalisuustestauksessa tapahtuu? Mitä testi tarkalleen tutkii ja miten? Miten testissä voi pärjätä, ja onko se luotettava?

15.00-16.00 Musikaalisuustestaus 2.
Pirre Raijas: Mitä musikaalisuustestauksessa tapahtuu? Mitä tarkalleen tutkii ja miten? Miten testissä voi pärjätä, ja onko se luotettava?

Musikaalisuustestauksen lisäksi yleisön toivotaan antavan verinäytteen
musikaalisuuden periytyvyyden tutkimista varten.

13.30-17.00 ryhmätila C
Verinäytteiden anto musikaalisuuden perinnöllisen taustan selvittämistä varten. Haastattelukaavakkeen täyttäminen.

Tapahtuma on maksuton ja siihen on vapaa pääsy. Erityisesti paikalle toivotaan perheitä. Musikaalisuustestiin voivat osallistua seitsemän vuotta täyttäneet. Musikaalisuustestaukseen osallistuneet saavat halutessaan testauksen jälkeen tiedon omasta musikaalisuudestaan.

Kyynärtaipeesta otettuja verinäytteitä käytetään professori Irma Järvelän johtamassa Helsingin yliopiston Lääketieteellisen genetiikan osaston Musikaalisuuden perinnöllinen tausta -tutkimuksessa. Tutkimuksella on HUS:n eettiset luvat ja tutkimuslupa.

Sibelius-Akatemian Satakieli-hankkeelle suurlahjoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä

Jane ja Aatos Erkon säätiön hallitus on päättänyt kokouksessaan 15. syyskuuta tukea Sibelius-Akatemian Satakieli-varainkeruuhanketta lahjoittamalla miljoona euroa. Päätöksellään säätiön hallitus haluaa edistää maamme musiikkikulttuuria ja tukea Sibelius-Akatemiaa sen tärkeässä työssä laadukkaan musiikinopetuksen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.

Yliopistouudistuksen myötä yliopistojen vastuu ja itsenäisyys rahoituksen hankinnassa kasvoi merkittävästi. Sibelius-Akatemian tavoitteena on ollut kerätä opetus- ja tutkimustyön sekä taiteellisen työn tueksi vähintään miljoona euroa pääomaa, jota valtio tukee vastinrahoituksella. ”Toivomme, että tämä lahjoitus toimii innoittajana muille tukemista harkitseville, sillä nyt jokaisen keräykseen sijoitetun euron 2,5 -kertaistuminen on taattua”, Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka täsmentää.