Amfion pro musica classica

Category Archives: Uutiset

Tiedote: Ihanaa – jälleen oopperaa Turussa!

24.3.2015 14:59 , Jätä kommentti ,

StoraScenen_press Newsletter_logo_1

Åbo Svenska Teaterin, Turun filharmonisen orkesterin ja Turun Musiikkijuhlien yhteistyö jatkuu tammikuussa 2016 ensi-iltaan tulevalla Mozartin oopperalla Taikahuilu.

Taikahuilu on yksi Mozartin suosituimpia oopperoita. Sen sadunomaiset tapahtumapaikat ja roolihenkilöt sekä hurmaava musiikki tekevät siitä teoksen, jota kaikenikäiset katsojat haluavat nähdä aina uudelleen. Tällä kertaa teos sijoitetaan retrofuturistiseen raamiin. Ooppera esitetään Åbo Svenska Teaterin päänäyttämöllä. Suomen vanhimman teatteritalon kauniin salin koko ja loisto mahdollistavat idyllisen kokonaisvaltaisen oopperaelämyksen.

Toteutuksesta vastaa Figaron Häät -oopperasta (2013) tuttu upea kansainvälinen menestystiimi, niin kapellimestarin, ohjaajan, lavastajan, valosuunnittelijan kuin myös osittain roolituksen osalta.

Kapellimestarina toimii Ville Matvejeff, joka on juuri valittu TMJ:n taiteelliseksi johtajaksi. Oopperan ohjaa John Ramster ja lavastaa sekä puvustaa Bridget Kimak. Valaistussuunnittelusta vastaa Jake Wiltshire, apulaiskapellimestarina toimii Marko Autio ja tuottajana Liisa Mattila.

Rooleissa loistavat mm. seuraavat laulajat: Prinssi Taminon roolissa brittiläinen tenori Sam Furness, joka teki juuri loistavan debyytin Lontoon arvostetussa Wigmore Hallissa. Paminaa  esittää sopraano Susanna Andersson, joka oli mukana Figaron Häissä. Häntä voi seuraavan kerran kuulla pääsiäisenä Turussa TFO:n Matteus-passiossa. Ylipappi Sarastron roolissa laulaa turkulainen bassolahjakkuus Nicholas Söderlund. Linnustaja Papagenon roolissa on Waltteri Torikka, joka hurmasi Figaron Häissä ja on parhaillaan mukana Tähdet Tähdet-ohjelmassa.  Papagenan roolin laulaa Johanna Isokoski ja kaitsijapapin laulaa baritoni Gabriel Suovanen, joka kuuluu oopperamaailman arvostettuihin suomalaisnimiin. Ooppera lauletaan saksaksi ja tekstitetään sekä ruotsiksi että suomeksi.

Esityspäivät:
to 28.1.16  19:00
la 30.1.16  15:00
ke 3.2.16  19:00
pe 5.2.16  19:00
la 6.2.16  15:00
ti 9.2.16  19:00
pe 12.2.16  19:00
ti 16.2.16  19:00
to 18.2.16  19:00
pe 19.2.16  19:00

Liput tulevat myyntiin tiistaina 24.3. klo 12.  Suurin osa Figaron Häät -oopperan lipuista vuonna 2013 myytiin erittäin nopeasti, varmista siis itsellesi parhaat paikat heti.
Taikahuilun lippuja on saatavilla seuraavissa myyntipisteissä:

Åbo Svenska Teaterin lipunmyynti
Aurakatu 10, Thalia
Ti-la klo. 12-18
Puh. (02)- 277 73 77
biljetter@abosvenskateater.fi

Turun konserttitalon myyntipalvelu
Aninkaistenkatu 9
Ma–pe klo 9–15
Puh. (02) 262 0333
kulttuuri.myynti@turku.fi

www.lippupalvelu.fi
0600 10 800 (1,98€/min+pvm)
Lippujen hinnat:
Normaali A/75€, B/70€ ja C/62€
Ryhmät/eläkeläiset A/70€, B/65€ ja C/57€
Opiskelijat A/70€, B/65€ ja C/35€

