Category Archives: Uutiset

Encanto Music alkaa järjestää taidesalonkeja
Idea historiasta ponnistavista mutta nykyaikaan kytkeytyvistä monitaiteellisista taidesalongeista syntyi usean eri taiteenlajin edustajan tavatessa toisensa sattumalta. Useamman  salonkitapahtuman sarja keväästä 2016 alkaen tuo yhteen niin sana-, sävel-, kuva-, näyttämö- kuin tanssitaiteen edustajia. Salonkien tarjoamien taide-elämysten jälkeen sekä esiintyjille että osallistujille tarjoutuu mahdollisuus vaihtaa ajatuksia luovassa seurassa. Osa kevään salongeista kuuluu Kauniaisissa 15.–17. huhtikuuta järjestettävän Encanto-festivaalin ohjelmaan.

Taidesalonkien historia ulottuu ainakin 1500-luvun Italiaan, josta salongit ovat levinneet eri puolille maailmaa, erityisesti Ranskaan. Monet salongeista olivat naisten järjestämiä, ja ne ovat sisältäneet taiteellista, tieteellistä tai opettavaa ohjelmaa sekä vilkasta keskustelua osallistujien kesken. Suomessa salongit ovat olleet aikojen saatossa niin kotikonsertteja, yhteissoittotuokioita, luku- ja lausuntatilaisuuksia kuin politiikkaan suuntautuneita keskustelupiirejä.

Eräs tunnetuimmista salonkiemännistä Suomessa oli kirjailija Maila Talvio, joka järjesti salonkeja Linnunlaulun alueen huviloissa 1900-luvun alussa. Salonkien esiintyjinä oli ajan merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia. Sadan vuoden tauon jälkeen salongit palaavat Linnunlaulun alueen huviloihin, ja mukana on nytkin monia mielenkiintoisia kulttuurialan vaikuttajia ja tekijöitä. Tilaisuuksien sisältö on taiteiden rajat ylittävää, mieltä kutkuttavaa ja elämyksiä tuottavaa.

Salonkeja järjestetään Linnunlaulun lisäksi Kauniaisissa 15. huhtikuuta osana elämänmakuisista konserttikokemuksista koostuvaa Encanto-festivaalia.

Salongit keväällä 2016
SINISEN HUVILAN TAIDESALONKI LEINON JÄLJILLÄ
La 19.3. klo 16 Sininen Huvila (Linnunlauluntie 11 B 1, Helsinki)
– Leino ja Onerva, Siamin kaksoset: Hannu Mäkelä, kirjailija ja tutkija
– Venäjän Karjalan katoava kulttuurimaisema: Jorma Helenius, taidemaalari
– Unohdetut sävelet: Sanna Huntus, kantele ja Leena Joutsenlahti, kansanomaiset puhaltimet

VILLA KIVEN TAIDESALONKI KANSAINVÄLISESSÄ HENGESSÄ
Encanto Festival -avajaistilaisuus
Ke 13.4.2016 klo 19.30 Villa Kivi (Linnunlauluntie 7, Helsinki)
– Maila Talvion salongit – kohua, kirjallisuutta ja musiikkia: Liisi Huhtala, kirjallisuuden professori emerita
– Musiikkia ja puhetta; vanhaa musiikkia ja uusia tulkintoja Locken ja Telemannin tahtiin: Encanto House Band barokkiviulisti Georg Kallweitin
johdolla sekä kirjailija ja kertoja Roman Schatz

ENCANTO FESTIVALIN TAIDESALONGIT
La 16.4. klo 15 Kauniainen
SALONKI I (koti 1)
Kauniissa kodissa Kauniaisissa väkeä jutuillaan viihdtyttää Roman Schatz ja intensiivistä lyömäsoitinimprovisaatiota tarjoillee Berliinistä
saapuva Michael Mezler. Lipun ostaneille kerrotaan kodin osoite.

SALONKI II (koti 2)
Margret Köll soittaa barokkiharppua ja kertoo ohjelmasta sekä soittimestaan. Loppuunmyyty.

SALONKI III (Kylpyläntie 19, Kauniainen)
Kaunialan sairaalassa soittaa Encanto House Band. Taikatempuillaan viihdyttää espanjalainen vastikään Suomeen saapunut nuori taikurimies Daniel Velho.

Lue lisää salongeista:
http://encanto.fi/projektit/linnunlaulun-taidesalonki/

Helsingin kamarikuoron kevään päätapahtumat ovat yhteistyö Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa  J.-B. Lullyn motettien parissa sekä Shakespearen kuolinpäivän 400-vuotismuistoksi järjestettävä konsertti

Majesteettisia motetteja Aurinkokuninkaan kappelista
su 6.3.2016 klo 19.00, Ritarihuone, Helsinki

Suurilla moteteilla, jotka Jean-Baptiste Lully sävelsi Ranskan Aurinkokuninkaan Ludvig XIV:nnen kappelia varten, oli keskeinen rooli Euroopan häikäisevimmän hovin musiikillisessa elämässä. Loistokkaan ja teatraalisen musiikin, solistien, kahden kuoron ja ison orkesterin avulla Lully loihti vahvan monarkin nautittavaksi tunteita syvimmästä surusta mitä suurimpaan iloon. Helsingin kamarikuoro ja Suomalainen barokkiorkesteri isoine kokoonpanoineen tuovat Lullyn musiikin eloon tavalla, jolla sen on voinut kuvitella soivan Aurinkokuninkaan hovissa.

