Uutiset | Amfion

Naantalin Talvikonsertit soivat jo 15. kertaa

Jo perinteeksi muodostuneet Naantalin Musiikkijuhlien Talvikonsertit järjestetään jo 15. kerran Naantalin kirkossa kahtena peräkkäisenä lauantaina 29. helmikuuta ja 7. maaliskuuta 2020.

Vuonna 2020 Naantalissa juhlitaan monipuolisesti 250-vuotiasta Ludwig van Beethovenia ja 85-vuotiasta Aulis Sallista. Ensimmäisen Talvikonsertin ohjelmassa ovat Beethovenin mestariteokset sellosonaatti nro 3 ja viulusonaatti nro 9 ”Kreutzer”.

Illan huipentaa Sallisen pianotrio Les Visions Fugitives, joka on Naantalin Musiikkijuhlien tilausteos vuodelta 2010. Konsertissa esiintyvät kesäfestivaalilta tutut taiteilijat viulisti Elina Vähälä, sellisti Arto Noras ja pianisti Juhani Lagerspetz.

Toinen Talvikonsertti on omistettu W. A. Mozartin musiikille, jota tulkitsevat sopraano Kaisa Ranta, altto Essi Luttinen, tenori Heikki Rainio, basso Nicholas Söderlund sekä Chorus Ars Musica ja Ars Musican kamariorkesteri kapellimestari Pertti Pekkasen johdolla. Kuoron on valmentanut Timo Lehtovaara. Illan ohjelmassa soivat Eine kleine Nachtmusik, Vesperae solennes de confessore ja Ave verum corpus.

La Bohème palaa Kansallisoopperan ohjelmistoon 11.12.

Giacomo Puccini

Puccinin La Bohème kantaesitettiin Torinossa vuonna 1896, ja pian yleisö otti teoksen omakseen kaikkialla maailmassa. Myös Kansallisoopperassa teos on ollut vuoden 1918 ensiesityksestä alkaen yleisön suursuosikki. Esityksiä on kertynyt yli 300, ja se on toiseksi suosituin Puccinin ooppera lähes 400 esitykseen päässeen Toscan jälkeen. Nyt ohjelmistoon palaava ohjaaja Katariina Lahden tulkinta on saanut ensi-iltansa vuonna 2014.

Henri Murgerin romaaniin perustuvassa tarinassa nuoret boheemit lämmittelevät Pariisin kylmissä kattohuoneistoissa taiteen ja rakkauden valossa. Jouluaaton iltana Mimìn kylmät kädet sytyttävät Rodolfossa tunteiden roihun, mutta onnen hetket kiitävät pian ohi ja keväällä Mimìn kädet kylmenevät lopullisesti.

Lahden ohjauksessa yhdistyvät vahvat tunteet, todenmakuinen taiteilijaelämä, nuoruuden hurma ja haikeus sekä rosoisen kauniit kaupunkinäkymät. ”La Bohème sijoittuu nyt 1900-luvun alkuun, sillä en halunnut sen menevän liian kauaksi historian hämärään. Tunnetasolla tämä kertoo meidän aikamme ihmisistä, ja meidän on helppo asettua tuohon aikaan, johon meillä on vielä kosketus taiteen ja musiikin kautta”, Lahti kuvailee.

La Bohèmen musiikin johtaa Kansallisoopperan ja -baletin päävierailija Patrick Fournillier. Lavastuksen on suunnitellut Mark Väisänen, puvut Anna Sinkkonen, valaistuksen Matti Leinonen ja koreografian Riikka Räsänen. Mimìn roolissa nähdään Marianne Fiset, Rodolfona Markus Nykänen, Musettana Cristiana Oliveira sekä Marcellona Josef Wagner. Muissa rooleissa nähdään mm. Jussi Merikanto, Matti Turunen, Marko Puustinen, Ari Hosio, Andrus Mitt sekä Robert McLoud.

HKO konsertoi tällä viikolla Vuosaaressa ja Kannelmäessä

Alina Pogostkina. Kuva © www.alinapogostkina.de

Helsingin kaupunginorkesteri lähtee tällä viikolla kotikaupunkikiertueelle Helsingin Vuosaareen ja Kannelmäkeen. Vuotalossa itsenäisyyspäivän aattona 5.12. ja Kannelmäen kirkossa 7.12. kuultavien konserttien jälkeen orkesteri viettää Suomalaisen musiikin päivää sunnuntaina 8.12. kotisalissaan Musiikkitalossa. Kannelmäen kirkon ja Musiikkitalon konserttien viulusolistina soittaa helsinkiläisyleisölle tuttu viulisti Alina Pogostkina, Sibelius-viulukilpailun voittaja vuodelta 2005.

Kotikaupunkikiertueen kaikissa konserteissa kuullaan Sibeliuksen kolmas sinfonia, jonka HKO kantaesitti vuonna 1907 säveltäjän itsensä johdolla. Kantaesityksen jälkeen orkesteri on soittanut sinfonia kymmeniä kertoja eri kapellimestarien johdolla. Tämän viikon konsertit soitetaan ilman kapellimestaria, korostaen orkesterin kamarimusiikillisia ulottuvuuksia.