Kategoria: TIEDOTTEET, Uutiset

Tiedote: Koululaiset kantaesittävät Jean Sibeliuksen lapsuudesta kertovan oopperan

16.3.2015 15:18 , Jätä kommentti ,

b6a2a226c4f66974_org     a29a64fb48fdfe02_400x400ar

Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna kansallissäveltäjän rakastettujen sävellysten lisäksi voi kuulla myös ihan uutta musiikkia, kun espoolaisen Jousenkaaren koulun oppilaat kantaesittävät ammattilaulajien kanssa Olli Kortekankaan säveltämän oopperan Sibeliuksen lapsuudesta. Kansallisoopperan koululaisoopperoita on esittänyt jo 13 500 koululaista. Jannen salaisuudesta järjestetään ensi kertaa myös suurelle yleisölle avoimia esityksiä.

27.3. saa kantaesityksensä Kansallisoopperan kuudes koululaisooppera Jannen salaisuus, joka kertoo Jean Sibeliuksen lapsuudesta. Olli Kortekankaan säveltämään oopperaan libreton on laatinut Minna Lindgren. Teoksen esittää 55 espoolaisen Jousenkaaren koulun 4.–5.-luokkalaista, joiden rinnalla esiintyvät oopperalaulajat Ann-Marie Heino, Aki Alamikkotervo ja Hannu Forsberg. Orkesterina toimii pianisti Maarja Plink sekä nuori viulisti Sibelius-Akatemian nuorisokoulutusosastolta.

Teoksessa seikkailee ”Janne” Sibelius 11-vuotiaana koululaisena 1870-luvun Hämeenlinnassa. Juulia Tapolan ohjaama ooppera kuvaa koululaisen kasvua kohti salattua haavettaan ja ominta osaamistaan – säveltämistä. Todellisiin tapahtumiin perustuvassa tarinassa isää ikävöivä Janne inhoaa märkien huopatossujen hajua ja pianotunteja, anoo eksentriseltä Pehr-sedältä viulua lahjoitettuaan omansa köyhälle ystävälleen, osallistuu Hämeenlinnan torilla 300 lapsen lumisotaan, kääntyy ujouttaan selin yleisöön viulua soittaessaan ja kuulee miten räsymaton värikkäät raidat alkavat soida. Teoksen sanomana on, että jokaisessa on jotain ainutlaatuista, ja että merkkihenkilökin on joskus ollut omaa polkuaan etsivä lapsi.

Musiikillisesti teoksessa on viittauksia useaan Sibeliuksen sävellykseen. Myös kaikkien seitsemän sinfonian sävellajit yhdistyivät Kortekankaan käsissä yhdeksi melodiaksi. Taina Relanderin lavastus ja puvut heijastelevat aikakauden henkeä porvariskoteineen ja luokkahuoneineen. Valaistuksen Alminsalin esityksiin suunnittelee Vesa Pohjolainen.

Koululaisoopperan valmisteluvaiheessa 40–60 oppilaan ryhmä perehtyy opettajansa johdolla teoksen musiikkiin, roolihahmoihin ja aiheeseen sekä opettelee näyttämöilmaisua. Teoksen aihepiiriin perehdytään eri oppiaineiden kautta Oopperalta saadun materiaalipaketin avulla, ja ohjaaja ja pianisti käyvät koululla harjoittamassa musiikkia ja valmistelemassa ohjausta. Esityspäivän aikana ooppera harjoitellaan muusikkojen johdolla valmiiksi pukuineen, maskeerauksineen ja lavastuksineen. Päätteeksi ooppera esitetään koulutovereille ja perheille.