400 vuotta William Shakespearen kuolemasta
la 23.4.2016 klo 19.00, Temppeliaukion kirkko

William Shakespeare kuoli 23. huhtikuuta Stratford-upon-Avonissa 52 vuoden ikäisenä. Tasan 400 vuotta myöhemmin Helsingin kamarikuoro esittää valikoiman vaikuttavimpia Shakespearen teksteihin tehtyjä kuorosävellyksiä. Ohjelmassa ovat muun muassa vastavalmistunut tilausteos Alex Freemanilta, vuonna 2013 kuolleen John Tavenerin yhden viimeisimmistä teoksista Suomen kantaesitys sekä Frank Martinin ja Ralph Vaughan Williamsin klassikkoteoksia. Saksalaissäveltäjä Hans Werner Henze olisi täyttänyt 90 vuotta tänä vuonna. Kitaravirtuoosi Otto Tolonen osoittaa säveltäjälle kunniaa soittamalla osia 40 vuotta sitten kirjoitetusta teoksesta First Sonata on Shakespearean Characters.

Lisäksi: Kevätkaudella jatkuu kuoron järjestämä kamarikonserttien sarja Meilahden Tuomaankirkossa, ja kansainvälisen Einojuhani Rautavaara -sävellyskilpailun päätöskonsertti järjestetään yhteistyössä Musiikin aika -festivaalin kanssa Viitasaaren kirkossa 6.7.2016.

Tarkemmat tiedot konserttiohjelmista:
http://helsinginkamarikuoro.fi/konsertit/kevatkausi-2016/

HKKn ja FiBOn konsertissa harvoin Suomessa kuultu ranskalainen barokkimusiikki tuo tuulahduksen Aurinkokuninkaan kappelista.

Ranskan Ludvig XIV:n hovin musiikillisen elämän keskiössä vaikuttanut Jean-Baptiste Lully sävelsi kuninkaan kappeliin useita suuria ja muutamia pienempiä motetteja. Näitä motetteja ei ole esitetty Suomessa pitkään aikaan, jos koskaan, ja muutenkin ranskalaista barokkimusiikkia esitetään maassamme harvoin. Suomalaisen barokkiorkesterin Ritarihuoneen residenssisarjan konsertissa 6. maaliskuuta kuullaan Lullyn suurista moteteista kolme: Plaude lætare Gallia, Miserere ja Te Deum. Suomen ainoa ammattikamarikuoro Helsingin kamarikuoro ja Suomalainen barokkiorkesteri suurine kokoonpanoineen herättävät teokset Nils Schweckendiekin johdolla eloon tavalla, jolla niiden on voinut kuvitella soivan Aurinkokuninkaan kappelissa.

Italiassa syntynyt mutta sittemmin ranskalaistunut Jean-Baptiste Lully (1632–1687) oli merkittävässä roolissa Euroopan häikäisevimmän eli Ranskan Ludvig XIV:n hovin musiikillisessa elämässä. Lully toimi muun muassa kuninkaan musiikinjohtajana. Vaikka Lullyllä ei ollutkaan virkaa kuninkaallisessa kappelissa, hän sävelsi useita suuria ja pienempiä motetteja juhlistamaan hovin tärkeitä tilaisuuksia.

Lully tunnetaan ennen kaikkea ranskalaisen oopperatyylin luojana. Klassinen ranskalainen tyyli ei sallinut italialaiselle barokille ominaista vahvaa tunteiden ilmaisua, joten Lully kehitti ranskalaisen resitatiivityylin, jossa painottui gallialaisten mieltymys tekstin retoriikkaan. Yksilön tunteet jäivät syrjään, mutta niitä korvaamaan Lully kehitteli vaikuttavia ja seremoniallisia kuoro-osioita, joista syntyi laajoja kohtauksia. Näitä piirteitä voi kuulla myös suurissa moteteissa. Lully myös kehitti orkesteria ja yhdisti useita eri hovissa toimivia musiikkiryhmiä, jolloin esityksistä tuli yhtä vaikuttavampia.

Ritarihuoneella 6.3. kuultavat motetit

Miserere vuodelta 1664 oli Lullyn ensimmäinen suuri motetti. Ei ole tiedossa, mitä varten se oli sävelletty, mutta todisteiden mukaan teos teki suuren vaikutuksen kuulijoihinsa. Teoksessa on pieni kuoro solisteineen, suurempi kuoro ja tyypillinen ranskalainen viisiosainen orkesteri, jossa kolme alttoviulustemmaa täydentävät viuluja ja selloja.

