Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n hallitus hyväksyi vuoden 2015 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kokouksessaan 17. maaliskuuta. Toimintakertomus ja tilinpäätös tulevat Säätiön hallintoneuvoston vahvistettaviksi 18. huhtikuuta.
Suomen Kansallisoopperan säätiön nimi muuttui Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:ksi 1.12.2015 uuden säätiölain voimaantulon yhteydessä muutetuilla säännöillä.
18 % esityksistä Oopperatalon ulkopuolella
Vuosi 2015 oli Suomen kansallisoopperalle ja -baletille aktiivisen toiminnan vuosi. Ohjelmistossa oli 24 ooppera-, baletti- ja musikaaliproduktiota, joista 10 oli uusia. Lisäksi toteutettiin suuri määrä muita eri yleisö- ja ikäryhmille suunnattuja tilaisuuksia ja projekteja sekä vierailtiin 23 paikkakunnalla Suomessa. Vuoden aikana kävijöitä kaikissa tilaisuuksissa oli yhteensä noin 298 600.
Edellisvuoteen verrattuna maksullisten esitysten määrä kasvoi lähes 10 prosenttia 267:ään ja näiden esitysten täyttöaste nousi 88 prosenttiin. Yhteensä tuotettiin vuoden aikana 562 esitystä, joista 18 % oli Oopperatalon ulkopuolella. Näitä maksullisia ja maksuttomia esityksiä seurasi yhteensä noin 279 800 katsojaa, joista 14 % koki esityksen talon ulkopuolella. Ostettujen lippujen arvonlisäveroton keskihinta oli 46 euroa. Maksuttomia esityksiä oli peräti 295, mutta koska suuri osa niistä on luonteeltaan pienimuotoisia, muodostivat maksuttomien esitysten katsojat vain 22 % kaikkien esitysten katsojista.
Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi näkyi vuoden toiminnassa monin tavoin. Suurin panostus oli Tero Saarisen kalevalaistragedia Kullervo, jossa Kansallisbaletin ja Tero Saarinen Companyn tanssijoiden ohella olivat mukana Kansallisoopperan kuoro ja Helsingin filharmonisen kuoron miehet sekä laulusolisteja. Keväällä 2015 sai puolestaan kantaesityksensä kuudes koululaisooppera, Sibeliuksen lapsuudesta kertova Jannen salaisuus. Lisäksi vuoden ohjelmistoon kuului Sibeliuksen orkesteriteoksia lastenkirjailija Roald Dahlin Tynkätyiset-tarinaan yhdistävä Satumainen Sibelius -konsertti.
Alminsaliin kutsuttiin esiintymään vapaan kentän ryhmistä Suomalainen kamariooppera ja Virpi Pahkinen Company. Muita yhteistyökumppaneita olivat vuoden aikana mm. Helsingin juhlaviikot, Musica nova Helsinki -festivaali, PianoEspoo-festivaali, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo, Tiedekeskus Heureka, lukuisat koulut sekä oppi- ja hoivalaitokset.
Yhteistyö kansainvälisten ooppera- ja balettiseurueiden kanssa jatkui myös tiiviinä. Kansallisoopperassa nähtiin Zürichin oopperasta ja Spoleton festivaalilta vuokratut tuotannot, ja Kansallisoopperan omia tuotantoja nähtiin Tokiossa. Oopperan kummituksen esitykset jatkuvat Göteborgin oopperassa vuonna 2017.
Uusia yleisöjä uusien toimintamuotojen avulla
Yksi vuoden keskeisistä tavoitteista oli löytää kokonaan uusia yleisöjä. Tämä tavoite saavutettiin sekä monipuolisen ohjelmiston että ennen kaikkea syyskuussa ensi-iltansa saaneen Oopperan kummituksen ansiosta. Kaikki musikaalin syyskauden 32 esitystä olivat loppuunmyytyjä, ja noin kolmannes yleisöstä ei ollut aiemmin käynyt Kansallisoopperan ja -baletin esityksissä.