Nyt ensimmäistä kertaa muullakin yleisöllä on mahdollisuus kokea koululaisoopperoiden ainutkertainen energia, sillä Jannen salaisuuden kantaesityksen jälkeen järjestetään kaksi yleisölle avointa esitystä. Lokakuusta 2015 alkaen teosta esittävät kymmenet koulut eri puolilla Suomea. Kansallisooppera on tuottanut koululaisoopperoita 5.–6.-luokkalaisten kanssa jo 14 vuoden ajan, ja omakohtaista kokemusta oopperan tekemisestä on saanut 13 582 oppilasta 267 koulussa eri puolilla Suomea. Päämääränä ei ole ainoastaan tutustuttaa oopperaan taidemuotona, vaan taiteellisen prosessin läpikäyminen lisää myös itsetuntemusta, opettaa sosiaalisuutta ja on voimauttava kokemus.

Jannen salaisuus on Olli Kortekankaan kahdeksas ooppera. Kortekankaan oopperoista on Kansallisoopperassa aiemmin nähty Joonan kirja (1995) ja Isän tyttö (2009). Kirjailija–toimittaja Minna Lindgren debytoi Jannen salaisuuden myötä libretistinä.

Olli Kortekangas: Jannen salaisuus
Kantaesitys 27.3. klo 18 Alminsalissa
Yleisölle avoimet esitykset 28.3. klo 12 ja 15 Alminsalissa, liput 16/9 e Lippupiste ja Oopperan lipunmyynti

http://www.ooppera.fi/

Kategoria: TIEDOTTEET, Uutiset

Tiedote: Mestariohjaaja toteuttaa Wagnerin jättiteoksen Kansallisoopperassa

26.2.2015 22:59 , Jätä kommentti ,

b6a2a226c4f66974_org

Richard Wagnerin ooppera Nürnbergin mestarilaulajat saa pitkään odotetun ensi-iltansa Kansallisoopperassa 13.3. Jättiläismäisen oopperan ohjaa mestariohjaaja Harry Kupfer. Edellisen kerran Mestarilaulajat tuotettiin Kansallisoopperassa 65 vuotta sitten.

Esitykset johtaa Kansallisoopperan ylikapellimestari Michael Güttler. Lavastaja on Hans Schavernoch ja puvustaja Yan Tax, jotka molemmat ovat tehneet pitkään yhteistyötä Harry Kupferin kanssa. Edellisen kerran työryhmän kädenjälkeä nähtiin Kansallisoopperan kiitetyssä Parsifalissa.

Hans Sachsin roolissa on saksalainen Ralf Lukas ja Beckmesserinä laulaa Lepakossa vakuuttanut Michael Kraus. Muissa rooleissa kuullaan kotimaisia mestarilaulajia, sillä Waltherina on Mika Pohjonen, Evana Tiina-Maija Koskela, Davidina Tuomas Katajala ja Veit Pognerina Jyrki Korhonen.

Teos kertoo keskiaikaisen Nürnbergin runoilevien käsityöläisten suuresta laulukilpailusta. Kilpailun palkintona on Eva, johon ovat mieltyneet mestarilaulaja Hans Sachs sekä virheiden kirjaaja Beckmesser. Eva rakastaa nuorta Waltheria, mutta Waltherin omaperäinen tyyli ei kelpaa kilpailuun. Lopulta sääntöjä noudattava Beckmesser saa opetuksen ja Walther voittaa uudella taiteellaan kilpailun ja Evan.

Harry Kupfer katsoo, että Wagner valitsi keskiaikaisen Nürnbergin tapahtumapaikaksi, koska se edusti Saksan historian myönteistä vaihetta. Vasta myöhemmin Mestarilaulajiin on lyöty nationalistinen leima. ”Sachsin nationalistinen loppupuhe on ongelmallinen, tässä ei kuitenkaan ole kysymys sovinistisista ajatuksista. Wagner viittaa aina vain Saksan tämän aikakauden positiivisuuteen.”

Suurista myyttisistä teoksistaan tunnettu Wagner osoittautui Mestarilaulajissa myös komiikan taitajaksi. Kun Beckmesser sekoaa laulussa sanoissaan, tai kun Sachs säestää hänen lauluaan vasaraniskuilla, tehdään hauskaa musiikkiteatteria parhaimmillaan. Nürnbergin mestarilaulajat tunnetaan myös vaikuttavista joukkokohtauksistaan ja ylväästi soivasta alkusoitostaan.