Vuotalon ja Musiikkitalon konserteissa ohjelmassa on Sibeliuksen kuusi Humoreskia, joiden kantaesityksestä on kulunut sata vuotta. Humoreskien solistina on viulisti Alina Pogostkina. Humoreski nro 1:sta kuullaan nyt säveltäjämestarin alkuperäinen, muokkaamaton versio ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1919 kantaesityksen.

Historiallista kaikupohjaa on myös Juhla-alkusoitossa, jonka Armas Järnefelt sävelsi Suomen Kansallisteatterin avajaisiin vuonna 1902. Teos kuullaan nyt konsertissa ensimmäistä kertaa kantaesityksensä jälkeen.

Diapason d’Or 2019 -palkinto Tapiola Sinfoniettalle

Pianisti Alexandre Kantorow ja kapellimestari Jean-Jacques Kantorowin johtama Tapiola Sinfonietta ovat saaneet klassisen musiikin arvostetun Diapason d’Or 2019 -palkinnon. BIS-levymerkin julkaisemalla levyllä ovat Camille Saint-Saënsin pianokonsertot nro 3, 4 ja 5 ”Egyptiläinen”.
Samainen levytys sai lokakuussa ranskalaisen Classica-lehden vuoden levy 2019 -palkinnon, ja levytys on ehdolla myös International Classical Music Awards (ICMA) -palkinnon saajaksi. Palkinnot jaettiin Pariisissa 26.11.2019.

Diapason d’Or de l’Année on maailman merkittävimpiä klassisen musiikin levytysten tunnustuspalkintoja. Palkintoja on jaettu vuodesta 2007 alkaen ja niiden saajat valitsee ranskalaisen klassisen musiikkiin erikoistuneen Diapason-lehden ja France Music -radion toimittajakunta.

Tapiola Sinfonietta jatkaa yhteistyötään Kantorowien kanssa tammikuussa 2020. Orkesterin kunniakapellimestari Jean-Jacques Kantorow johtaa kevätkauden avauskonsertin 10.1.2020, jossa solistina on Alexandre Kantorow. Ohjelmassa on muun muassa Saint-Saënsin pianokonsertto nro 1, joka – samoin kuin syksyllä 2021 esitettävä pianokonsertto nro 2 – levytetään BIS-levymerkille.

Kategoria: Uutiset

Camilla Nylundille ja Paula Vesalalle musiikin valtionpalkinnot

Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet arkkitehtuurin, elokuvataiteen, esittävien taiteiden, kirjallisuuden, kuvataiteen, lastenkulttuurin, mediataiteen, monitaiteen, muotoilun, musiikin sekä valokuvataiteen valtionpalkinnot 14 ansioituneella taiteilijalle. Lastenkulttuurin valtionpalkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja monitaiteen 28 000 euroa. Muut palkinnot ovat 14 000 euroa. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen jakaa palkinnot 29. marraskuuta Suomen kansallisoopperassa Helsingissä.

Perusteluissa todetaan Camilla Nylundin (s. 1968) olevan tämän hetken kysytyimpiä kansainvälisiä oopperataiteilijoitamme. Pohjoismainen kuulaus sekä äänen soinnillinen rikkaus yhdistyvät loistokkaalla tavalla Nylundin persoonassa. Hänen sisäistämänsä lavakarisma lumoaa yleisönsä välittömästi, kuten kävi viime keväänä Pariisin oopperan Antonín Dvořákin Rusalkassa, jonka vaativassa nimiroolissa hän viimeistään vakuutti kuuluvansa aikamme merkittävien sopraanojen joukkoon.

Camilla Nylund on tunnustettu ja vahva Richard Straussin musiikin tulkitsija ja hän debytoi joulukuussa New Yorkin Metropolitan -oopperassa Straussin Ruusuritari-oopperan Marsalkattaren roolissa. Straussin Salomen nimirooli oli hänen kansainvälinen läpimurtonsa viisitoista vuotta sitten. Nylund esiintyy säännöllisesti keskeisissä oopperataloissa ja konserttiareenoilla ja Wienin valtionooppera myönsi hänelle tänä vuonna arvostetun Kamarilaulajan arvonimen.

Paula Vesala (s. 1981) on multitalentti visionääri, joka oman musiikkinsa lisäksi säveltää ja sanoittaa muille artisteille. Vesalan musiikki ja lyriikat resonoivat nykyhetkessä, samalla sekä suvereenisti valloittaen että rohkeasti haastaen pop-iskelmän kenttää. Laaja-alaisuus on oleellinen osa Paula Vesalan ominaislaatua. Vuonna 2020 saa ensi-iltansa Kansallisoopperan tilaus, jossa Vesalan ja Esa-Pekka Salosen yhteistyönä syntyy immersiivistä teknologiaa hyödyntävä teos.

Musiikin valtionpalkinnoista päättää musiikkitoimikunta.