Merkittävin muutos vuoteen 2014 oli sähköisinä tallenteina ja suoratoistoina lähetettyjen esitysten ja niitä seuranneen yleisön huomattava kasvu. Radio-, tv-, suoratoisto- ja elokuvateatteriesityksiä kuunteli ja katseli Suomessa ja ulkomailla yli 790 500 henkilöä. Tämä on kuusinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2014, jolloin nämä toimintamuodot käynnistyivät aiempaa laajemmassa mittakaavassa taiteellisten ryhmien kanssa solmitun tallennesopimuksen ja Ylen kanssa käynnistyneen yhteistyön mahdollistamina. Tallennesopimus mahdollisti myös mm. Lumikuningatar-baletin esitykset Finnkinon elokuvateattereissa kymmenellä paikkakunnalla helmi–maaliskuun aikana.
Suomen kansallisooppera ja -baletti sr liittyi keväällä 2015 käynnistyneeseen merkittävään EU-rahoitteiseen yhteishankkeeseen nimeltään The Opera Platform. Eurooppalaisten oopperatalojen kattojärjestö Opera Europan johtamaan hankkeeseen valittiin mukaan 15 eurooppalaista oopperataloa. Verkkopalvelussa suoratoistetaan noin kerran kuussa uusi esitys, joka on katsottavissa ilmaiseksi kuuden kuukauden ajan. Kansallisoopperan ja -baletin ohjelmistosta valikoitui ensimmäiseksi nähtäväksi Kullervo.
Tavoitteena omarahoitusosuuden kasvattaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä pääkaupunkiseudun kunnat ovat jo aiemmin ilmoittaneet jäädyttävänsä avustuksensa vuosiksi 2014–2017 tasolle, joka on 1 % vuoden 2012 rahoitusta pienempi. Joulukuussa 2014 allekirjoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uusi aiesopimus toiminnan turvaamiseksi vuosina 2015–2019. Se takaa rahoituksen säilymisen vuoden 2014 tasolla edellyttäen, että eduskunta osoittaa vuosittain ministeriön käyttöön tarvittavat määrärahat.
Taloudellisesti kiristyviin olosuhteisiin sopeutumista jatkettiin määrätietoisesti vuoden 2015 aikana. Toimintaa on tehostettu, kansainvälistä yhteistyötä lisätty ja talouskuri sekä rekrytointipolitiikka pidetty tiukkana.
Uusien yleisöjen tavoittaminen, riittävän suurta yleisöä houkuttelevat ohjelmistovalinnat sekä joustavan hinnoittelun ja yritys- ja ryhmämyynnin kehittäminen ovat keskeisiä keinoja kasvattaa Kansallisoopperan ja -baletin omarahoitusosuutta. Lisäksi pyritään laajentamaan rahoituspohjaa kehittämällä kumppanuusyhteistyötä ja lahjoittajasuhteita yksityisten tahojen kanssa.
Säätiön taloudellinen tulos vuonna 2015 oli tasapainoinen alijäämän ollessa vain 0,1 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen oli erityisesti tekijänoikeuskuluissa ja tilapäisen henkilökunnan palkkamenoissa sekä panostuksissa tekniseen kehitykseen ja sitä kautta entistä parempaan katselu- ja kuuntelukokemukseen. Vuoden aikana uudistettiin mm. sähköinen äänijärjestelmä ja otettiin käyttöön uusi suoratoistojärjestelmä.
Kansallisoopperan omat tulot vuonna 2015 kasvoivat 11 prosenttia 12,4 milj. euroon. Lipputulojen osuus toiminnan kokonaistuotoista oli 9,3 milj. euroa. Toiminnan kokonaiskulut olivat 57,5 milj. euroa. Valtaosa toiminnan kuluista koostui henkilöstömenoista. Kokoaikaisen henkilöstön palkkamenot ja muut henkilöstömenot vuonna 2015 olivat yhteensä 37,6 milj. euroa. Taiteellisissa ja muissa tehtävissä toimineiden vierailijoiden henkilöstömenot olivat 5,1 milj. euroa ja teknisissä ja hallinnollisissa tehtävissä käytettyjen tuntipalkkaisten työntekijöiden henkilöstömenot 1,8 milj. euroa.
Vuoden aikana Säätiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 534 kuukausipalkkaista työntekijää. Lisäksi Kansallisoopperassa työskenteli 951 tunti- ja suoritepalkkaista työntekijää, joista noin 82 % vierailijoina taiteellisissa tehtävissä. Kokonaiskuluihin sisältyy myös Kansallisoopperan ja -baletin rahoitettavaksi jäänyt osuus Balettioppilaitoksen toiminnasta (0,2 milj. euroa).
www.oopperabaletti.fi