Mestarilaulajat kokoontuivat aikanaan Katharinenkirchessä. Tällä kertaa tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan ja realistisissa lavasteissa nähdään pommitusten tuhoaman kirkon rauniot. Jälleenrakentaminen on käynnissä ja kaikkien kiistojen jälkeen sopu löytyy. ”Nürnbergin mestarilaulajien maailma kuvaa yhteiskuntaa, joka on muuttumassa”, ohjaaja Harry Kupfer kuvaa. ”Kaikkien vastakohtien, taisteluiden ja ristiriitojen jälkeen se pystyy taas pääsemään inhimilliseen harmoniaan.”

Tuotanto on alun perin Zürichin oopperasta. Suomen Kansallisoopperassa Mestarilaulajat nähdään tänä keväänä kuusi kertaa.

www.ooppera.fi

Kategoria: Päävalikko, TIEDOTTEET

Tiedote: Lilli Paasikivi jatkaa Kansallisoopperan taiteellisena johtajana vuoteen 2020

26.2.2015 22:56 , Jätä kommentti ,
Kuva Karoliina Bärlund

Kuva: Karoliina Bärlund

Suomen Kansallisoopperan säätiön hallitus päätti kokouksessaan 25.2.2015, että oopperan taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven kautta jatketaan vuoteen 2020 saakka. Vuonna 1.8.2013 alkaneeseen kolmivuotiseen sopimukseen liittyi alun perin kahden vuoden optio.

Oopperan taiteellinen johtaja vastaa ooppera- ja konserttiohjelmiston taiteellisesta suunnittelusta, johtaa ja kehittää taiteellista toimintaa sekä ylläpitää ja kehittää taiteellista tasoa. Oopperan taiteellinen johtaja raportoi pääjohtaja Päivi Kärkkäiselle.

Hallituksen perusteluiden mukaan Paasikiven lisäkausi turvaa oopperatoiminnan jatkuvuuden ja pitkäjänteisen suunnittelun. Laajan kansallisen ja kansainvälisen kontaktiverkostonsa sekä erinomaisten sidosryhmäsuhteidensa avulla Paasikivi on kyennyt toimimaan aktiivisesti yhteistyön luomisessa mm. eri yritysten ja yhteisöjen kanssa. Lisäksi hän on suunnitellut monipuolista ja uudistuvaa oopperaohjelmistoa, kehittänyt ooppera- ja balettiosaston uudenlaisia yhteistyön muotoja sekä vaikuttanut omalta osaltaan Kansallisoopperan monimuotoiseen läsnäoloon yhteiskunnassa.

www.ooppera.fi b6a2a226c4f66974_org

Kategoria: TIEDOTTEET

Tiedote: Liettualaisen Balakauskasin konsertto soi Tapiolassa

19.2.2015 22:22 , Jätä kommentti ,
© Sami Perttilä

© Sami Perttilä

© Matthias Heyde

© Matthias Heyde

Tapiola Sinfoniettan konsertissa Espoon kulttuurikeskuksessa 27.2. kuullaan Suomessa harvoin kuultu liettualaissäveltäjä Osvaldas Balakauskasin konsertto oboelle, cembalolle ja jousiorkesterille. Solisteina ovat Anni Haapaniemi (oboe) ja Petteri Pitko (cembalo). Lisäksi ohjelmassa on Haydnin Sinfonia nro 80 ja Prokofjevin Sinfonietta. Ennakkotiedoista poiketen orkesteria johtaa konserttimestarin paikalta Antti Tikkanen.

Konsertin avaa Joseph Haydnin Sinfonia nro 80 d-molli (1785), joka on yksi harvoista mollisävellajissa olevista Haydnin myöhäiskauden sinfonioista. Sinfonia on aiheiltaan rikas: teokseen mahtuu niin laulavaa tanssillisuutta, vahvasti synkopoituja rytmejä kuin esimerkiksi häivähdyksiä gregoriaanisesta kirkkolaulusta.