Plaude lætare Gallia sävellettiin juhlistamaan Ludvig XIV:n pojan ja perijän kastamista 1668. Lully sävelsi vielä mittavamman teoksen, Te Deumin, oman poikansa kastetilaisuuteen Fontainebleaussa vuonna 1677. Tästä majesteettisesta sävellyksestä, jossa oli mukana trumpetit ja patarummut, tuli nopeasti Lullyn kuuluisin kirkollinen teos, jota esitettiin myöhemmin lukuisissa tilaisuuksissa joskus hyvinkin suurilla kokoonpanoilla: todisteita on jopa 300 soittajan kokoonpanoista.

Majesteettisia motetteja Aurinkokuninkaan kappelista
Su 6.3.2016 klo 19 Ritarihuone
Helsingin kamarikuoro, Suomalainen barokkiorkesteri, Nils Schweckendiek, johtaja

http://fibo.fi

Metropolian Musiikin kevään 2016 suursatsaus on W. A. Mozartin ikisuosittu Figaron häät. Teos nähdään maalis-huhtikuussa kuudesti Metropolian opiskelijoiden ja vierailijoiden esittämänä. Ohjaaja Anselmi Hirvonen on siirtänyt ajattoman tarinan tapahtumat 1780-luvun Sevillasta tämän päivän espanjalaiseen bisnesmaailmaan, keskelle euro-alueen talousongelmia.

Esitykset 18.3.-2.4.2016 Helsingin Konservatorion konserttisalissa, Ruoholahdentori 6, Helsinki 18.

Ensi-illat 18.3. klo 18 ja 19.3. klo 14.
Muut esitykset  22.3. klo 18, 23.3. klo 18, 1.4. klo 18 ja 2.4. klo 14.

Figaron häät toteutetaan Metropoliassa kaksoismiehityksellä ja näyttämöllä nähdään yhteensä 21 nuorta solistia. Metropolian opiskelijat ja vierailevat muusikot muodostavat yli 35 soittajan vahvuisen orkesterin ja 10 laulajan kuoron. Esitykset johtaa kapellimestari Tuomas Rousi.

Päärooleissa nähdään Juha-Pekka Mitjonen (vier.) ja Erik Rousi (Figaro), Saija Kivioja ja Johanna Lesonen (Susanna), Robert Näse ja Jussi Vänttinen (vier.) (Kreivi), Niina Laitinen ja Satu Strömberg (Kreivitär) sekä Ada Alakärppä ja Satu Honkala (Cherubino).

”Työryhmä on täynnä intoa, energiaa ja tekemisen meininkiä. Teos on kolmen tunnin kestossaan valtavan suuri ja työläs ja vaatii jokaiselta paljon työtä ja aikaa. Puolet solisteista tekee ensimmäistä rooliaan oopperalavalla, mutta väsymisen merkkejä ei ole näkynyt – ilo tehdä ja oppia uutta vie aina voiton”, ohjaaja Anselmi Hirvonen kehuu.

W. A Mozartin ja libretisti Lorenzo da Ponten Pierre Beaumarchais’n näytelmään pohjautuvaa Figaron häät -oopperaa vuodelta 1786 pidetään eräänlaisena koomisen oopperan, opera buffan, täydellistymänä. Riemastuttava musiikki tempaa mukaansa heti alkusoiton ensitahdeista ja johdattaa kuulijan kreivi Almavivan hovin monimutkaisiin ihmissuhdekiemuroihin.  Oopperan libretto oli aikanaan uskalias, jopa skandaalinomainen: nokkela palvelusväki johdattelee tapahtumia ja hieman yksinkertainen aatelisto ei tahdo pysyä kärryillä tapahtumien kulusta. Myös naisten asema juonenkäänteisiin aktiivisesti vaikuttavina, ei vain kohtaloonsa alistuvina, keskushenkilöinä oli aikaansa nähden poikkeuksellinen.

Hirvosen tuoreessa ohjauksessa yhtiön johtaja kreivi Almaviva alistaa ja hyväksikäyttää alaisiaan samalla siekailemattomalla tyylillä, jolla ylhäisö on aina kohdellut alempiarvoisiaan. Mozartin ajan ilmiöt näyttäytyvät nykypäivässä jatkuvan talouskasvun ja menestymisen tarpeena, vallankäyttönä ja työntekijöiden alistamisena, seksuaalisena häirintänä, stressinä, työuupumuksena, sukupuolten ja ihmisten välisenä epätasa-arvona. Tärkeimmäksi kaikesta nousee lopulta kuitenkin rakkaus sekä sovinto, anteeksiantaminen ja ihmisen henkinen kasvaminen.

Lue lisää Metropolian tapahtumasivulta www.metropolia.fi/tapahtumat -> Figaron häät
Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/1122698214421270/