Liettualaisen Osvaldas Balakauskasin Konsertto oboelle, cembalolle ja jousille (1981) on hänen suosituimpia teoksiaan. Konserton perustana on Balakauskasin kehittelemä yhdeksänsävelinen (enneatoninen) sävelasteikko, jossa kuvastuu hänen kiinnostuksensa musiikin teoreettisiin kysymyksiin. Itse musiikissa ei kuitenkaan ole mitään teoreettista; sen sijaan konserttoa hallitsee vapautuneen musikanttinen, perinteisiä arvoja kunnioittava sävy.

Sergei Prokofjev kirjoitti Sinfoniettan vuonna 1909, ollessaan vasta 18-vuotias. Vuosina 1914-15 hän laati teoksesta uuden version, ja kolmas, lopullinen versio valmistui 1929. Teos muistuttaa ilmeeltään klassismin kauden divertimentoja ja serenadeja, ja Prokofjev kertoikin ”halunneensa vain säveltää mukavaa, helppoa musiikkia”.

Ennakkotiedoista poiketen kapellimestari Mirga Gražinyt?-Tylan sijasta konsertin johtaa Antti Tikkanen konserttimestarin paikaltaan. Antti Tikkanen on esiintynyt solistina mm. Helsingin kaupunginorkesterin, Radion Sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Oulu Sinfonian ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa.  Hän esiintyy aktiivisesti on myös kamarimuusikkona, on maineikkaan Meta4-jousikvartetin jäsen ja toimii Suomalaisen barokkiorkesterin taiteellisena johtajana. Puolisonsa viulisti Minna Pensolan kanssa hän muodostaa Duo Tiksolan.

Anni Haapaniemi on työskennellyt Tapiola Sinfoniettan oboen äänenjohtajana vuodesta 2009 alkaen ja esiintynyt myös orkesterin solistina. Tätä ennen hän toimi soolo-oboistina Tampere Fiharmoniassa ja Helsingin kaupunginorkesterissa.  Haapaniemi on Arktinen Hysteria -puhallinkvintetin sekä Ensemble Schratin jäsen ja toimii Kaustisen Kamarimusiikkiviikon taiteellisena johtajana.

Cembalisti Petteri Pitko konsertoi solistina ja kamarimuusikkona Suomessa ja ulkomailla ja hänen monipuolinen ohjelmistonsa ulottuu varhaisbarokista uusimman musiikin kantaesityksiin. Orkesterimuusikkona Pitko on työskennellyt mm. Berliinin filharmonikkojen, Zürichin kamariorkesterin, RSO:n ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa.

Pe 27.2.2015 KLO 19, Espoon kulttuurikeskus
TIKKANEN, HAAPANIEMI & PITKO

Tapiola Sinfonietta

Antti Tikkanen, viulisti-johtaja
Anni Haapaniemi, oboe
Petteri Pitko, cembalo

Haydn: Sinfonia nro 80 d-molli
Balakauskas: Konsertto oboelle, cembalolle ja jousiorkesterille
Prokofjev: Sinfonietta

Huom. Ennakkotiedoista poiketen kapellimestari Mirga Gražinyt?-Tylan tilalla esiintyy viulisti-johtaja Antti Tikkanen.

Liput Lippupisteestä alk. 25/19/11 €, sis. palvelumaksun
www.lippu.fi, 0600 900 900 (1,98 € / min+pvm)
Avoin kenraaliharjoitus, Tapiolasali pe 27.2. klo 10.00-11.20. Vapaa pääsy.
Taiteilijatapaaminen, Tapiolasalin lämpiö pe 27.2. klo 20.30. Vapaa pääsy. Järj. Sinfoniettan Ystävät.

Espoon kulttuurikeskus: Kulttuuriaukio 2, 02100 Espoo

http://www.tapiolasinfonietta.fi
facebook.com/TapiolaSinfonietta

Espoo

Kategoria: TIEDOTTEET